Sykkeen nopea hetkellinen nousu ja sydämen tykytys

Yhtä äkkiä tukee hassu olo, saattaa tulla jopa hetkellistä huonovointisuutta ja huimaa aivan samoin kuin nousisi nopeasti seisomaan ja verenpaine ei pysy mukana. Samalla sydän riehaantuu täysin ja alkaa hakata kuin hulluna. Kohtaus alkaa nopeasti, kestää tyypillisesti jonkun minuutin, ja lakkaa aivan yhtä salamannopeasti. Ei, kyseessä ei ole sydänkohtaus, mutta kylläkin rytmihäiriö. Tosin usein haitaton.

Supraventrikulaarinen takykardia (SVT)

Yleisin syy moiseen äkkinäiseen ja kovaan sydämen tykytykseen on nimihirviö supraventrikulaarinen takykardia, josta käytetään elämää helpottavaa lyhennettä SVT. Tuo ei ole suomeksi paljoakaan helpompi: kammioiden yläpuolinen tiheälyöntisyys.

Sydän on lihas ja aivan kuten muitakin lihaksia, niin sydäntä ohjaa sähköimpulssi. Oikaisen mutkia, koska ei ole mitään suurempaa hyötyä mennä läpi sydämen anatomiaa, mutta kerrataan kuitenkin — ja nyt lainaan valikoiden Wikipediaa.

Sydän on jakautunut neljään onteloon; oikeaan ja vasempaan eteiseen sekä oikeaan ja vasempaan kammioon.

Sydämeen tullessaan veri saapuu aina ensin eteiseen, josta se kulkeutuu läppien ohi saman puolen kammioon ja sieltä edelleen takaisin verenkiertoon.

Veri tulee sydämeen aina laskimoita pitkin ja lähtee valtimoita pitkin.

Vähähappinen veri saapuu kudoksista oikealle puolelle sydäntä, josta sydän pumppaa sen keuhkoihin. Runsashappinen veri palaa keuhkoista vasemmalle puolelle, josta se puolestaan pumppautuu ympäri kehoa.

Eteisen vaikutus pumppaustyöskentelyssä on melko pieni, sillä normaalioloissa veri valuu suoraan suonista kammioon pysähtymättä juurikaan eteisessä. Vain rasituksessa eteisten pumppaustoiminnalla on merkitystä.

Lihaksiston hermotus on monimutkaisuudessaan sydämeen verrattuna kuitenkin melkoisen yksinkertainen. Sydämessä tarvitaan tarkempaa ajastusta ja periaatteessa sydänlihaksen täytyy aina supistua sydämen eri osioissa tarkkaan yhtä aikaan — tai ei se aivan yhtäaikainen ole, koska tarvitaan eräällä tavalla puristava voima.

SVT syntyy, kun sähköjärjestelmään tulee eräällä tavalla oikosulku. Joko jossain vaiheessa impulssit pääsevätkin oikaisemaan eteisestä kammioon, tai yleisemmin, tulee ikäänkuin kaiku. Impulssi jääkin pyörimään eteiseen ja aiheuttaa siten nopean sykkeen nousun.

Tavallinen syke

Syke ei ole tasainen. Siihen vaikuttaa moni asia, aina mielialasta muuhun monimutkaisempaan hormonitoimintaan. Siksi mitään sellaista kuin tavallinen syke ei ole oikeastaan edes olemassa.

Jos unohdetaan rasitus, niin syke määritellään usein sykealueena määrätyissä tilanteissa — kolmessa tilanteessa itseasiassa.

Useimmiten puhutaan leposykkeestä, mutta sitäkin termiä käytetään väärin. Leposyke on tarkkaan ottaen se syke, joka on valveilla ollessa, mutta täysin rentoutuneessa ja liikkumattomassa tilassa. Käytännössä useimmilla siis heräämisen aikana, kun armoton herätyskello ei ole aiheuttanut shokkitilaa.

Unen aikaistakin sykettä kutsutaan leposykkeeksi, mutta sitä se ei aidosti ole. Unessa syke tipahtaa useimmilla alle leposykkeen.

Sitten on päiväaikainen syke, kun ollaan henkisesti kiihtymättä ja joko istututaan, seistään tai liikutaan erittäin rauhallisesti. Minä kutsun sitä usein paremman termin puutteessa olosykkeeksi.

