Vedenpuhdistus ja vedensuodatus

Retkeilyssä ja vaelluksessa murehditaan painopuolella yleensä kolmikkoa rinkka, teltta ja makuusysteemi. Jos haluaa olla tarkka, niin nukkumispuolikin voidaan jakaa vielä kahteen osaan, makuualustaan ja makuupussiin. Painavin komponentti on kuitenkin useimmiten vesi, mutta siitä ei sen enempää murehdita, koska kevytvettä ei ole. Litra painaa aina noin kilon ja jos haluaa keventää, niin sitten kantaa vähemmän vettä.

Tarvitaanko Suomessa vedenpuhdistusta

Suomessa on enemmän tai vähemmän aina vettä saatavilla. Jos on kohtuullisen hyvävatsainen, niin oikeastaan melkein mitä tahansa voi juoda. Minä olen nuorempana juonut suoraan suovettä, mutta en suosittele sitä kenellekään.

Suomen vaelluskulttuuri pohjaa kahteen tekijään:

  • Lappiin
  • amerikkalaisen thru hiker skenen tekemisiin

Kumpikin ovat itseasiassa vähemmistönä, mutta niiden asema on rajusti ylikorostunut, koska molemmat ovat eniten äänessä ja näkyvissä. Silti suurin osa niin retkeilystä kuin pidemmistä vaelluksista kohdistuu Suomessa ihan muualle kuin Lappiin, ja mitään sellaista toimintaa kuin jenkkiläinen thru hiker ei täällä ole.

Lappi tulee vastaan samalla ajatuksella kuin mitä Suomen kautta aikain toiseksi mitättömin lager mainoksissaan käytti: Lapin erämaapurojen puhtauteen. Kyllä, pohjoisessa ei useinkaan tarvitse murehtia juoksevan veden puhtaudesta — ainakaan niin kauan kun yläjuoksulla ei mätäne jokin poronraato tai joku toinen vaeltaja ei ole suhtautunut puroon kuin viemäröintijärjestelmään.

Tai alueella ei ole kaivostoimintaa, paperi- tai metsäteollisuutta tai vahvaa maataloutta.

Tuo kaikki tarkoittaa sitä, että jonkinlainen vedenpuhdistusjärjestelmä olisi syytä olla käytössä — paitsi jos haluaa riskeerata vatsataudin.

Vedensuodatus vastaan vedenpuhdistus

Erilaisia tapoja puhdistaa tai suodattaa vettä on laitetasolla ehkä puolen tusinaa — eli suurimpia valmistajia on ehkä se kuutisen kappaletta. Niillä kaikilla on oma tapansa toteuttaa sama asia, ja erot löytyvät kolmesta:

  • onko kyseessä puhdistus vai suodatus
  • siivotaanko makua, eli onko mukana aktiivihiilisuodatin
  • hinta

Toki myös laitteiden toiminta-ajalla sekä painolla on vaikutusta, mutta se uppoavat ryhmiin puhdistus vs. suodatus ja hinta.

Jokaisella laitteella on oma vakaa käyttäjäkuntansa. Suomessa arvostetaan historiallisin perustein hieman eri laitteita kuin mitä anglot paukuttavat näkyviin, mutta Youtube muuttaa tuota asemaa koko ajan. Suomalaiset ovat kuitenkin melkoisen konservatiivista porukkaa ja siksi täällä on edelleen vahvana käsitys, että Nokian saappaat ovat paras valinta vaelluskengiksi ja jos kumisaappaita ei käytä, niin sitten täytyy jalassa olla korkean nilkkaosan vaelluskengät.

Tässä tulee vastaan — taas kerran — vahvasti ero siinä miten amerikkalaiset vaeltavat ja miten Suomessa on liikuttu. Meillä on vapaiden maastojen ja jokamiehenoikeuksien myötä opittu liikkumaan marjastuksessa ja sienestyksessä, jossa tarvitaan erilaiset jalkineet. Tuo eräällä tavalla DNA:han upotettu oppi, jota vahvistetaan äidinmaidossa, vaikuttaa sitten myös taipaleilla.

Amerikkalaiset taasen vaeltavat useimmiten selvillä reiteillä, leveillä poluilla ja myös tienpenkoilla. Vastaava on valtaamassa alaa Suomessakin kansallispuistojen suosin myötä, ja myös vaadittaessa entistä enemmän esteettömiä reittejä.

Kärjistän hieman. Kanervikossa ja mustikanvarpujen joukossa tarvitaan erilaista pukeutumista kuin käveltäessä hiihtoladun pohjaa tai kevyenliikenteen väylää.

