ūüö∂ Vihti: P√§√§kslahti

Piti lähteä melomaan. Jonkun aikaa on satanut ja tuullut, ja nyt sen piti rauhoittua. Itseasiassa eilen piti olla lähes täydellinen syyssää, tuulta 2 m/s ja pilvipoutaa. Se pilvipouta sitten tarkoittikin taukoamatonta tihkusadetta.

T√§ksi p√§iv√§ksi oli luvattu hieman navakampaa tuulta, mutta my√∂s vain pilvist√§ ‚ÄĒ iltap√§iv√§ll√§ yhden aikaan hetken heikkoa sadetta. Sade tuli ja meni, mutta tuuli oli tosiaan navakkaa. Sopi hyvin Aleksis Kiven p√§iv√§ksi, koska liput liehuivat.

Paikaksi oli valikoitunut Vihdin Pääkslahti. Se on eräs niemi. Ihan siksi, että sinne on rakennettu muutama reitti sekä luontopolku, ja pari laavupaikkaa. Ajatus oli, että Minna samoilee maissa ja minä ihmettelen jyrkkiä kallionrinteitä vesiltä.

Piipahdettiin Vihdin kirkolla täydentämässä eväsvarastoja ja kiersin rannan kautta ihmettelemässä olisiko liian tuulista. Aallot olivat matalia, eikä valkoista näkynyt, joten siltä osin ei ollut valitettavaa. Tuulen voimakkuus silti mietitytti, koska tuo ilmatäytteinen kajakki/kanootti/lautta ottaa tuulta aika hyvin.

Päästiin perille. Jos koskaan eksyt niille maisemille, niin varsinainen parkkipaikka, parillekymmenelle autolle, löytyy karttalinkkinä täältä

Jos jatkaa muutaman sataa metriä eteenpäin, niin löytyy toinen pienempi, mutta sinne ei mahdu kuin muutama.

Vesille pääsee helpoiten jommasta kummasta taukopaikasta, Puumannista tai Rysätarhasta. Valittiin lähtöpaikaksi Puumanni, koska kartan mukaan sinne oli helpoin reitti, 1,3 km. Oleellinen tieto, koska FitNordin kantaminen ei ole se mukavin urakka.

Jos lähtee Puumannin suuntaan, niin kannattaa jatkaa tietä pitkin seuraavalle parkkipaikalle ja siirtyä vasta sitten reitille. Säästää parikymmentä metriä matkaa ja tietä on helpompi kulkea.

Kilometrin loppumatka on pääosin kohtuullisen helppoa ja leveää polkua, ja koko matka alamäkeä… Jolloin tietää, että se tulee kostautumaan palatessa.

Tauko- tai laavupaikka on paikallisten purjehtijoiden hallussa ja moitteettomassa kunnossa. Itseasiassa se oli yksi parhaista, johon olen törmännyt. Jos laavu ei maistu, niin teltalle löytyy tilaa vaikka kuinka, samaten riippumatolle.

Mikäli haluaa vähän syrjemmäksi, niin muutama sata metriä kumpaan tahansa suuntaan rantaviivaa löytyy aivan yhtä hyvä ranta.

Ranta on pari metriä leveä kaistale hiekkaa, ainakin nykyisellä vedenkorkeudella, ja vajaa satametriä pitkä. Pohja näyttäisi olevan hiekkaa.

Minna lähti ihmettelemään kallioreittejä ja minä laitoin FitNordin käyttökuntoon ja tuuppasin itseni vesille.

Olimme tuulen puolella niemeä, ja naureskelinkin, että tämä on turvallista. Tapahtuu mitä tahansa, niin tuuli painaa minut taatusti oikealle rannalle.

Hetken melomisen jälkeen ei enää naurattanut. Pääsin lahdelta pois vastatuuleen, mutta kun aloin olla isomman veden korkeudella, niin eteneminen tyssäsi. Rannan muotoja seuratessa en suuremmin edennyt.

Käänsin keulan rantaan päin ja tein uuden yrityksen, nyt lähempänä rantaviivaa. Sama juttu. Kun tuuli pääsi painamaan suoraan, niin eteneminen loppui.

Vartin j√§lkeen annoin periksi ja palasin rantaan. Nyt tied√§n kalustostani enemm√§n: jos tuulee sen verran, ett√§ liput meinaa liehua, niin minun kajakillani pysyt√§√§n rannassa ‚ÄĒ tai siirryt√§√§n jokimelontaan.

