Tarpin paikkaus

Ja aika kauan sitten pääsinkin tarpistani nauttimaan.

Piti kokeilla yhtä laavumallia, jota en sitten saanutkaan koottua — olin unohtanut miten se taitellaan, joten tein vain tavallisen laavun, join kahvit ja ihmettelin metsänhoitoa. Aloin kasaamaan tavaroitani ja kun nyppästi tarpin irti maasta, niin vaaksan pala piikkilankaa oli kankaassa kiinni.

Nyt sitten ihmettelen, että miten tarppi paikataan vai tuliko siitä kertalaakista kaatopaikkakamaa.

Jos sanon, että yhtään ei vituta, niin valehtelen. Ymmärrän nyt miksi jengi ostaa jotain hemmetin dyneemaa, joka ei kovinkaan helposti repeä — ne vaan maksaa 350 euroa ja ylöspäin.

Laitoin Facebookiin kyselyn (koska mitään toimivaa retkeily/vaellus-foorumia ei ole :flushed: ) miten noita korjataan. Olin jo tehnyt googlekierroksen ja käteen oli jäänyt… tyhjää. Ohjeita siitä miten silnylon teltoissa tai dyneema tarpeissa korjataan löytyi kylläkin aika paljon, mutta ei näistä PU-päällysteisistä. En vain suostunut uskomaan, että olisin muka ainoa, joka saa tarppiinsa reiän.

Sain kourallisen vastauksia, jotka, niin hyvää kuin tarkoittivatkin, eivät liittyneet mitenkään tarppeihin. Mutta nyt tiedän mitä teen jos teltan pohjaan, lasten kurahousuisin tai kajakin kylkeen tulee reikä tai repeämä. Jokainen vastauksista kertoo toki omaa tarinaansa siitä miten paikan materiaali tai liima pitää erilaisissa olosuhteissa, mutta ne olosuhteet ovat erilaisia kuin tarpin saama rasitus.

Tarpin repeämän pitäisi pitää joltisenkin vettä. Sen täytyy kestää kiristykset. Paikkauksen täytyy kestää tuulen aiheuttaman liikkeen ja paukkeen. Joten oli paikka mikä tahansa, niin sen on

  • joustettava ilman, että liima pettää
  • estää tarppikankaan kudosten repeäminen
  • kestettävä normaali kosteus (ihan sama miten myrskyssä kestää, koska silloin olen taatusti kotona)
  • UV-sieto on plussaa, mutta ei aidosti merkityksellinen
  • kiinnitettävä liimalla, koska ommella ei voi

Valinnanvaraa on. On mitä ihmeellisempiä paikkapaloja ja -teippejä. Paitsi että ei ole. Ne nimittäin kopioivat toinen toisiaan. Jos unohdetaan eräällä tavalla erikoistapaukset, kuten dyneema tai goretex, niin aidosti tuotteita on vain ja ainoastaan kahta laatua:

  • vaatepuolen paikat
  • teipit

Noissa on sitten ryhmien sisällä einen eroja, mutta ei oleellisia.

Ja sitten päästäänkin hintaan. Oli paikkamateriaali mikä tahansa, niin se maksaa. Jos suuntaa retkeilytarvikemarkkinoille, niin hinnat ovat todellä järkyt. Vaatepuole ei kauas jää. Nyt alan saada selityksen sille miksi en löytänyt tarpin paikkausohjeita.

Hieman riippuen tarpin valmistajan aiheuttamasta brändilisästä, kankaan painosta, koosta ja varsinkin myyntipaikasta, niin 3x3 molemmin puolin liikkuvat ns. vakiokokoiset laavupressut maksavat 40 - 80 euroa, noin — useimmiten siinä 50 - 60 euron tuntumassa.