Takasin veteen. Suomalaisten konservatiivisuus vedenpuhdistuksessa johtuu tarjonnasta ja jossain määrin hinnasta. Suomessa ei ole kovinkaan pitkään ollut edes myynnissä samaa arsenaalia kuin muualla — ja masentavaa kyllä, mutta covidin ja Ukrainan seurauksena aletaan olla taas samassa tilanteessa. Myyntiartikkeleita löytyy, mutta varastosaldo on nolla.

En väitä olevani millään mittarilla kokenut selittämään eri laitteiden hyvistä ja huonoista puolista. Mutta aina ei tarvitse kokeilla kaikkea, kun osan näkee spekseistä ja loput laitteesta itsestään.

Keskityn kolmeen, joista kaksi viimeistä löytyy omasta taloudesta: Sawyer, Grayl ja Lifestraw.

Tehdään ensin kuitenkin pieni määritelmä ja miten systeemit ylipäätään toimivat.

Vedensuodatus siivoaa suurimmat hiukkaset ja hituset vedestä, sekä suodattaa lähes kaikki bakteerit ja alkueläimet. Kun puhutaan nimenomaan retkeilystä yön tai kahden yli, tai pidemmistä vaelluksista, niin juurikin bakteerit ja alkueläimet ovat se mikä eniten kiinnostaa.

Yksinkertaistan taas. Reissun saa pilattua mukavammillakin tavoin kuin saamalla vatsataudin e. coli bakteerista. Tai matkamuistot alkavat haalistua todella nopeasti, jos muistelee mukavaa reissua IBD-tyyppisten oireiden parissa vessanpytyllä vain siksi, että sai juomavedestä giardian.

Vedenpuhdistin taasen siivoaa myös suurimman osan viruksista, sekä poistaa suon, ojan ja maan maun.

Se, että onko virusten suodattaminen olennainen asia, on sitten kysymysmerkki. Suomessa useimmiten ei tarvitse, ainakaan jos ollaan kauempana asutuksesta eikö käytetä järvivettä. Virukset tulevat kuvioihin mukaan, jos on selvä riski ulosteperäisestä saastumisesta. Kun aikoinaan Nokialla päätettiin kierrättää viemärivettä vesijohtoverkon kautta, niin vedenpuhdistimella olisi saattanut selvitä pelästyksellä.

Sen sijaan maun parantaminen on puhtaasti makukysymys. Minusta se on vahva etu, koska en halua juoda nyt vanhemmiten enää ojavedeltä maistuvaa.

Käytti kumpaa tapaa tahansa, niin yksi sääntö pätee: käytä aina juoksevaa vettä, jos mahdollista.

Suodatus ja puhdistus tapahtuu aina periaatteessa samalla tavalla. Filtterissä on materiaalia, jossa on niin pieniä reikiä, että niistä eivät bakteerit ja alkueläimet mahdu läpi. Siksi mainoksissa usein kerrotaan, että suodattimen reikien koko on esimerkiksi 0,2 mikrometriä (mikro on millin tuhannesosa).

Virukset onkin sitten hieman hankalampia, ja maku vielä vaikeampaa. Mutta siinä tulee itse suodatusmateriaalin lisäksi kuvioihin aktiivihiili.

Suodattimen erot näkyvät kahdessa käytännön asiassa:

  • kuinka montaa litraa ylipäätään voidaan suodattaa
  • onko suodatin huuhdeltavissa uutta käyttöä varten vai joutuuko ostamaan uuden suodatinpatruunan

Muistisääntö on, että vedenpuhdistimiin on ostettava uusi suodatinpatruuna, ja vedensuodattamissa filtteri voidaan puhdistaa. Mutta tuohon sääntöön on olemassa poikkeuksia.

Sawyer

Sawyer on amerikoissa ilmeisesti markkinaykkönen vedensuodattimissa. Se on kohtuullisen pieni ulkomitoiltaan — suhteellisesti ottaen — ja sen saa kiinni mihin tahansa pulloon, jossa suuaukko on 28 milliä — kattaa käytännössä jokaisen muovisen PET-pullon nykyään.

kuva

Sawyeria voi käyttää erillisen pussin kanssa, johon ensin kauhotaan likaista vettä ja sitten puristetaan juomapulloon. Ei tuossa ole suurempaa mieltä, kun saman saa tehtyä suoraan pullosta — jos muovipullo on sen verran pehmeä, että sitä saa puristettua vähällä vaivalla; Lidlin pullot ovat niin ohutta muovia, että niissä se onnistuu ongelmitta.