Turvallinenhan tuo on, tuolla leveydellä ja ponttoonimaisella rakenteella. Mutta turvallisuus ei paljoa lohduta, jos ei pysty etenemään.

Olin ostanut uuden melan. Hiilikuituvarsi, parinkymmenen sentin teleskooppi ja portaaton lapakulman säätö. Hassua kuinka paljon työkalujen laatu voi vaikuttaa. Painoi vähemmän kuin paketin mukana tullut peltiputki, mukavampi käteen ja paljon tukevampi.

Uusi liivi oli siedettävä, mutta eipä tuossa kunnollista testiä saanut tehtyä. Näyttää kuitenkin siltä, että joudun ostamaan vielä kolmannet kelluntaliivit. Käsiaukot on hieman liian ahtaan.

Kun purin pakettia, niin Minna palasi omalta kierrokseltaan. Syötiin eväät ja päätettiin, että viedään kajakki autolle ja tehdään lenkki jalkaisin.

Nyt sitten kostautui se saapumisen alamäki. Vaikka kyse ei ole kuin hieman alle 20 kilosta, eikä oma päiväreppu muutamaa kiloa enempää paina, niin se paketti on mahdoton kantaa. En ole aikoihin ollut niin loppu kuin kilometrin jälkeen. Kun päästiin tielle, niin viimeiset muutama sata metriä kannettiin kahteen pekkaan.

Tuolle on pakko keksiä joku pyöräsysteemi, tai muu ratkaisu. Iso jääkiekkokassi ja joku hemmetin kärry alle?

Lähdettiin tekemään kierrosta niemen toiselle puolelle. Suurin osa reiteistä oli lähes pari metriä leveitä polkuja. Ei sinällään yllätys, koska tiesimme, että siellä käydään ratsastamassa. Osa oli sitten tavallisia polkuja, joissa nousuissa askelmien virkaa tekivät puun juuret.

Yleisesti ottaen P√§√§kslahden luontopolun alue on helppokulkuista. Ei esteet√∂n, mutta isolta osin p√§√§see jopa lastenrattaiden kanssa kulkemaan ‚ÄĒ kunhan ne ovat hieman parempia kuin mallia city.

Korkeuserot olivat paikoin… jumalattomia. Yhdessä pitkässä ja jyrkäässä nousussa ei päästy kumpikaan ylös asti pysähtymättä matkalla. Sekin oli leveä ura, mutta… jos olet turkulainen, niin tiedät Kaskenahteen. Se nousu oli yhtä pitkä, mutta jyrkempi.

Minulla meni syke yhdessä vaiheessa lähemmäs 190. Mutta ei Minnakaan paljoa jäänyt, vaikka hänellä on luontaisesti matalampi syke: 160.

Jos ei välttämättä mene tarkoituksella jyrkille kallionousuille, niin siellä selviää hieman huonojalkaisempikin, sekä pikkulapset.

Reitejä oli muutama, kummallekin puolelle niemeä halkovasta tiestä katsoen. Kaikki oli tehty pujotellen kahdeksikon malliin, joten ne risteilivät toistensa kanssa aika paljonkin.

Viitotuksia oli risteyskohdissa, mutta reittimerkit olivat maalattuja suorakaiteita tai palloja. Niiden löytäminen oli aika ajoin haastavaa ja pari kertaa eksyttiinkin reitiltä.

Pääkslahti ei ole luonnosuojelualetta, ja siellä risteilee muitakin polkuja vaikka kuinka. Joten jatkaminen selvältä näyttävällä polulla saattaakin viedä johonkin ihan muualle kuin mihin oli suunnannut.

Ei siellä eksymään pääse. Pari kilometriä ja aina tulee jotain vastaan: meri jommallakummalla puolella tai tie. On periaatteessa mahdollista, jos on kova pää ja periksiantamaton luonne, että lähtee etenemään niemeä mantereen suuntaan. Mutta silloinkin joutuu olemaan piittaamatta maatiloista ja asvalttitestä ja noin 6 kilometrin kuluttua päätyy lähes Vihdin kirkonkylälle. Sieltä saa sitten taksin, jos halajaa takaisinpäin.

Ensi kevääksi reittimerkit pitäisi ehdottomasti vaihtaa. Keltainen maali ei näy ja osa merkityistä puista oli kaatunut tai kuori tipahtanut. Plus kun ne uusitaan, niin kannattaisi värvätä joku aluetta tuntematon kävelemään reitit läpi ja selvittämään, että näkyvätkö merkit silloin kun kuuluu.

