Salmen ulkoilualue (Vihti)

Tällä kertaa lähiympäristöjen retkeilypaikkojen arvonta osui Salmen ulkoilualueeseen. Nuuksioon liitoksissa oleva Helsingin hallussa oleva ulkoilureitistö Vihdin postinumerolla. Ketjun tagaus retkeily menee nyt pieleen, koska kyseessä ei ole retkeilyalue, vaan lähinnä kuntoliikuntaan tarkoitettu.

20211031-untitled-003

Paikalle löytää helposti, kunhan löytää Vihdintien, jota joskus vanhaksi Porintieksi kutsutaan. Jos keula on kohti Helsinkiä, niin matkaa Siippoon Nesteeltä ja Otalammelta on jokunen kilometri, ja jos Helsingistä tullessa pääsee VT 25:lle, niin on ajanut ohi.

Opasteet on selvät ja kun on kääntynyt Vihdintieltä Salmen suuntaan, niin ajellaan kohtuullisen siedettävän kuntoista asvalttitietä perille asti. Eli Kansallispuistojen tyypillistä kinttupolkua ei ole odotettavissa.

Navit toki ohjaa perille. Applen Siri tunsi nimen Salmen ulkoilualue. Tosin Siri yritti ajattaa 500 metriä ennen parkkipaikkaa jotain ihmeen pihatietä mutkan kautta — mutta navien kanssahan saa muutenkin olla aina hereillä.

Koska kelloa on taas siirretty talviaikaan, jolla taataan se, että kaikilla on aina pimeää, niin tehtiin sellainen 6 kilometrin lenkki, noin… Ihan kiva tunnin taaperrus, jossa pidettiin parinkymmenen minuutin tauko eväiden kanssa.

Kivalla tarkoitan matkan pituutta, en itse ulkoilualuetta. Se ei ollut minun makuuni millään mittarilla. Muotoilen asian näin. Ihmisiä oli hieman liikaa minun pirtaani, ja me olimme ainoat retkeilymalliin varustetut. Muut olivat joko ulkoiluttamassa koiria tai lapsia, tai kuntoliikkumassa.

Minulla oli kamera mukana. Otin muutaman virkamieskuvan, ja se siitä. Paljon enempää eräällä tavalla perusmaastoa on vaikea löytää.

Reitit ovat leveitä latumaastoja ja kesäisempään aikaan siellä liikutaan kuuleman mukaan aika paljon maasto- ja läskipyörillä. Tarkoittaa sitä, että aivan jokainen reitti on sopiva, oli sitten huonot jalat tai lastenvaunut. Joitakin jyrkkiä nousuja oli, mutta ei mahdottomia ja kun kulkuväylä on hiekkaa ja kivituhkaa, niin ei siinä ongelmissa ole.

Lapsille ja lapsenmielisille on tehty pari 1,5 kilometrin luontopolkutyyppistä reittiä, joten alamittaisten kanssa voi tulla.

Koska kyseessä on Nuuksion ja Luukin alueen ylänkövesistöä, niin maasto oli aika märkää. Jos hieman syvemmälle maastoon vie sellaisia 6 - 10 vuotiaita, niin metsä- ja suopurot saattavat olla jännempiä kuin tavanomaiset kalliot ja kuusikot.

Penkkejä oli ripoteltu sinne ja tänne retkieväitä varten, mutta tulipaikkoja ei ollut kuin pari.

Mitään korpea tuo ei ole. Se on tehty kaupunkilaisille, jossa on helppoa ja vaivatonta painaa menemään merkkikretongit päällä ilman pelkoa eksymisestä tai nilkan nyrjähdyksestä. Joten taatusti noilla reiteillä on tilausta.

Reittien merkintä oli pääosin kunnossa, ja kuten sanottua, niin tuolla ei eksymään pääse. Reittimerkeistä suurin osa oli irtoamassa tai irronneet, mutta kun kaikki väylät ovat leveitä auton mentäviä, eivät polkuja, ja kun reittien risteyskohdissa oli nuoliopasteet, niin harhautuminen tuolla vaatii joko kovaa yritystä tai erikoistaitoja.