Jenkit kehuvat, että Sawyerin vesisuodatin sopii SmartWater-pulloihin. SmartWater on paikallinen pullovesibrändi, ja sen smarttius tulee siitä, että veteen on sekoitettu hieman mineraaleja. Suomeksi, se on yksi kuplattoman vichyn valmistajista muiden joukossa.

Tässä näkyy suunnattoman hyvin miten youtubettajien vaikutus toimii. Yksi huomasi, että Sawyerin kierre on vakio 28 mm, joten se sopii mihin tahansa vastaavaan kierteeseen. Koska SmartWater on myynyt brändiään hyvin, ja sitä saa ostaa ihan joka putiikista ja huoltoasemalta, niin sitä käytetään paljon. SmartWater myös käyttää halpaa ja ohutta PET-pulloa, joten sitä on helppo puristaa. Mutta missään vaiheessa ei tullut mieleen, että Sawyer sopii ihan mihin tahansa PET-pulloon. Siksi siellä on nyt vallalla meemimäinen uskomus, että Sawyeria täytyy käyttää nimenomaan SmartWater pullojen kanssa, koska jokaikinen youtubettaja selittää kanavallaan samaa legendaa.

Sawyer on helpohko käyttää, ja edullinen. Mutta se on vedensuodatin, ei vedenpuhdistin.

Sawyerin väitetään olevan nopea, saa litran vettä suodatettu nopeasti ja vähällä vaivalla. Tuo ei itseasiassa aivan pidä paikkaansa. Saan hitaaksi haukutulla Grayl’llä nopeammin litran puhdasta vettä. Se johtuu siitä, että Sawyerin virtaama ei ole sitä mainoksissa luvataan, se on laboratorioarvo. Sawyer on alunperin tehty juomapullokäyttöön, jossa otetaan siemaus silloin tällöin, ja se näkyy.

Yleisin valituksenaihe Sawyerissa on juurikin sen lirumainen läpäisy.

Ei Sawyer surkea ole. Jos haluaa backup-järjestelmän, jota on helppo kuljettaa mukana, niin se on hyvä vaihtoehto. Mutta asia muuttuu, jos sillä yritetään hoitaa edes kahden ihmisen koko vesihuolto. Minä hoidan yhdellä Greylin systeemillä useamman ihmisen vedet, mutta Sawyer on hyvinkin henkilökohtainen laite.

Grayl Geopress

Grayl on vedenpuhdistin. Sen patruuna ei ole puhdistettavissa, vaan kun se on tukossa, niin on ostettava uusi, Sen vahva etu on kyvyssä poistaa kohtuullisen hyvin makuhaittoja, sekä kerralla suodatettava kohtuullisen reipas määrä vettä.

kuva

Ultra light -fanaatikot pitävät Greyliä lähes kirosanana. Se on kuulemma aivan liian painava. Jos elämän päätavoite on viilata grammoja sekä lyhentää hammasharjan vartta ja porata siihen reikiä, jotta saisi gramman painoa pois, niin silloin ei todellakaan kannata ostaa Graylin tuotteita.

Mutta jos on oivaltanut, että keventämisen idea on se, että saa mukaan elämää helpottavia varusteita ilman, että pakkauksen paino nousee kohtuuttomasti, niin Grayl ei olekaan enää mikään paino-ongelma.

Jenkkiläiset thru hikerit ovat usein ultra light retkeilijöitä. Osaksi siksi, että se on hype tuossa kulttuurissa. Mutta suurelta osin siksi, että aiheesta saa tehtyä sisältöä Youtubeen ja Instgrammiin ja se johtaa siihen aitoon syyhyn varusteiden keventämiselle: heidän täytyy leikata jostain, että mukaa saa mahtumaan järjestelmäkameran, goproon, dronen, pari kamerajalkaa sekä muutaman varavirtalähteen.

Graylin eräänlainen ongelma on sen koko. Se ei ole pieni ulkomitoiltaan, edes kevyenä versiona. Sen ulkomitat ovat suuremmat kuin juomapulloissa, ja osassa rinkoista sivutaskut ovat niin ahtaat, että Greyl ei meinaa mahtua.

Toinen valituksen aihe on, että se ei ole kevyt käyttää suodatuksessa. Ei olekaan, Sitä joutuu painamaan molemmilla käsillä. Mutta vitosen vinkki: kannattaa käyttää omaa painoaan, ei käsivoimia.

Suurin aito käytännön ongelma on sen pohjarakenne, kun suodattaa vettä. Painon täytyy tulla suoraan ylhäältä alas, ei vinoon. Muutoin se saattaa kellahtaa kumoon. Sama vaatimus koskee maastoa. Pullon täytyy olla siedettävän kovalla alustalla, joka on suorassa.