Se, että millä alueella on kunkin henkilön ns. normaali syke sitten vaihteleekin — henkilön itsensä, iän, painon, fyysisen kunnon ja tuhottoman usean muun tekijän mukaan. Se haarukka, jossa sykkeen oletetaan olevan, on usein rakennettu isosta massasta perusterveitä ihmisiä ja siitä rakennetuilla keskiarvotyyppisillä luvuilla. Tai sitten on kopioitu urheilijoita.

Mutta nuorilla ja hyväkuntoisilla lepotason syke on useimmiten alle 90, aika usein 70 paikkeilla tai alempi. Kun ikää tulee lisää, niin sykekin nousuu ja aletaan puhumaan 100 tai 110 sykkeen ylärajasta.

Sydämen tykytys

Sydämen tykytyksestä puhutaan, kun syke nousee ilman varsinaista syytä yli 100 lyönnin. Tuo raja pätee nuorilla, ja heilläkin vain terveillä ja treenatuilla. 100 rajan saa helposti rikottua mielikuvilla, eikä se silti ole sydämentykytystä SVT:n merkityksessä.

Kova sydämen tykytys on sykkeestä riippumatta silloin, kun sen selvästi huomaa ja se häiritsee tavalla tai toisella.

Minulla 120 sykkeet ovat melkoisen tavanomaisia, vaikka leposyke on hieman alle 80. Mutta kun saan SVT-kohtauksen, niin kello ilmoittaa tällaisia lukemia:

kuva

  • kuvasta myös näkee kuinka nopeasti syke on rynnännyt taivaisiin

Jos olen lenkillä ja menen hieman kovempaa, niin 160 sykkeet eivät ole mitenkään harvinaisia. Mutta se liittyy rasitukseen ja ainoa jonka itse huomaan, on hengästyminen. Minulla on ollut SVT-tapaus, jolloin syke vaihteli 156 - 165 välillä, ja sen tykytyksen kyllä huomasi.

Joten aivan yhtä vähän kuin voidaan määritellä normaalisyke, niin voidaan määritellä koska puhutaan rajusta sydämen tykytyksestä.

Onko sydämen kova tykytys vaarallista?

SVT ei ole oikeastaan koskaan vaarallista, kun puhutaan muutoin sydänterveistä ihmisistä. Se on vain perinjuurin ärsyttävää. Kohtauksen aikana kuitenkin keskittyminen herpaantuu ja fyysinen työ saattaa olla hankalaa. Itse olen myös jossain määrin väsynyt, jos kohtaus kestää pitkään — 15 minuuttia tai yli.

Oireet vaihtelevat henkilöittäin, mutta aika usein SVT:n tunnistaa juuri ennen kuin syke paukahtaa taivaisiin: huimaa hieman, kuten verenpaineen romahtaessa, tulee fyysisesti huono olo (ei oksentamiseen saakka, mutta… huono olo) ja hengitystä ahdistaa hieman. Syke nousee siinä ajassa, kun ehtii sanomaan ”voi vittu, joko taas”.

Kun syke palautuu, niin olo normalisoituu. Minulla on ollut muutama pidempi, 15 minuuttia ja jonkun matkaa pidempi, ja silloin olen ollut hieman fyysisesti väsyneempi. Yhden kerran kohtaus keski yöllä useamman tunnin ja sen jälkeen olo oli kuin maratoonin jälkeen — jopa jalat olivat hapoilla.

Koska kyseessä on hermosignaaliongelma, niin siihen saattaa kyetä vaikuttamaan. Yleisimpiä tapoja keskeyttää kohtaus on

  • pussin hengittäminen
  • vetää keuhkot täyteen, pidättää hetki hengitys ja puhaltaa nopeasti keuhkot tyhjäksi
  • kastella nopeasti kasvot kylmällä vedellä
  • tehdä jotain rasittavaa
  • yskäistä
  • röyhtäistä
  • hieroa oikeaa kaulavaltimoa (siis hieroa, ei painaa sitä umpeen eikä missään nimessä molemmilta puolin samaan aikaan; siitä voi lähteä taju tai jopa henki)

Kyse on hyvin pitkälle vagushermon eli kiertäjähermon manipuloinnista. Se on yksi aivohermoista ja kulkee pätkän matkaa kaulan syrjässä isojen verisuonten kupeessa. Sillä on useitakin tehtäviä, joista nyt kiinnostaa kaksi: se hidastaa sydämen sykettä ja hengitystä. Jo pelkkä vagushermon kovempi puristus saattaa vielä tajun ja sillä on kuristuksessa tajunnan menetyksellä omalla tavallaan jopa suurempi merkitys kuin verisuonten tukkeutumisella.

