Säänkestävät vaatteet

30 vuoden laiskuuden jälkeen oma vaatevarasto on… einen rajoittunut. Puhdasta (pun not intended) arkivaatetta ja siinäkin vaihtoehtoja on aika vähän. Pyöritän samoja niin kauan, että ne hajoavat päälle. Ei, vaatteiden ostaminen ei ole minun juttuni.

Mutta kuten niin kaikessa muussakin elämässäni, niin menen puhtaasti tarve edellä. Ja tarpeella monta kertaa tarkoitan halua. Minulla ei onneksi ole paljonkaan haluja (pun not intended).

Nyt on tarvetta, ja halua.

Ongelma on siinä, että kun aletaan puhumaan ulkoiluun, retkeilyyn ja kuntoiluun tarkoitetuista vaatteista, niin rahaa palaa. Ihan pirusti. Pitäisi tehdä aiheesta ”ulkoilun voi aloittaa kuka tahansa koska tahansa” podcast, mutta ei vaan ole kyennyt.

Kun ei pysty. Hyvät kengät, jotka ovat perusvaatimus, maksavat alkaen toista sataa. Siihen sitten vielä joku riittävä takki. Plus muut vaatteet, jotka ovat edullisemmasta päästä aina puuvillaa.

Sitten kun aletaan ihmettelemään edes hieman vettä pitävästä, ja mielellään tuulen pysäyttävästä, niin aletaan olla akselilla alkaen 200 euroa rätti. Ja niitä rättejä tarvitaan useampi.

Sama ongelma löytyy työvaatteista. Mutta niissä on yleensä maksajana joku toinen.

Käytän, taas, vertailuna alkanutta melontaharrastustani.

Siedettävän hyvä kajakin saa 1000 - 1500 eurolla. Sellaisen harrastusharrastuskäyttöön tehty irtoaa alle tonnilla. Mutta kun se ei jää siihen. Tarvitaan ainakin mela. Se on jossain määrin tärkeämpi kuin kajakki, joka määrää vain vauhdin ja kuinka kovalla tuulella voi liikkua. Melaa käytetään käsi- ja selkävoimin koko ajan.

Hyvä mela maksaa muutaman satkun. Kelvollisen saa parin sadan kieppeillä. Eli se hemmetin lätky maksaa noin 30 - 50 % kajakin hinnasta — ja kuitenkin noiden kelluttajien hinnoista enemmän murehditaan.

Kelluntaliivit ovat pakko. Halvimman saa Motonetista alle 20 euroon. Kaipa sillä hengissä pysyy, jos uimasille joutuu, mutta itse siedin sitä ja sen epämukavuutta noin kolme melontakertaa. Kelvollinen maksaa satasen pintaan, mutta nimenomaan melontaan tarkoitettu — edelleenkin ergonomia on tärkeä asia — on sitten haarukassa 300 - 500 euroa.

Siinäkin ollaan tilanteessa, että pelkkä liivi maksaa 30 - 50 % kajakin hinnasta.

Siihen sitten muut tilpehöörit päälle, kuten kuivapussit, pilssipumppu, varamela… Ne saa yleensä edullisemmin, mutta äkkiä niissäkin kokonaisuutena rikotaan 100 euroa helposti.

Meloessa tulee aina vettä sisälle. Joten housujen ja jalkineiden pitää kestää vettä, ellei olla heinäkuun helteissä liikkeellä. Ja nyt alkaakin rahanpaskaa kulumaan oikein urakalla.

Kumisaappailla pärjää. Minä menin ensimmäiset reissut polkujuoksukengillä, koska vedet olivat vielä siedettävän lämpimiä ja ne kuivuvat nopeasti jalassa. Nyt lokakuun lopussa, ja varsinkin kun tänään sataa Vihdissäkin räntää ja ensi yöksi on luvattu -4 astetta, jalkojen kastelu ei ole enää vaihtoehto.

Joskus on mahdollista päästä kajakkiin tai kanoottiin kuivin jaloin, ja jopa rantaankin. Mutta ei sen vaihtoehdon päälle paljoa kannata laskea. Kumisaappaat ovat epämukavat ja painavat ilkeästi pohkeita. Mutta mitä jos tapahtuu vahinko? Kumisaappailla uiminen ei ole ihan helpoimmasta päästä — opin sen ns. kantapäiden kautta joskus nuorempana veneillessä Turun saariston suunnalla.

Nyt käytän niitä lyhytvartisempia jumalattoman kevyitä, joissa on joku fleece sisällä. Parempi kuin ei mitään, mutta ei lähelläkään optimia. Aidommat ja tarkoituksenmukaisemmat löytyisivät sukeltajien tarjonnasta. Halvimmat neopreeniset, jotka eivät pysy sisältä kuivina, kustantavat 40 eurosta ylöspäin — hyvät ovat satasen akselilla.