Kun puhutaan erikoistuneista paikkamateriaaleista, ei eräällä tavalla off label käytöstä tai yleistuotteista, niin paikka maksaa haarukassa 20 - 50 euroa, useimmin ollaan kaikkiaan siinä lähempänä 30 euroa (riippuen kuinka iso reikä täytyy paikata, mutta aina ollaan vähintään siinä kahdenkympin tuntumassa). Kuitenkaan mitään aitoa luottoa paikan kestävyydestä ei ole. Ei ollut mitenkään poikkeuksellista, että minkä tahansa paikkauksen kohdalla puhutaan paikan vaihtamisesta kerran vuodessa.

Ollaan hieman samassa kuin lasten kurahousujen paikkaus. Siinä etsitään lyhytaikaista ratkaisua, jolla päästään se syksy tai talvi eteenpäin, koska seuraavaksi vuodeksi on kuitenkin ostettava uusi.

Jos tarppi maksaa 60 euroa, ja sen paikkaus maksaa 30 euroa, jonka saattaa joutua uusimaan kohtuullisen pian, niin eihän tuossa ole mitään järkeä. On fiksumpi ostaa uusi ja yrittää pitää sitä huolellisemmin. Tämä lienee se aito syy miksi tarppien paikkausohjeita ei löydy eikä saa. Plus että tarppien käyttö ei ole ollenkaan niin main streamiä kuin mitä annetaan ymmärtää. Eikä riippumatot.

Joten suuntasin ajatukset yleisempiin tuotteisiin, ja se tarkoittaa aina teippiä.

Tuulensuojateippi Sitko Flex on kuulemma sellaista, että liima pitää vuosia. Olen valmis uskomaan tuon, mutta jos tuulensuoja/höyrynsulkumuovit on jatkuvassa liikkeessä, niin käsissä on paha rakennusvirhe.

Purjeiden korjaamiseen tarkoitettu teippi kuulosti lupaavalta, koska se joutuu taatusti kovempaan rasitukseen kuin tarppi ikinä. Nopea yhteydenotto tutulle purjehtijalle söi sitten innon. Kyllä se pitää, mutta ei kukaan moista ensiapua pidempään käytä. Plus se oli ihmeellisen kallista — tosin aina kun tuotteeseen lyödään veneen kuva, niin hinta vähintään tuplaantuu.

Ilmastointiteippi ei pidä. Se ei aidosti pidä oikein missään hyvin ja on maineessaan vain McGyverin takia ja että se on halpaa. Mutta Gorillateippi sai aika paljon kehuja mitä erilaisemmista korjauskokeiluista. Se on muoviteippiä, mutta hieman paksumpaa kuin tavallinen ilmastointiteippi ja kovemmalla liimalla. Ei sekään ikuisuuksia kestä, mutta on edullisempaa kuin varsinaiset paikat.

Itseasiassa retkeilypuolen myymät rip stopit ja muut vastaavat ovat tismalleen samaa — mutta luokkaa 10x kalliimaa. Eikä Gorillateippikään ihan ilmaista ole.

Valmistajahan mainostaa se pitävän missä ja koska tahansa. Minä lakkasin lukemasta valmistajien mainoksia sen jälkeen kun erehdyin jossain projektissa kokeilemaan katastrofia nimeltään No Nails. En tiedä onko se maailmankaikkeuden huonoin kiinnittäjä, mutta taatusti taistelee vahvana ehdokkaana siitä tittelistä.

Sen leveys 48 mm on taatusti rajoite, jos yrittää paikata isompaa repeämää. Mutta minä olin työstämässä palkeenkieltä, eikä estetiikka ollut merkityksellinen.

Gorillateipin hinta koko ajan noin 10 - 13 euroa rulla, mutta hinta vaihtelee värin mukaan. Mustassa on rullassa paljon enemmän kuin camo-värisessä ja kirkkaassa ei ole rullassa kuin 8,2 metriä.

Joten kirkasta Gorillateippiä minulle tuotiin ja sen kanssa paikkauksen tein.

Tarpin saama sivuosuma ja vamma ei ollut ihan niin paha kuin miltä se metsässä tuntui. Palkeenkieli on siisti 8x8 cm ja sijaitsee kulman kohdalla, 60 cm kummastakin sivusta.