Osa luontopolkujen opasteista oli kaatunut, ja väittäisin, että eivät ihan viime viikolla.

Muutoin alue oli siisti, vessoissa oli paperia ja taukopaikoilla roskikset.

Koska Salmelta tai sen kulmilta on yhteys kahteenkin pienempään järveen, niin katselin ympäristöä myös kajakkiretken suhteen. Joku varmasti tykkää, minä en. Ihan siitä, että rantautumiset ovat mahdottomia suuremmassa osassa järvien rantoja. Joko ei vaan ole paikkoja, tai ollaan yksityisalueella.

20211031-untitled-002

Salmen reitit ylittävät teitä enemmän tai vähemmän joka paikassa. Koska on teitä, niin on asutusta. Ja kun on asutusta ulkoilualueen vieressä, niin merkit jatkuvista konflikteista asujien, olivat sitten pysyviä tai mökkiläisiä, olivat selvät. Aitoja keskellä metsää, myös sellaisissa paikoissa, jotka kuuluvat jokamiehen oikeuksien piiriin, kieltokylttejä sekä valvontakameroita.

Minä en tosin ymmärrä miksi ihmeessä kukaan haluaisi ostaa moiselta alueelta mökin. Luonnon kauneus on suhteellinen käsite, mutta Salmessa täytyy olla jatkuvaa ulkoiluliikennettä läpi vuoden.

Myös reittipuolella minua ahdisti jatkuvat kiellot, määräykset ja rajoitukset.

Ymmärrän tulentekokiellon. Mutta koko ajan toistuvat uhkailut kertakäyttögrilleistäkin alkoivat olla jo ahdistavia. Toki kaupunkilaisia täytyy pitää kurissa, mutta jos tulenteko on ongelma, niin miksi ei ole vaivauduttu tekemään tulipaikkoja? Onko vastaus niin simppeli, että hiihtäjät eivät moisia tarvitse ja Salmen reitit olivat leimallisesti nimenomaan latupohjia. Muut saavat käyttää niitä kesällä, koska rullasukset eivät siellä toimi.

Toinen ärsyttävä oli joka hemmetin risteyskohdassa oleva ratsastuskielto. Joko joku on hysteerinen tai sitten ratsastajista on ollut joskus ongelmia. Fakta kuitenkin on, että reittien pohjaa ei ratsastamalla pilata. Vauhtikaan ei voi olla ongelma, koska pyöräily on sallittu. Sanoisin, että joku on vaan keksinyt, että yksi tapa ulkoilla on hyväksytympi kuin joku toinen.

20211031-untitled-001

Meidän perheelle tuo oli täysin yhdentekevä paikka. Salmen alue on hyvä, jos tarkoituksena on liikkua kovaa eteenpäin vilkuilematta ympärille. Meille taasen pelkkä eteneminen ei ole varsinainen funktio tulla maastoon, vaan eräällä tavalla kombinaatio liikkumista ja luontoa. Luontoaspekti tuolta puuttui. Oikeammin, näen samaa heti tontin naapurissakin.

Ihmismäärä ahdisti, vaikka ei ollut edes ruuhkaa. Mutta miksi ihmisten on pakko puhua toisilleen niin helvetin kovalla äänellä? Jos me kuulemme kilometrin päästä koko keskustelun, niin saattaisi olla, että se vieressä kulkeva kuulisi hieman matalammallakin volyymillä.

En ole koskaan käynyt Nuuksiossa. Nyt alkaa tuntua siltä, että en koskaan haluakaan. Salmen alue kun on luontonsa puolesta täysin samaa aluetta, eikä se kiinnosta. Puhumattakaan siitä kävijämäärästä, joka Nuuksiossa taivaltaa.

Tuli käytyä. Ei paskareissu, mutta uusintaa ei ole odotettavissa.