Vehnä koiranruuassa… pahin mahdollinen allergeeni heti soijan jälkeen ja kaikki paha johtuu siitä. Paitsi, että kumpaakaan ei ole aikoihin ollut kuivamuonissa paria hassua poikkeusta lukuunottamatta.
Soijasta allergiaselittelyt alkoivat. Jo silloin kyse ei ollut soijasta ollenkaan, vaan siitä syystä miksi soijaa käytettiin: lihan vähyys.
Kerrataan ydinperusteet. Koirien rehut tehdään ylijäämästä:
- rehutuotanto, jota kaikkea ei saada menemään hyötyeläinpuolelle; maissi on tunnetuin (tämä on eniten vähentynyt osio)
- ihmisten ylituotanto, jota ei saada hyödynnettyä hyötyeläinpuolella; tunnetuimmat ovat varmaan broileri ja peruna/bataatti
- humaanituotannon jätteet, joita ei saada hyödynnettyä hyötyeläinpuolelle; herne/palkokasvit, omenat ja vastaavat, panimohiiva, mutta myös perunan ja muiden prosessointijätteet sekä gluteenipohjat
Eli vaatimus on, että on ylituotantoa tavalla tai toisella, jota ei saada hyötyeläimille ja jonka maailmanmarkkinahinta on halvin mahdollinen. Vehnä ei ole aikoihin mahtunut mihinkään noista.
Vehnän demonisoinnin alkujuurta ei oikein tiedetä. Oikeammin — se on alkanut vähitellen. Mutta hyvänä ehdokkaana on barf-maailma. Tarvittiin joku vertailu, joka sopi PR-tarpeeseen ja oli tarpeeksi absurdi, että sillä saatiin lyötyä kuivamuonamarkkinoita.
Jokainen on varmasti kuullut tokaisun, että kuka on nähnyt suden laiduntavan vehnäpellossa (minä olen muuten nähnyt koiran syövän orasta…). Vehnä passaa myös mielikuviin, koska se mietitään aina pullan syöttämisenä koiralle.
Ei, barffaajat eivät taatusti tehneet tuota pääsääntöisesti harkitusti, vaan ihan vaan sosiaalisella älykkyydellä. Toki on muistettava, että kaikki barffin väitteet on aina johdettavissa yhteen henkilöön — toki useampaan, jos kokonaismäärää lasketaan — joista jokainen oli omalla tavallaan markkinoinnin ja propagandan ammattilainen omiin tarkoitusperiinsä. Yhteisö sitten alkoi toistamaan noita väitteitä.
Gluteenihysteria sitten kuorrutti koko jutun.
Mikään faktisesti kestävä ei puolla millään tavalla vehnän vaarallisuutta, jopa pahuutta. Ravintona vehnä on yksi parhaista, sitten tulee riisi ja häntäpäässä on maissi, peruna ja palkokasvit.
Mutta taas — vehnä maksaa niin tolkuttomasti, että ei sitä voi käyttää kuin vähäisissä määrin prosessijätteenä.
Mitä tulee paremmuuteen, niin paradoksaalisesti rehumaissi olisi yksi parhaista. Korkea proteiini, reippaasti öljyä ja tietysti alhainen hiilihydraatti. Ja silti se on huonoimpien joukossa.
Paradoksi korjaantuu sillä, että maissi on hyvää monimahaisille sekä pitkälle suolistolle. Eli naudalle, sialle ja jopa ihmiselle menee, mutta ei koiralle ja kissalle.
Itseasiassa saisi sopimaan niillekin, mutta vaatisi taas prosessointia lisää ja se maksaa.
Kuka muistaa Band Aidin ja Afrikan sarven karsean nälänhädän? Silloin tilannetta saatiin korjattua sillä, että maailman ruokaylituontoa alettiin ohjaamaan kriisialueelle.
Nälänhätiä on edelleenkin, mutta apu ontuu. Se ei johdu siitä, että ei olisi maksajia. Ongelma on siinä, että ei ole enää ruokaylituotantoa. Maailmassa viljellään enemmän kuin koskaan, mutta silti ruuasta on tuotantomäärissä pulaa.
Tuo paradoksi johtuu siitä, että koko ajan isompi määrä ruuaksi kelpaavasta tuotannosta menee itseasiassa energiaksi. Joten joka kerta kun kuulette puhuttavan vaikka biodieselistä tai vastaavista, niin kannattaa muistaa, että ei se kaikki palmuista tule.
Maissista osa menee ensin ruoka- ja öljytuotantoon. Siitä liikenevä osa menee energiaksi. Noista kaikista prosesseista jää yli jätettä, joka ei kelpaa mihinkään. Paitsi että kelpaa — koirien rehuihin.
Perunassa tapahtuu vastaavaa, mutta ei suuremmin suoraan energiapuolta. Mutta sitä hyödyntää mm. einesteollisuus sekä — ylläripylläri — alkoholituotanto, ja sitten oltiin paskojen vodkien lisäksi energiassa.
Mutta siis se vehnä. Se menee melkein kaikki humaaniruokateollisuudelle, joka pyrkii hyödyntämään korkean hinnan takia niin paljonkuin mahdollista — jonka takia rekut ei saa pullaa.