Minulla on parhaiten toiminut röyhtäisy ja kova yskäisy.

Tila voi kuitenkin olla vaarallinen

SVT itsessään ei ole vaarallinen, mutta on mahdollista, että SVT:ltä tuntuva oireilu ei olekaan SVT:tä. Se saattaakin olla eteisvärinää, joka sekään ei ole sinällään vaarallista, mutta siitä saattaa seurata ajan myötä vakaviakin seurauksia. Mutta eteisessä tapahtuva tykytys saattaakin olla kammiossa tapahtuvaa tykytystä — ja se on hengenvaarallinen tila.

Fun fact: jos urheilukello ilmoittaa eteisvärinästä, niin se itseasiassa kertoo nopeasta sykevaihtelusta ja usein on juurikin SVT:tä. Teknisesti ja määritelmällisesti kyse on rytmihäiriöstä ja digitaaliset mittarit eivät silloin kykene mittaamaan luotettavasti sykettä tai verenpainetta. Minulla kello takoo 40 - 208 tai yli lukemia kohtauksen aikana. Niiden ohjelma on rakennettu reagoimaan moiseen tilanteeseen varoittamalla eteisvärinästä.

kuva

Kammiotakykardian erottaa eteisperäisestä yhdellä oleellisella mittarilla: SVT:ssä vain syke ja stressi nousee, mutta kammiotakykardiassa nousee ensin syke ja sitten lähtee kokonaan tai melkein taju. SVT:hen ei myöskään liity varsinaista rintakipua.

Joten jos olet täysin hereillä ja niin sanotusti vain vituttaa, niin kaikki on hyvin. Mutta jos silmissä pimenee tai pyörryt hetkeksi, niin soita välittömästi ambulanssi. Kammiotykytys kun saattaa muuttua kammiovärinäksi ja silloin alkaa olla hengenlähtö hyvin lähellä.

Kammiotakykardia liittyy useimmiten muihin sydänsairauksiin ja johtaa helposti esimerkiksi ohitusleikkaukseen tai pallolaajennukseen.

SVT ja muut ongelmat ovat vahvasti miesten ongelmia ja yksi monista syistä siihen miksi miehen vuosi on 8 kuukautta. Mutta naisetkaan eivät ole suojassa. Lisäksi ikä vaikuttaa. Useimmiten kun ollaan nuoria, tai ylipäätään alle eläkeiän, eikä ole altistavia tekijöitä, niin moinen rytmihäiriön on useimmiten SVT.

Mutta kun numerot ikänumerot kasvavat, niin kyseessä voikin olla eteisvärinä, eli flimmeri (tai flufferi, mutta se on hieman eri asia). Flimmeri eteiseen vaikuttavana ei sinällään ole vakava, vaikka epäsäännöllinen rytmi tuntuu perinjuurin inhottavalta, mutta flimmeri nostaa aivohalvauksen riskiä.

Kun SVT:ssä eteinen luulee tekevänsä sprinttisuoritusta ja hakkaa liian tiheästi, niin flimmerissä rytmi on mitä sattuu ja sillon kun sattuu huvittamaan. Se aiheuttaa sen, että eteisen puolelle voi eräällä tavalla kertyä sakkaa. Jos se lähtee yllättäen liikkeelle, niin voidaan saada aivoihin tukos ja tulppa.

Kun SVT:hen ei välttämättä saa mitään lääkitystä, niin flimmerissä käytännössä aina aloitetaan beetasalpaajien lisäksi verenohennus Marevanilla.