Se tarkoittaa sitä, että on aivan se ja sama miten se vettä pitää. Mutta sijanti tarkoittaa myös sitä, että siihen tulee aina veto. En tiedä miten noissa aidosti kude- ja loimilangat menee — jos moisia saa edes tuollaisessa pressussa ajatella — mutta palkeenkieli oli eräällä tavalla poikittain vetosuuntaan nähden. Olettamus on, että se ei silloin lähtisi helposti repeämään, vaikka ei mitään tekisi.

Yritin saada haavan reunat kohdilleen ja tarppikankaan niin, että teippauksen alle ei tulisi mitään ryppyjä, eikä jäisi mielellään roskaa eikä ilmakuplia. En katsonut tarpeelliseksi puhdistaa pintoja, vaikka olisi varmaan pitänyt. Mutta ei se ollut kuin muutaman kerran käytössä, joten tuskin tuossa kohtaa mitään älytöntä rasvapintaakaan ole (paitsi että olen näpelöinyt repeämiskohtaa.

Minun sorminäppäryydelläni, kärsivällisyydestä puhumattakaan, tuo ei ollut ihan niin pala kakkua. Joten lopputulos ei ollut ihan sitä mitä mentaaliharjoitukset olivat ennakoineet. Kaunis ajatus oli myös pyöristää teippien päät, mutta se jäi juurikin vain ajatuksen tasolle siinä vaiheessa, kun teippi puri sormiin kiinni ensimmäisen kerran.

Ilmakuplien välttäminen oli myös ihan yhtä helppoa kuin alkuaikojen puhelimissa suojakalvoa aseteltaessa.

Etupuolelle läimin ensin repeämät kiinni ja sitten lisävahvistusta ristiin rastiin.

Taakse sitten laitoin vähemmän.

Tuo teippausjälki ei näytä luonnossa aivan yhtä karsealta kuin valokuvissa. Heijastukset ja kameran äly yrittivät kompensoida tuolla ja korjata täällä, ja kuvallinen lopputulos oli sitten… tuollaista.

Käytti sitten Gorillateippiä tai sen kilpailijoita, niin teipin painaminen kunnolla kiinni on aika oleellista. Ei siksi, että saisi ilmat pois, vaikka sekin on oleellista, vaan koska liima on paineaktivoituvaa. Se on siis ikäänkuin kaksikomponenttiliima, jossa toinen komponentti on painaminen.

Aika sitten näyttää mitä tuosta tulee, vai tuliko uuden tarpin osto. Mutta tuolla nyt mennään.

Vaatteita ainakin voi paikata sellaisella tarrapaikalla. Mielestäni kestää myös jonkun verran vettä. Niitä saa prismasta. Ja varmaan muualtakin. Maksaa muutaman euron. Helppo kiinnittää jos vaan kankaan tai tässä tapauksessa tarpin saat levitettyä niin että saat revenneet saumat yhteen.

Väitetään ainakin vettä kestävän.

Kyselin samaa riippumattoretkeilijöiden ryhmässä. Joku ehdotti niitä paikkatarpeita mitä myyvät kaikki retkeily- ja ulkoiluliikkeetkin. Osa ehdotti gorillateippiä. Joku vinkkasi höyrysulkuteipin. Noilla sitten on paikattu milloin teltanpohjaa, milloin venettä.

Jotain noista täytyy sitten kokeilla. Ongelman tynkää on vain siinä, että kukaan ehdottaneista ei ole korjannut pressua.

Käytännössä jokainen vaihtehdoista on enemmän tai vähemmän myös vedenkestävä. Se mitä minä hieman murehdin on joustavuus, liikaa tai liian vähän. Tarppi kuitenkin joutuu kiristykseen ja elää koko ajan tuulessa. Niin kauan kun paikkatavara ei maksa satasta neliö (useimmat muuten menevät yli…) niin kykenen elämään sen kanssa, että joudun aika ajoin uusimaan paikkauksen. Mutta pelkään sitä, että vekki repeää lisää. Alle satasen hintaluokassa, kun ollaan ohuessa PU-pinnoitetussa kankaassa, langat (kutsutaanko niitäkin loimiksi?) eivät mene varsinaisesti ristiin — joka estäisi tehokkaasti repeämän suurenemisen.

