ūüõ∂ Tuusulanj√§rvi, etel√§

Kelit antoivat hieman myötä melontareissulle, kun 30.10.21 luvattiin pilvistä, +8 astetta ja tuulta 4 m/s etelän suunnasta. Kohde ja perheen aikataulujen sovittaminen meinasi aiheuttaa lievää päänvaivaa.

Rouva- ja neitiakseli olivat menossa Helsingin Messukeskukseen kirjamessuille ja siitä piipahtamaan Triplan ostoshelvetissäkeskuksessa. Minä taasen halusin samaan aikaan melomaan.

Ongelmantynkää syntyi siitä, että koska kokemukseni kajakista mitataan minuuteissa, ei tunneissa, niin merelle lähtö ei kuulostanut houkuttelevalta. Varsinkin kun Helsinkiin luvatiin 6 m/s tuulta. Kyllähän tuo hankkijalippiksen värinen muovinen uppotukki sellaisen selvittäisi, mutta itsestäni en ollut ihan varma. Joten vaihtoehdot rajoittuvat jokeen tai tuulen suhteen sopivaan järveen.

Jokainen tietänee, että Helsinki on kalliota ja suota, jonka takia pohjalaiset ja ruotsalaiset jouduttiin pakkomuuttamaan sinne. Oma näkemykseni, että tuo historia näkyy edelleen syvänä kyrpiintymisenä ja kyvyttömyytenä juurtua, on aina kuitattu turkulaisena kateutena.

Kateutta tai ei, mutta Helsingin alue ei ole tunnettu järvistään ja joistaan. Ihan siksi, että niitä ei ole.

Melontakohde piti valita elämän perusfaktoilla. Minä heitän rouvan ja neidin Messariin, ajan johonkin melomaan ja tulen myöhemmin hakemaan kaksi väsynyttä messuilijaa/shoppailijaa.

Vaikka oli oletettavaa, että messu- ja ostoskierroksesta ei selvitä kahdessa tunnissa, vaan neljä on hyvä lähtöarvo, niin melontapaikka piti olla alle tunnin ajomatkan päässä Messukeskuksesta ja sellaisen ajoreitin varrella, jossa ei tarvitse eksyä Helsinkin ydinkeskustan ruuhkiin ja raitiovaunujen jahtaamaksi.

Bodomjärvi oli yksi vaihtoehto, mutta ajoreitti ei innostanut. Järven historia taasen olisi tuonut oman suolansa halloween-aikaan.

Vantaanjoki oli pitk√§√§n suunnitelmissa. Mutta jotta oletettava melonta-aika olisi ollut riitt√§v√§, niin olisi pit√§nyt p√§√§st√§ vesille heti joensuun koskien yl√§puolelta ‚ÄĒ tulen mieluummin my√∂t√§virtaan takaisin kun mahdollisesti v√§syneen√§ vastavirtaan, tosin tiet√§m√§tt√§ yht√§√§n kuinka paljon se virtaa t√§h√§n vuodenaikaan; kaljakellujat eiv√§t kovaa ole kulkeneet.

Arabianrannan alueelle ei vaan saa autoa parkkiin mihinkään. Hieman ylempää olisi löytynyt yksi uimaranta, jossa oletettavasti olisi päässyt autolla lähelle. Ajoreitti sinne oli hankalan oloinen (ja karttaohjelma esitti muutamankin kadunpätkän koskena, joka tietysti myös huolestutti; mitähän ne pallukat oikeasi tarkoittavat?).

Vantaanjoki vaan saattaisi olla sellainen, jonka haluaisin selvittää FitNordin ilmatäytteisellä pumpattavalla kajakilla.

Jäljelle ei jää kuin yksi paikka: Tuusulanjärvi.

Ajoaika, puolen tunnin paikkeilla (kyll√§, kysyin Katiskan koiraryhm√§st√§ Facebookissa) oli siedett√§v√§. Moinen pitkulan mallinen matala j√§rvi olisi my√∂s siedett√§v√§ meloa etel√§tuulellakin ‚ÄĒ jota sinne luvattiin vain 4 m/s.