SVT ja flimmeri ovat eri sairauksia ja EKG osaa erottaa ne. Ongelma tulee siitä, että SVT tulee ja menee, eikä sitä saada aika kiinni edes halterilla (kannettava laite, joka mittaa sydämen toimintaa). Aivan samoin myös eteisvärinä voi olla kohtaustyyppinen, ja jos sitäkään ei saada EKG:ssä kiinni, niin noiden erottaminen toisistaan voi olla hankalaa.

Joten SVT ei ole vaarallinen. Se, että hieman samankaltainen oireilu voi olla eteisvärinää, ei tykytystä, saattaa muuttua vaaralliseksi. Ja kammiotykytys on oireiltaan muutoin samankaltainen, ja tajunnan menetys on aika luotettava ero, mutta hengenvaarallinen.

Siksi lähes aina, kun soittaa asemalle tai päivystykseen ja kertoo, että sydäntä tykyttää aika ajoin ihan hemmetisti, niin kysytään kahta asiaa: oletko pysynyt tajuissasi ja onko rintakipuja. Jos vastaat kieltävästi, niin sinut käsketään seuraavaksi aamuksi vastaanotolle. Jos vastaat myöntävästi toiseen tai molempiin, niin vaihda sukat ja alushousut, koska ambulanssi on kohta ovella.

SVT:lle altistavat tekijät

Aina kyse ei ole sydämen johdotusten huonosta laadusta tai kehnosta urakoinnista. On muitakin altistavia tai aiheuttavia tekijöitä. Lainaan taas:

Jotkut potilaat tunnistavat tykytyskohtauksia laukaiseviksi tekijöiksi mm. väsymyksen, stressin, tupakoinnin tai kahvin tai alkoholin nauttimisen. Anemia sekä kilpirauhasen liikatoiminta ja kilpirauhashormonin liika-annostelu provosoivat tykytyskohtauksia sellaisiin taipuvaisilla. Myös jotkut astma- ja mielialalääkkeet voivat aiheuttaa niitä.

Minulta puuttuu omasta listasta alkoholi, astma- ja mielialalääkkeet. Minulla on ollut kilpirauhasen liikatoimintoa, joka aikoinaan käynnisti flimmerin. Väsymystä ja stressiä on aika ajoin vaikka muille jakaisi, ja tupakkaa tulee juotua ja kahvia poltettua… riittävästi.

Joten se, että minä olen kärsinyt SVT:stä, ei ole itseasiassa kovinkaan yllättävää.

Minä lisäisin listaan vielä suolo- ja nestetasapainon vaihtelut.

Kävin lääkärissä SVT:n takia ja tätä kirjoitettaessa tutkimukset ovat vielä kesken. Kilpirauhasarvot on kontrolloitava, joudun puhaltamaan spirometriin, koska keuhkoahtaumasairaus altistaa myös (minä olen tupakoinut 44 vuotta) ja saan hetkeksi halterin.

Tässä hieman kulminoituu myös SVT:n diagnosoinnin vaikeus. Vaikka olen eräällä tavalla hieman liian nuori eteisvärinälle, niin minulla on flimmeritausta, joten lääkäri on tällä hetkellä selvittämässä — tai poissulkemassa, miten sen haluaa ajatella — kohtaustyyppistä eteisvärinää. Minulla kun on muutama siitä juoruava, mutta geneerinen oire —väsyminen, fyysisen suorituskyvyn lasku ja lisääntynyt virtsaaminen.

Se, että nuo kaikki on kylläkin selitettävissä paljon helpommin, on asia, jonka lääkäri ohitti. Hmph.

Yleinen juttu

Reipas sydämen tykytys on todella yleistä. Se on käytännössä aina SVT. Mutta vasta kun se alkaa toistumaan, tai häiritsemään elämää, niin asiaa voi alkaa penkomaan tarkemmin.

Kunhan muistaa, että se on enemmälti kiusa, kuin ongelma.

Samaten kannattaa muistaa, että aina kun sydän huolestuttaa, niin sitä varten meillä on terveyskeskukset ja sairaalat. Niitä saa hyödyntää.

Urheilussa ja suorituksessa liian nopea sykkeen nousu

Rasituksessa sykkeen nopea nousu, cardic drift, saattaa johtua aivan eri asiasta. Mutta saattaa olla saman ongelman yksi ilmentymä — ei sitä kukaan tiedä. Siihen kannattaa kuitenkin suhtautua aivan omana juttunaan. Jo ihan siksi, että sillä on merkitystä vain tavoitteellisesti lujaa treenaaville.

