Syntymäpäiväkeräykset, uusi feissari

Ja otsikon mukaisesti nimenomaan Facebookin syntymäpäivälahjakeräykset (vau mikä yhdyssana). Nehän ovat yleistyneet aika paljon - joka on tietysti sinällään ihan ok, kun mietitään, että oikeastiko aikuinen tarvitsee hemmetillistä lahjapinoa? Jotain on kiva saada, varsinkin jotain kivaa — mutta ei aikuisten keskenään sen enempää tarvitse asiaan panostaa.

Mutta… kun joku tuttu tai vain naamatuttu pyytää huomioimaan merkkipäivänsä lahjoituksella milloin mihinkin sinänsä aivan hyödylliseen kohteeseen, niin olenko lapsellisen tosikkomaisen pihi kusipää, kun ensimmäinen (ja viimeinen) reaktio on, että en minä sinulle olisi lahjoja muutenkaan ostanut.

Vaikka olisikin joku sellainen, jonka merkkipäivän joutuisi/saisi huomioida, ja laitaisi parikymppiä keräykseen, niin silti ei voisi mennä synttärikaffelle tyhjin käsin, koska olisi huonoa käytöstä.

Tuo systeemi on ihan sama asia kuin nakittaa feissareita kadulle pyytämään ihmisiltä rahaa. Joten siltä osinhan… onko mitään väliä miten se rahaa tulee, kunhan se tulee?

Minulla on jääkaapin ovessa Kansanterveysseuran maksulappu 55 euron lahjoituksesta. Minä en maksa kirkollisveroa, joten tuen sitten paria systeemiä muuta kautta. Mutta saattaisi olla, että jos törmäisin samaan pyyntöön nimenomaan ”muista merkkipäivääni” pyynnöllä, niin jäisivät ilman.

Mutta se olen vain minä. Hitonko merkitystä tällaisella persaukisella on, jos muuta kautta keräys onnistuu?

Minulla on henkinen ongelma asian kanssa siksi, että ylipäätään ihminen, jonka syntymäpäivää en edes tietäisi tai muistaisi ilman Face muistutuksia, haluaa minulta rahaa lahjaksi — vaikkakin hyvään tarkoitukseen. Se on minusta vain noloa.

Suurin kysymysmerkki minulle on kuitenkin se, että nuo ovat noloja lopputuloksen suhteen niin pyytäjälle kuin avun kohteelle. Kun sitä rahaa ei sitten kerrykään.

Kuinka paljon ihminen vittuuntuu siitä, kun Facen jostain satojen ihmisten ”ystäväpiiristä” ei sitten irtoakaan muistamista?