Muutoin… Grayl suodattaa muita nopeammin isomman annoksen vettä ja jos rinkka on oikein suunniteltu, niin se kulkee ihan sievästi mukana.

Lifestraw

Lifestaw on hieman vanhempi merkki, ja melkoisen myyty. Itseasiassa se saattoi olla hyvinkin ensimmäinen markkinoilla. Se on pieni ja kevyt vedensuodatin, joka kulkee helposti mukana. Muuta iloa siitä ei olekaan.

kuva

Se on tehty lähtökohtaisesti juomista varten. Siitä ei ole oikein apua, jos tarvitsee ruuanlaittoon vettä. Ja edes janoisena en näe itseäni polvillaan puron varressa imemässä pillillä vettä.

Kontaminaatioriski

Riippumatta minkä vedenpuhdistimen tai -suodattimen ostaa, niin niissä on yksi selvä riski kontaminaatiolle, puhdistetun veden uudelleen saastumiselle. Se on pullo, johon likaista vettä otetaan. Siitä nimittäin saattaa helposti valua vettä suuhun.

Tämä pätee vahvimmin niissä ratkaisuissa, jossa likaisen veden astia on jollain suoralla tavalla yhteydessä juomiseen. Kuten vaikka jos käyttää Sawyeriä suoraan pullosta tai rakenteellisesti aina Grayl’n kanssa.

Samaten kun on uittanut käsiään ottaessaan vettä puhdistukseen, niin bakteerien ja virusten suhteen on täysin toissijaista, jos olet pyyhkinyt kätesi kuivaksi paitaan tai housuihin ja sitten päätätkin kaivaa hampaiden välistä hieman välipalaa.

Se, että kuinka suuresta riskistä aidosti on kysymys, sitten riippuukin. Mutta asian kanssa kannattaa olla hieman kartalla.

Perinteiset tavat

Sitten on lisäksi ne perinteisemmät tavat puhdistaa vettä, Kuten keittäminen. 10 minuuttia keittämistä, ja vedestä on haitalliset asiat kuolleet. Maku ei tosin muutu, ja sen mitä vedenpuhdistus tai -suodatuslaitteen tilassa sekä painossa voittaa, niin kaasun tai muun polttoaineen kulutuksessa häviää.

Toki voi keittää nuotiolla tai risupolttimella — jos ei satu olemaan ruohikko- tai metsäpalovaroitusta.

Juomavettä keittämisellä ei nopeasti saa, ellei halua juoda kuumaa tai lämmintä. Jäähtyminen kun vie oman aikansa.

Vedenpuhdistustabletit ovat yksi vaihtoehto. Ovat kohtuullisen halpoja, eivätkä paina paljon mitään. Mutta se jälkeen aivan kaikki maistuu kloorilta. En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka turvaavat vedensaantinsa puhdistustableteilla ja minusta niiden ainoa käyttötapa on hätäpakkauksessa.

Koira ja vesi

Koiran vatsalaukun happamuus sekä lyhyt suolisto turvaavat koiran. Jos mukana ei ole valmiiksi suolisto-ongelmainen, niin koira juo vetensä luomuna. Sille ei puhdisteta vettä.

On kuitenkin pari aluetta, jossa saattaisin itse olla varovaisempi: Vaasan, Lahden ja Helsingin ympäristö. Tuo perustuu siihen, että noilla kolmella alueella näyttäisi olevan poikkeuksellisen paljon giardiaa.

Toki tuossakin voi harrastaa hieman riskiarviointia. Tuskin yksikään koira Suomessa on saanut giardiaa vaelluksella, vaan ovat enemmän kaupunki- tai asutusaluekoiria. Lisäksi giardia tarvitsee seisovan veden, johon päässyt joko ulostetta giardiatartuttajalta tai moinen on istunut lammikossa.

Koirilla on kuitenkin vahva taipumus juoda nimenomaan seisovaa vettä, joten vaikka hysteriaan ei tarvitse vaipua, niin hereillä voisi hieman olla.

Kun mikään laite ei suodata eikä puhdista

On kaksi tilannetta, jossa oikein mikään ei auta.

Suolavettä ei millään laitteella saada makeaksi. Joten merivettä on turha yrittää puhdistaa. On sitten oma juttunsa, että Itämeri ei ole kovinkaan suolainen ja saaristossa on iät ajat tehty ruoka ja kahvi meriveteen, mutta silti meriveden juominen ei ole sarjaa parhaat mahdolliset ideat.

Tunnistatko sinilevän? Jos et, niin opettele. Laite tai järjestelmä ei pärjää sinilevällä ja niiden erittämät myrkyt tulevat suodattimesta läpi.

kuva