1 Like

Toi on kyllä rasittava vaiva. Mulla oli joskus nuorempana, ei sitä sen kummemmin mitenkään pidemmän päälle tutkittu. Holterin kanssa oon saanut muutaman kerran kulkea eri pituisia jaksoja mutta eihän se syke sillon nouse vaikka mitä tekis :woman_facepalming: ja nukkuminen sen kanssa on ollut todella mielenkiintoista, varsinkin sillon kun mulla se ollut niin se masiina oli aika paljon isompi mitä nykyään.

Mulla auttoi kohtauksen lopettamiseen lepäily ja syvään ja rauhallisesti hengittäminen. Sitten jossain vaiheessa sain varenpainelääkityksen ja sen jälkeen ei niitä ole kauheasti enää ollut että ehkä siinä oli jonkinlainen yhteys vaikkei mitenkään asiaa todettu :woman_shrugging:

Ja minulla taasen tuo on käynnistänyt :smile:

Sua stressaa lepääminen, pitäis olla aina liikkeessä :grin:

Tästäkin huomaa miten jokainen ihminen on omanlaisensa ja helpottavan tavan löytää jokainen kokeilemalla :+1:

Njaa… ottaen huomioon, että olen muovannut laiskuudesta taiteen, elämäntavan ja jopa filosofisen asenteen, niin ehkä ei kuitenkaan.

Tuolla ja beetasalpaajillahan noita on vissiin hoidettu. Ihan en tosin ymmärrä — siis tiedä, vielä — miten verenpainelääkkeet tuohon vaikuttaisi, koska verenpaine ja syke on eri asia. Mutta kropassahan suunnilleen kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten?

Kun minulle lyötiin elektrodit kiinni, niin oli otettu verenpaine. Hoitsutyttö (jota en halua luonnehtia, koska syyllistyisin toksisen maskuliinisuuden synnyttämään sovinismiin, mutta jos kaikki hoitajat olisivat ulkoiselta olemukseltaan samanlaisia, niin kävisin TK:ssa paljon useammin :rofl:) ei silmäänsä räpäyttänyt, kun hän totesi paineiden olevan 192/107. Minun silmäni räpsähtivät, koska tuo on aika kaukana siitä mitä odotin.

Lyötiin mansetti uudestaan käteen kiinni: 185/109.

Syke oli ensimmäisellä kerralla 88 ja toisella 89.

Lekuri määräsi jonkun tarpeen mukaan otettavan verenpainelääkkeen, joka saattaisi auttaa myös SVT:hen. Jouduin erikseen kysymään, että mitä tarkoittaa tarpeen mukainen ja koska tiedän, että minulla on tarve.

Rajaksi hän arpoi 150/90. Ja taas ollaan aiheessa lääkärien kommunikointi… Jos hän olisi heti selittänyt tuon minulle, niin olisin voinut kysyä, että miten tuo on tarkoitus käytännössä toteuttaa. Minä kun olen seuraillut myös paineitani.

Itseasiassa eilen päivällä tuli eräänlainen demonstraatio, kun lähdin laitumelle leikkimään tarpin kanssa. Aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja vaikka tuuli 6 m/s, niin silti oli lämmin.

Yhtä äkkiä tuli hieman huono olo ja kumarasta noustessa sai ottaa sivuaskeleen. Lähdin saman tien sisälle, koska oma arvaus oli, että sykkeet on alhaalla. Oma laite huusi 194/146 ja syke 120. Eli tässä vaiheessa minun olisi sitten pitänyt ottaa verenpainelääke.

Mutta tein minuutin sisään uuden mittauksen: 114/65. Aika pian perään kolmannen: 109/65. Vielä kerran: 114/71. Sitten vittuunnuin taas (jonka takia halusin, että kilppari kontrolloidaan) ja laitoin vedenkeittimen päälle. Istahdin alas ja otin taas paineet: 133/78.

Joten tarkkaan ottaen mihin minä ottaisin verenpainelääkkeen? Minulla tulee itsestään korkeat paineet alas, aivan kuin SVT, paljon nopeammin kuin mikään pilleri ehtii vaikuttamaan.