Ollaan hiukan samoissa ongelmissa kuin vaikka tuulilasin kiveniskemän kanssa.

Mutta kun en tiedä sitäkään, että onko tuo realistinen pelko. Perustan vaan siihen mitä kokemuksia iän aikana on muista yhteyksistä tullut.

Kun illalla sitten sain hiukan lisää kahvia ja vähän ruokaa, ja vitutuksen laskemaan, niin vetäisin tarpin pussistaan ja tarkistin vahingot. On siin reikä, mutta ei se ihan niin paha ollut kuin mitä ensivaikutelma antoi ymmärtää.

Ensinnäkään se ei ole keskelle, vaan vajaa metri yhdestä syrjästä. Lisäksi se on siististi revennyt 90 asteessa V-malliin ilman rispaantumisia. Kunhan vaan löytää sopivan paikkamateriaalin, niin tuon saa kohtuullisen siedettävästi paikattua.

Sen tiedän että toi mun ehdottama kestää ainakin lasten vaatteissa, myös polvissa joten vois ajatella että kestää myös tarpissa :thinking:
Ei toi paljon ainakaan maksa kokeilla. Jos teillä ompelukone (tai neulaa ja lankaa) niin mä ehkä parsisin sen ensin kasaan ja sitten heittäisin ton tarrapaikan päälle. Ja vaikka molemmille puolille.
Ja jos ei kestä niin sitten ei kestä ehkäpä noilla muillakaan ja uuden ostoon. Riippuu niin materiaalista että mitä on tehty kestämään :woman_shrugging:

Ompeleminen ei onnistu noissa PU-pinnoitetuissa. Kankaan kudos ei vaan kestä. Liimaushommiksi menee.

1 Like

Multa myös ääni liimattavalle nylonpaikalle. Laitat vaan paljon isomman kuin mitä vekki on, reippaasti siis vekin päätyjen yli ja molemmille puolille, niin vekki ei ala kasvamaan. Tuo vekki tosin näyttää sen verran isolta, ettei löydy niin isoa paikkaa, että yksi peittäisi koko vekin.
Veikkaisin, että liimapaikka saattaa alkaa liikkumaan tuulen johdosta. Joten varmaankin joutuu uusimaan välillä. Tai no, lätkimään uutta päälle, ei niiden pitäisi kovin helposti irtoilla. Paitsi kulmista, jos niitä ei muista leikata pyöreäksi.

Facebookin puolella vinkkejä tuli kourallinen. Mutta kun ne oli kaikki mallia fiksattu teltan pohja tai kakaran kurahousut, niin tiedä sitten. Mutta minusta nuo retkeilypuolen korjaussarjat on ihan tismalleen samoja kuin vaatepuolella myytävät, ainoastaan kalliimpia. Ja pari oli ilmiselvästi gorillateipin kopioita.

Gorilla- ja höyrysulkuteippi on mulle uusia tuttavuuksia. Pikaisella googlauksella levein mikä löytyi oli 48mm, mikä on aika kapea. Itse jäisin jännittämään sitä, kuinka nopeasti viiden sentin paikka liukuu pois paikoiltaan/kangas lähtee karkuun paikan alta.
Laittaisin leveämmän, 10cm saattaisi olla riittävä, 15cm vielä parempi.

Mun liimapaikkauskokemukset on miehen ulkohousut, takki ja juomareppu. On sitä varmaan muuallekin tullut liimailtua.

Päivitin aloitusta.

Ja nyt löydän itseni selailemassa uusien tarppien mainoksia, josko ostaisikin pykälää pienemmän — tuo 3,5x3,5 m on aika iso lakana.