Kun olin päättänyt paikan, niin ongelmaksi nousi sopiva vesillelaskupaikka. Olin katsonut valmiiksi yhden uimarannan, mutta se oli Järvenpään lähellä, joka pidensi ajoaikaa. Sainkin muutaman vinkin Tuusulasta, eli järven eteläpäästä.

Yksi sellainen saattaisi olla aivan vedens√§√§telypadon j√§lkeen (siit√§ ei muuten p√§√§se mill√§√§n kelluvalla, kaloille on tosin oma kiertonsa). Siihen oltiin rakentassa uutta? venepaikkaa, joten lienee tulevaisuudessakin kelvollinen ‚ÄĒ rakennusvaiheessa ei vaan n√§ytt√§nyt silt√§, ett√§ siihen tulisi ajettavaa tiet√§, mutta pakkohan moinen on.

Venepaikat rakennetaan sellaisilla pitkospuiden n√§k√∂isill√§ ja ranta on vesirajasta √§kkijyrkk√§. K√§vin siell√§ oikomassa jalkojani ja kylki edell√§ rantautuminen onnistui. Mutta jos venepaikat viev√§t kaiken tyhj√§n tilan, niin en tied√§ miten sinne pystyisi kajakilla rantautumaan ‚ÄĒ vesillelasku on toki helppoa.

Sain myös vinkin kirkon lähellä olevasta paikasta. Helppo rantautua, mutta sinne ei saa ajaa autolla. Edellyttäisi hieman päälle sadan metrin kantomatkaa.

Vieressä on yksi konferenssihotelli. Niillä on ranta, mutta ajaminen sinne ei näyttänyt olevan haluttua, vaikka varsinaista kieltoa ei ollut. Ranta oli kuitenkin aika huonossa kunnossa.

Sen vieressä, tai hotellin yhteydessä, oli telineellinen kajakkeja, kanootteja sekä rantaan vedettynä muutama kirkkovene. Siitä olisi helppo lähteä, mutta en tiedä miten sinne olisi päässyt ilman kantohommia.

Kun matkaa jatkoi hivenen Tuusulasta eteenpäin, niin löytyi toinen veneranta. Valitettavasti en muista nimeä, mutta kartoissa se näkyy. Sinne oli helppo mennä ja auton sai, tietenkin, veden ääreen. Lähdin sieltä vesille.

Laskuramppi oli helpoin valinta. Mutta ne pitkospuun näköiset olisivat olleet fiksumpi valinta. Vesirajasta eteenpäin siinä oli pehmuste, mutta betonirampilla oli sepeliä. Tarkoittaa sitä, että kajakin pohjassa lienee muutama uusi naarmu.

Video kertoo riitt√§v√§sti reissusta ja mit√§ oivalsin ongelmikseni. Mutta muotoilen n√§in. Olin vesille noin 2.5 tuntia ja katoin 10 kilometri√§. Vauhtia ei voi mietti√§ vertailukelpoiseksi matkanpeudeksi, koska ihmettelin matkalla aika paljon. Ei Point 65 Buccaneeria kovinkaan vauhdikkaaksi voi silti tituleerata ‚ÄĒ mutta moinen leve√§ peruskajakki ei koskaan nopea olekaan. Eik√§ kevyimm√§st√§ p√§√§st√§ meloa, vaikka tekniikka olisin kunnossa.

Tekniikan sujuvuutta kuvaa ehkä parhaiten se, että nyt on kädet väsyneet ja olkapäät kipeät. Sitä ei pitäisi tapahtua melonnassa.

Se er√§s uimaranta, jota videolla veikkailin alkuper√§iseksi l√§ht√∂paikaksi, tai sellaiseksi suunnittelemaani, ei sitten ollut se. En ollut l√§himaillakaan, vaan vasta enint√§√§n puolimatkassa kohti J√§rvenp√§√§t√§ ‚ÄĒ siin√§ kohtaa, jossa j√§rvi levenee.

Taas kerran unohdin kaiken, jonka luulin edes teoriassa oppineeni. Kuten kumpaan suuntaan kallistetaan, ett√§ saa kajakin k√§√§ntym√§√§n ‚ÄĒ mik√§ olisi oikea k√§√§nn√∂s termille edge? Reunallehan se kallistetaan, mutta ei se kuulosta hyv√§lt√§.