Googletin lääkkeen, Amlodipin orion 5 mg. Tavallinen verenpainelääke, mieto sellainen, ja minua houkuttaa sen mahdollinen dopinghyöty kuntoilussani :wink:

Mutta, haitat — nämä ovat yleisiä malliin yhdellä kymmenestä:

  • päänsärky, huimaus, uneliaisuus (erityisesti hoidon alussa)
  • sydämentykytys, punastelu
  • vatsakipu, pahoinvointi
  • suolentoiminnan muutokset, ripuli, ummetus, närästys
  • väsymys, heikotus
  • näköhäiriöt, kahtena näkeminen
  • lihaskrampit
  • nilkkojen turvotus.

Sorry. Taitaa jäädä lääke apteekkiin. Minä riitelen noiden ongelmien kanssa ihan riittämiin jo nyt.

Tässä täytyy varmaan kohta vaihtaa aihe flimmeriin :rofl:

Tuli selvä SVT:n alku. Tsekkasin kellolla sykkeen, ja väitti 45. Uusi mittaus, ja 72. Siinä vaiheessa heitin kellon kädestä ja mittasin verenpaineen. Tulos oli EE eli laite ei pysty lukemaan. Joten uudestaan kello käteen ja mittaamaan ranteesta kellon erittäin epäluotettavaa EKG:tä.

kuva

kuva

Ei tuo ihan normaalilta näytä. Noiden välillä oli sellaista hyvin matalaa ja tiheää sahaamista.

Vertailuksi — tältä näyttää normaali sinusrymin kuvaaja ranteesta mitattuna:

kuva

Kesti muutaman minuutin enintään ja loppui, kun nousin ylös ja lähdin tupakalle :wink:

Minua vaan mietityttää se, että sain aivan samanlaista silloin kun minulla oli ihan oikeasti flimmeri.

Ei se halter sitten ollutkaan niin iso kuin on peloteltu :wink:

Nyt mietin vaan sitä, että saisiko kardiologin huomion kun laittaisikin tuon greyhoundiin kiinni, kuiskaisi kissssssa ja saisi mittaukseen sellaisen päälle 300 sykkeen :rofl:

No ei näköjään :flushed:
ihan kiva että tekniikka kehittyy tollakin saralla eikä lantiolla keiku sellasta kännykän kokoista ja 4cm paksua vehjettä ja piuhoja mee ees taas.

Joskus aikaisemminkin havahtunut vastaavaan kuten myös tänään.
Eli kesken unien herään siihen, että syke viipottaa levossa 140, kun normaali olisi jotain 50 luokkaa.

Ei siihen kuole, mutta ei se kivaltakaan tunnu ja nukkumista tuon jälkeen on turha miettiä. Sen verran hitaasti se sieltä alas tulee.

Yhtään yhdistävää tekijää en ole kyseiselle ilmiölle löytänyt vaikka olen miettinyt ja asiaa pyöritellyt.

Miettiminen ja asioiden pyörittäminen ei ainakaan auta asiaa. Mutta minulla nuo loppuivat, kun

  • paino nousi
  • lakkasin liikkumasta (en laske melontaa liikkumiseen)

Eli minulla kyse oli ”vain” kuivumisesta ja elektorolyyttivajeesta.

Kun pysäytin painonlaskun, niin ongelmat poistuivat. Paitsi vyötärö.

Viime viikon punnitus tuli kilon alas edellisviikosta, mutta se saattoi johtua ihan jostain muustakin. Ylihuomenna on vaakapäivä, joten eiköhän se ole taas palautunut tuonne 78 päälle.

Itseasiassa minusta nestetasapainosta (ja painonvaihteluista sekä tietty syömisistä) saisi puhua enemmän tältä kantilta. Tai sitten olen yleistämässä itseäni, joka sekin on virhe.

1 Like

Ei perkele!!

Kiitos Jakke. Siis olet puhunut tuosta, mutta en ole sisäistänyt koko asiaa.
Aamen.
Tuo selittää aika monta asiaa.

Kirjoitan jossain vaiheessa enemmän tästä valaistumisestani :joy::joy:. Kunhan herään ja kerkeän.
Älkää pidättäkö hengitystä tällä välin, kiitos.