K√§vimme toisellakin laavupaikalla, Rys√§tarhassa. Koska se oli niemen tuulen alapuoleisella osalla, niin siell√§ olisi voinutkin meloa, jopa t√§ll√§ tuulella. Mutta sinne on matkaa p√§√§lle kaksi kilometri√§ ja vaikka v√§yl√§ on hyv√§ kulkea, niin on se silti turhan pitk√§ matka kantaa 20 kiloa nailonkahvasta toisella olkap√§√§ll√§ ‚ÄĒ varsinkin kun takaisin tullessa olisi se jyrkk√§ reippaasti yli satametrinen nousu.

Se oli paikkana aivan yhtä siisti kuin Puumannin taukopaikka. Itseasiassa omalla tavallaan… söpömpi, vaikka ne kopioita toisistaan ovatkin.

Muutoin maisemat olivat aika tyypillist√§ etel√§-suomalaista saaristolaismaisemaa ‚ÄĒ vaikka sis√§maassa ollaankin. Kallioita, paljon j√§√§kauden merkkej√§, lehtipuuvoittoista mets√§√§.

Maaruska oli parhaimmillaan ‚ÄĒ siis etel√§n malliin. Tarkoittaa sit√§, ett√§ keltaista haavan lehte√§ oli kaikki paikat t√§ynn√§, ja ruskean s√§vyt tulivat kuolleista saninkaisista ja saniaisista. Muutoinhan t√§ll√§ leveysasteella on kes√§t talvet aika vihre√§√§, hieman kuin Irlannissa. Havupuita on riitt√§v√§sti ja sammalta viel√§ enemm√§n.

Minna tuhlasi keväämmällä tuntitolkulla googleaikaa etsiessään jotain kansallispuistoa tai muuta, jossa on hyvä ranta sekä toimiva laavu- ja tulialue (tosin, kesä hoiti tulistelumahdollisuudet pois vaihtoehdoista), siisti maaperä riippumattoiluun, parkkipaikka välivarastoa varten järkevän kävelymatkan päässä sekä mielenkiintoista maastoa kulkemiseen.

Nyt sitten selvisi, että moinen täydellinen paikka löytyi 20 minuutin ajomatkan päästä kotoa. Ja jos ruokavarastot alkaisivat huveta, niin K- tai S-markettiin ajaisi noin 10 minuutissa. Plus jos kelit menisivät surkeiksi, tai alkaisi muuten vaan kyllästyttämään, niin… 20 minuuttia kotiin.

Alkaa vaan mietityttämään, että kuinka paljon moisia helmiä on ylipäätään kotinurkilla. Kyllä, Itä-Suomi on hienoa aluetta, koska se on niin erilaista. Lappi ei minua innosta, kun siellä on kerran käynyt, yhdessä paikassa, niin on nähnyt kaiken. Olen jo löytänyt kourallisen alueita, joissa kannattaa käydä.

Ero kairaan tulee tietysti siinä, että jos ehdottomasti haluaa kulkea kymmeniä kilometrejä poissa sivilisaatiosta, niin etelässä se ei onnistu. Ihmisiähän ei pääse idässä tai pohjoisessakaan karkuun, mutta ei Nuuksio sen enempää tukossa ole kuin ylempänä olevat suositut puistot.

Ilmatäytteinen kajakki on parhaimmillaan lyhyillä matkoilla ja rauhallisia jokia ihmetellessä. Jos kilometrejä pitäisi taittaa enemmän tai nopeammin, tai edessä olisi isompia selkiä, niin ilmatäytteinen ei ehkä ole lähelläkään optimia.

Minua on hidastanut aidon kajakin suhteen juurikin kuljetettavuus. Ei niinkään kotoa veteen, vaan parkkipaikalta veteen tai vedestä toiseen. Olen kuluttanut iltojani pyöritellesäni omien nurkkien vesistöjä, ja oikeastaan kumpikaan rajoitus ei tule helposti vastaan.

Pääkslahden jommalle kummalle rannalle pystyy siirtämään 30 kg kajakin pyörien kanssa. Rysätarhaan ilman sen suurempia riitoja, mutta paluu vaatisi joko aikaa ja tupakkaa, tai kaksi ihmistä.

Mutta kun kajakin kanssa olisi voinut ajaa pari kilometriä kauemmas, josta olisi löytynyt uimaranta ja laiturit. Kajakin kanssa olisi päässyt sieltä vesille ja 20 minuutissa Puumannin laavuille.

