Sata vuotta sitten Suomen hirvikanta oli henkitoreissaan…. YLE

Suomalaisten ikiaikainen ja poikkeuksellinen luontosuhde ilmenee mm. siinä, että 20-luvulla hirvi saatiin metsästettyä lähes sukupuuttoon. Kannattaa muistaa, että 20-luvun alussa Suomessa väliluku oli noin 3 miljoonaa, vaikka sitä olikin pari vuotta aiemmin yritetty vahvasti karsia. Ja jo siihen aikaan valtaosa asui kaupungeissa, joissa ei metsästetty — ei salaa eikä luvatta.

Se, että nyt yritetään samaa sudella, siis sukupuuttoa, ei ole uusi juttu. Ei myös sekään, että nimenomaan halutaan kaataa kokonaan se ainoa lauma, joka elää siellä missä susien halutaan elää: keskellä korpea ja ei-mitään. Mutta tietenkään asiaan ei liity mitenkään se, että samalla alueella veljensä kanssa karhunmetsästystä harrastava kokoomuspolitiikko saattaisi haluta aloittaa hiihtolomansa susijahdilla.

Piti mainita hirvien sukupuuttouhkaan ja salametsästyksen estämiseen liittyvä juttu, josta saa kuulla joka hemmetin kevät: koirien kiinnipitorajoitukset.

Ei sitä ole koskaan säädetty siksi, että koirat löytäisivät linnunpesiä (ne tuhoaa maatalous ja jossain määrin minkki, jonka istuttu maatalous eläinoikeusihmisten avustuksella, ja supikoira) tai että kanadanhanhi stressaantuu, kun kotikoirat ajavat ne lentoon Helsingin hiekkarannoilla.

Kiinnipitopakko asetettiin siksi, että suomalaiset maalaiset eivät salametsästäisi metsiä tyhjäksi. Se säännöstö alkoi, ylläripylläri, 20-luvulla hirven suojelusta.

1 Like

Että olisko toikaan enää tällä vuosituhannella tarpeellinen asetus? Koiria on paljon muttei metsästäjiä. Ja uusia tyyppejä ei edes haluta vanhoihin metsästysseuroihin joten metsästäjät kuolee sukupuuttoon pian.
No ei sen väliä, mä en aio metsästää mutta koiria pidän vapaana myös kiinnipitoaikana paikassa jossa se vaan on mahdollista. Meiän pikku fifit ei oo kiinnostunut metsäneläimistä, paitsi ajamaan ne mahdollisimman kauas heidän reviiriltä :sweat_smile:

2 Likes