Muokkasin tekstistä kirjoitusvirheen. Kun sinulla oli vahingossa osunut sormi useampaankin kertaan tähtien päälle :wink:

Joo, niin muokkasit.
En olisi noin painokelvotonta sanaa käyttänyt julkisesti :sweat_smile:.

Yhdistävä tekijä siis löytyi.
Eli kaikkina kertoina on juominen unohtunut syystä tai toisesta. Ja puhutaan siis veden juomisesta.

Mutta:
Hassuinta tässä on se, että tällä kertaa oli edellisenä päivänä lounaaksi lohta joka oli hieman reippaammin suolaantunut.

Edellisellä kerralla oli edeltäneenä päivänä ollut kovempi rasitus lämpimässä säässä ja syöminen ja juominen unohtunut.

Jokaisella kerralla on periaatteet olleet samat juominen jäänyt ja syöminen ollut heikkoa. Oire eli sykkeen nousu tapahtuu noin puolen- tai vuorokauden kuluttua nukkuessa. Eli herään siihen.
Tämä ei kuitenkaan ole säännöllistä tai säännönmukaista niin, että joka kerta kun unohdan syödä tai juoda noin tapahtuisi.

Ei kai mikään mitä elimistössä tapahtuu ole säännönmukaista. Enemmältikin kyse on siitä, että kun useampi asia tapahtuu yhtä aikaa, niin jotain seuraa. Eikä ne kaikki tekijät ole aina edes selviä.

Minulla oli viime yö hieman hankala, pitkästä aikaa. Nyt syke ei mennyt mihinkään 200 yli, mutta pomppi 100 ja 160/170 välillä, suurimman osan aikaa 160 tasolla.

En ole tehnyt mitään. Olen syönyt koko ajan enemmän kuin pitäisi. Mutta olin nukkumaan mennessä poikkeuksellisen väsynyt (tuo kiusaa muutenkin nyt koko ajan, enkä ymmärrä miksi) ja nappasin varmuuden vuoksi hönkäyksen Bracyliä, vaikka yskä onkin jo hellittämään päin.

Minulla on aina Bracyl aiheuttanut hetkeksi aikaa nopean sykkeen. Mutta nyt se tuli viiveellä ja kesti kauan (pari tuntia) ja puuttui sellainen kofeiinipöllyn tapainen tärinäolo, joka tuosta yliannoksella tulee aika herkästi.

Joten oma arvaus on, että kun yhdistetään melkoinen väsymystila (mikä senkin sitten aiheuttaa) stressi ja Bracyl, niin asiat voi mennä hieman pieleen.

Stressi on kanssa sellainen mitä olen miettinyt. Minulla on kylläkin ollut melkoisen hyvä stressinsieto, eikä asiat tule uniin — kyllä, joskus nukahtaminen on ollut vaikeaa, mutta siitä ei ole nyt kyse. Joten olen jopa yön pimeydessä joskus miettinyt sitä, että noinkohan olen saanut vuodet täyteen kynttilän polttamisessa molemmista päistä ja nyt ikä alkaa hidastamaan.

Tiedän. Tuo kuulostaa ikäkriisiltä, mutta kaikesta huolimatta minulla ei ole sellaista kiusaa. Vaihdevuodet?

Ei ole poissuljettu tuokaan.

Tällä hetkelläodotan labratuloksia kilppariarvoista, kortisolista, pvksta ja hb+ferritiinistä.

Tuo kortisoli on ihan naurettava mitata koska tiedän, että stressiä on koko ajan.
Mutta mulle tulee mustelmia ihan järkyttävän kokoisina ja älyttömän helposti mitä ei aikaisemmin ole tapahtunut.

Heitin vitsinä, että varmaan kun seuraavaksi aivastan niin päästä katkeaa suoni. Jep, ainoa jota asia huvitti olin minä itse.

Mutta mitä teet öisin kun syke nousee korkealle?
Jatkatko nukkumista (tai sen yrittämistä), nouset ylös, kävelet, juot kylmää vettä???

Tuleeko miehille vaihdevuodet vasta lähemmäs 60-vuotiaana?
Mä oon nyt 42 ja kyllä mulla välillä jo oireita on, aaltoilevasti kyllä mutta kuitenkin.