Jos suunta olisi ollut Rysätarha, niin joko auto olisi heittänyt salmen toiselle rannalle, josta olisi päässyt ehkä alta 10 minuutissa. Tai sitten olisi lähtenyt samalta rannalta kuin Puumannin suuntaan, mutta olisi joutunut melomaan luokkaa 40 minuuttia kauniita rantoja seuraten.

Alan vakavissani heilahtaa taas halujeni kanssa aidon kajakin suuntaan…

Ei se oikeasti ole mikään hyvä paikka. Hankala kulkea. Ei sinne kannata missään nimessä mennä, ainakaan ensi kesänä.

Ai niin. Ne reittien pituudet. Ovat aika lyhyit√§, hieman p√§√§lle kilometrist√§ pariin kilometriin. Jos tekee kaikki kaarrokset, niin taitaa saada 6 km t√§yteen ‚ÄĒ siis pysyen reiteill√§. Eli p√§iv√§kohde, mutta min√§ saisin siell√§ silti hukattua parikin p√§iv√§√§.

Luontopolulla on nippu merkittyjä kohteita. Ne on kuulemma esitelty jossain opasvihkosessa, joita pitäisi olla alueen portilla. Mutta löytyy ne netistäkin:

Semmonen mini nokkakärryn mallinen, jonka voi taittaa kasaan? Sama vehje jolla haetaan kaljakeissejä meren toiselta puolen.

Suositus Repovedelle :+1: oltiin siellä kaksi vuotta sitten, lähtöpiste (ja yöpyminen) Lapinsalmen pysäköintialueelta.

Riippuu tietysti mitä tarkoitetaan hyvällä rannalla, mutta uimiseen sopivia oli useampi. Tuosta parkkikselta kun lähtee vasemmalle ylös, heti riippusillan jälkeen oli siisti tulentekopaikka, jossa oli myös telttailijoita. Eiköhän sinne riippumatonkin saa laitettua.
Riittää talsittavaa ja melottavaa. Lapinsalmelta lähtee Ketunlenkki 3,5km, jonka lisäksi useammat rengasreitit risteää sen verran toistensa kanssa, että pystyy tekemään pitkänkin retken.

Screenshot_20211011-214142_Gallery

Hyviä rantoja: Vattaja
20211011_220203
Screenshot_20211011-215735_Gallery

Ja Hailuoto

Screenshot_20211011-215906_Gallery
Screenshot_20211011-215940_Gallery

Oispa jo kesäloma.

Repovettä on kehuttu. Tosin… ja tiedän, että tämä on hyvinkin pakanallinen käsitys… sen suurin rajoite on, että se on kansallispuisto.

Tarkoittaa aika pitkälle sitä, että yöpymiset onnistuu vain rajatulla alueella. Tai parkkipaikalla (jossa on leiriytymiskielto, siis kansallispuiston parkissa), joka on mukava vaihtoehto ainoastaan karavaanarien mielestä :joy:

Mutta joo, tuo ei ole huono vaihtoehto.

Hailuoto sen sijaan ei ole. Sopii whippet-ihmisille, mutta ei ihmisille :rofl:

Joku sellainen, mutta nimenomaan aidompi nokkak√§rry ‚ÄĒ sellainen pienempi. Kaljak√§rryj√§ mietin my√∂s, mutta niill√§ on hankala liikkua muualla kuin asvaltilla. Nokkak√§rryjen ongelma taasen on paino, mutta olen n√§hnyt muovisen oloisiakin.

Joten alkaa taas kallistua kajakkiakselille, johon saisi kunnon pyörät alle :wink:

Tai sitten sellainen merimiessäkin tyyppinen putkimallinen rinkan takainen… tosin taitaa koko tehdä kiusaa.

Ja aina voisi tietysti miettiä packraftia… mutta sen hinnalla saa jo kohtuullisen hyvän kajakin, ja kun kosket ei kiinnosta, niin enpä tiedä.

Mä en ymmärrä miksi kukaan haluaa nukkua teltassa :joy: joo kivaa luontofiilistelyä, mutta hiton epämukavaa ja hankalaa ja märkää ja kovaa :joy:

Mikä on whippet-ihminen? Tiedän, että Hailuoto on (oli?) kovaa huutoa hipstereiden keskuudesssa, mutta tuo on uusi termi.

Whippet-ihminen on sellainen, jolla on whippet :rofl:

Siellä on isot maastokilpailut syksyisin ja ne parveilee Hailuotoon. Vaunuilla tietysti.

Viesti erotettiin uuteen ketjuun: Vihti: Pääksniemi, lokakuu 2020