Ylipäätään kokeilin vain lievästi edgeä, eikä sekään sillä tavalla onnistunut, vaan oli enemmänkin vaan veneen heiluttamista.

Polkimet, ja kokonaisuutena jalkojen asento, on aito ASAP ratkaistava asia. Noinkohan käyttämäni Salomonin polkujuoksukengät ovat nyt ongelma? Pohjien takia minulla ei ole mitään tuntumaan jalkatukiin.

Täytyy varmaan ostaa neopreenisukat ja kokeilla yksiä kesäisempiä kangaskenkiä.

Se, että en saa tukea polville, reisistä puhumattakaan, tullee pelkästään veneen leveydestä. Silti olisi kiva kuulla, että onko kukaan onnistunut tuon tyyppisessä istumaan edes suunnilleen niin kuin kuuluu.

Yhden kerran sydän jätti lyönnin välistä. Täysin varoittamatta kajakki yritti kääntyä kyljelleen. No, aidosti se vain hiukan keikahti eikä siinä ollut sen enempää draamaa.

Syy oli, taas, kuskissa. Jostain omituisesta syystä oikea mela pyörähti vedossa leikkaamaan vettä. Jolloin tietysti nostin sen lapa vaakatasossa. Sain eräällä tavalla käänteisen esimerkin alatuen (low brace) tehokkuudesta.

Nopea kroppa-analyysi kertoi myös sen, että tein juuri mitä ei saisi tehdä: reaktiivisesti kallistuin vastakkaiselle puolelle, jolloin siirsin samalla perseellä painon kallistuvalle syrjälle ja rikon koko tasapainon.

Olenko maininnut, että minulla on aika paljon opittavaa? Ei pelkästään perustekniikasta, vaan vahvasti myös lihasmuistipuolella. Kyllä, tiedostan, että se vie aikaa ja minulla ei ole vielä paljoakaan melontatunteja takana. Tiedän myös sen, että toteamus tekniikasta ja lihasmuistista on tolkuttoman geneerinen ja koskee aivan kaikkea.

Enemmän ja useammin vesille. Ei ole oikotietä onneen.

Jos ohitetaan tekniset vaikeudet, niin Tuusulanjärvi on varmasti hyvä kohde kuntomelojalle. Jos haluaa nauttia luonnosta, niin ei. Rannat on rakennettu täyteen ja siedettäviä maihinnousupaikkoja on vähän Tuusulan puolella.

Anteeksi tuusulalaiset, mutta tämä kohde ei tule olemaan uusintalistalla.

Ei siinä muuten mitään vikaa ollut. Kun olin rantautumassa, ja oivalsin, että moisessa venerannassa on tasan kolme vaihtoehtoa:

  • joku auttaa
  • uidaan
  • noustaan korkeahkolle laiturille
    niin meinasi alkaa rauhallista miestä hermostuttamaan.

En ole nimittäin koskaan (missä vaiheessa olisin edes ehtinyt, tämä oli toinen kerta vedessä kajakilla) noussut laiturille. Uimista pidin lokakuun lopussa viimeisenä vaihtoehtona. Onneksi eräs isäntä saapui ihmettelemään venepaikkoja ja sain pyydettyä hänet vetämään itseni ylös.

Joten, en edelleenkään tiedä Tuusulan päässä ainuttakaan hyvää paikkaa päästä vesille ja takaisin maihin niin, että ei tarvitse kantaa.

Yksi asia j√§i ihmetytt√§m√§√§n, ja sen t√§ytyy olla jotenkin tuusulalaisten juttu. Jengi ajoi venelaiturille kutemaan. Siis aikuiset ihmiset. Siell√§ oli parhaalla hetkell√§ kaksi autoa jonossa ‚ÄĒ yhdess√§ ilmeisesti hermot pettiv√§t, p√§√§tellen k√§sipaperin m√§√§r√§st√§. Eik√∂ Tuusulassa todellakaan ole parempia paikkoja?