Me ollaan ehkä suht samanikäisiä ja mulla alkanu parin vuoden aikana ihan samaa, ei isoja mustelmia mutta paljon herkemmin kuin aiemmin ja sellaisiin kohtiin mitä en mielestäni edes ole kovasti kolauttanut. Verikokeet oli ainakin alkuvuodesta ihan ok (luukunottamatta näitä mun perusvaivoja) joten tiedä sitten mistä johtuu.

Röyhtään, yskin, hieron kaulavaltimoa, käyn tupakalla ja yritän vaan löytää asennon, jossa syke kiusaa vähiten. Tuossa järjestyksessä. Juominen on toiminut vain kerran ja naaman huutelu kylmällä ei koskaan.

Miesten vaihdevuosista riidellään onko niitä ylipäätään. Kaksi vuotta sitten, vai onko siitä vuosi, testosteroni oli normaali, mutta ”varastomuoto” alarajalla. Joten onhan moinen mahdollista.

Miehillä vaan asia toimii eri tavalla kuin naisilla, koska testo tippuu varkain ja lopputulos riippuu myös muusta kudoksista erittyvästä.

Teillä naisilla on hankalampaa, koska estrogeeni vaikuttaa niin moneen. Plus estrogeenin vaihtelut ihan kuukautiskierronkin erilaisuudessa voi sotkea asiaa. Ja siihen päälle sitten kaikki muu kiusa, kuten vaikka munasarjakystat, vaikka harvinaisempia ovatkin (ja silloin pitäisi olla koko kierto sekaisin).

Tiedän aika paljonkin naisia, joilla nuo mustelmat ovat ongelma. Tai siis se, että niitä tulee niin helpolla. Joskus on ehdotettu K-vitamiinin vajetta ja sen korjaamista sitten isommilla määrillä kypsytettyjä juustoja.

Tästä ei pitäisi ainakaan vajetta olla, siihen tahtiin oltermanni jääkaapista häviää :sweat_smile: tai no, en kyllä edes tiedä onko oltermanni kypsytettyä juustoa, mä en oo mikään ruokahifistelijä joten ei mitään hajua tälläistä asioista :see_no_evil:

Eilen illalla, tai ehkä tuo on enemmän yötä, mutta hereillä olin vielä silloin:

kuva

Ja sitten uudestaan noin 20 minuutin kuluttua:

kuva

Ja nyt aamupäivällä:

kuva

Nyt olen ihan varma, että tässä ei ollut sinällään kyse liian vähäisestä syömisestä tai sellaisesta kuivumisesta, jonka tunnistan. Minna on ollut töissä yössä, illassa tai muuten vaan omilla reissullaan, joten olen syönyt… mitä haluan ja koska haluan.

Mutta.

Edellispäivän melonnassa tuli pari krampin alkua. Mutta varpaat olivat kosteat ja märät, ja tuo on koko ikäni ollut huono yhdistelmä. Toisaalta — minulla on ongelmat aina alkaneet varpeiden krampeista ja siitä sitten levinneet vähän laajemmiksi. Tai sitten kyse on valikoivasta havainnoista, kun sekin on mahdollista.

Ainoastaan yksi asia on muuttunut tämän vissiin kolmen viikon aikana, kun oikeastaan mitään ei ole ollut.

Minähän ostin sellaisen pienen kahvinkeittimen. Ja koska laiska olen, niin kahvin juominen väheni, koska on vaan helpompaa olla näkemättä vaivaa kahvinkeitosta kuin kärsiä vierotusoireista :wink:

Mutta joku päivä sitten ostin Lidlistä pikakahvia melontareissuja varten, ja koska olen vaan totaalisen kykenemätön säästämään mitään, niin olen sitten litkinyt kahvia vanhaan tapaan — koska vedenkeitin on selän takana ja pikakahvipurkki joko vieressä tai keittimen naapurissa.

Jos lopputulema on, että nämä sydämen tykytykset johtuvat kofeiinista (tai, että nestettä tulee juotua liikaa kahvin kera), niin sitten on ihan sama vaikka sykyttää. Koska toinen vaihtoehto olisi ryömiä samantien mullan alle.

1 Like