Sadehousuilla ja -takilla voi meloa ja pitää kohtuullisen kuivana. Ainakin hetken, koska kastuminen alkaa sisältä hien myötä.

Kahluuhousuja ei voi käyttää, koska ne ovat pätevä tapa hukuttaa itsensä, jos joutuu veden varaan. Plus koska puhutaan kalastustarvikkeista, niin hinta nousee.

Pelastautumispukuja myydään aika ajoin jopa halvalla. Niillä pärjää hetken aikaa kylmässä vedessä. Ongelma on vain siinä, että niillä ei liikuta. En halua edes kuvitella miten moinen päällä pitäisi kömpiä takaisin kajakkiin.

Kuivapuku olisi ehdoton. Mutta hinnat ovat alkaen 1500 euroa. Eli pelkkä puku maksaa saman tai reilusti enemmän kuin purtilo. Eikä kuivapukua käytetä muualla kuin meloessa kylmien vesien aikana.

Äitikulta aikoinaan huokaili minun kanssani, että ongelmia tulee taatusti aikuisena, kun maku on shampanjaan, mutta rahat riittää kaljaan. Ei hän ihan väärässäkään ollut.

Koska olen viime aikoina klikkaillut ulkoiluvaatteiden mainoksia, niin Faceboookin syöte ei oikein muuta tarjoakaan. Koska etsin eräänlaista all-round ratkaisua, eli voisin samoilla kamppeilla meloa JA vaeltaa/retkeillä, niin aletaan olla pelottavissa hinnoissa.

Klikkaan aika ajoin Revolution Racen mainoksia. Heillä on kohtuullisen siedettävän näköisiä vaatteita, ja ehdottoman teknisiä. Mutta into alkaa loppumaan siinä vaiheessa, kun joku takki maksaa 680 euroa -30 % alennuksella, Ja housut 500 euroa.

kuva

Huvittavaa? on se, että kalliiksi mielletty kiinaistunut norjalainen Helly Hansen on minulle tarjotuista aina halvimmasta päästä. Toisaalta, katselin eilen kauppareissulla yhtä merivesiympäristöön tarkoitettua HH:n purjehdustakkia: 1200 euroa.

Joten ideoita, mitä köyhä tekee?

On piittaamatta laadusta ja käytettävyydestä sekä opettelee sietämään kylmää, vilua ja nälkää vapaa-ajan riennoissa? Sitten samaan aikaan ihmetellään miksi erilaiset harrastukset pysyvät pienen ryhmän hupina.

Kyllä. Sama ongelma riivaa koiraharrastuksia. Ja ei, minulla ei ole ratkaisua, koska aivan jokainen harrastus ja aktiviteetti perustuu liiketoimintaan ja liiketoiminta edellyttää, että joku tienaa. Kun joku tienaa, niin harrastava maksaa. Jos kukaan ei tienaa, niin harvassa on ne aktiivit, jotka pitävät harrastuksen toiminnassa. Pätee infrastruktuurin ja välineiden kohdalla.

Yksi ehdotus:
Valitsee sen tärkeimmän, mihin panostaa ensin ja ostaa muut halvalla, jotta pääsee alkuun. Sitten yksi kerrallaan upgreidaa parempilaatuiseen, joko prioriteettijärjestyksessä tai sen mukaan, mikä sattuu löytymään hyvällä alennuksella.

Urheilu/ulkoilukaupoissa käydessä tsekkaan aina poisto-osaston. Jos sieltä löytyy omassa koossa jotain, mitä aktiivisesti käytän ja pankkitili sallii, ostan sen vaikka juuri sillä hetkellä ei olisi tarvetta.

Koska noissa kaupoissa tulee harvemmin käytyä, en ole tuota hamstraamista tehnyt tarpeeksi. Viime vuonna hajosi lyhyellä aikavälillä arkitalvikengät, koiranulkoilutus-talvikengät ja vetskari siitä kaikista käytännöllisimmästä ulkoilutakista. Samaan aikaan oli tarve kevyemmille koiranulkoilutustalvikengille. Halpakamaa en ulkoiluun/pakkassäihin osta, koska ne hajoaa hetken kuluttua/ei lämmitä riittävästi.

Yhä on osa ostamatta, koska hinnat. Plus en halua ostaa kenkiä nettikaupasta ja koronan takia kaupoissa pyöriminen on kiinnostanut vielä vähemmän kuin normaalistikkaan.

Ja nämä Suomen sääolosuhteet tekee sen, että noita koiranulkoilutuskenkiä tarvitsisi olla useammat erilaiset jos haluaa, että touhu on mielekästä. Mulle koiranulkoilutuskengät on siis sama asia kuin ulkoilukengät, joilla kävellään viikossa useampia kilometriä metsissä, hiekkateillä, pellolla ja pellonreunassa. Kuivalla säällä, sateella ja 50cm hangessa.

1 Like

Joo, silloin harvoin kun henkinen tila sallii moisiin kauppoihin menemisen. Ongelma on siinä, että olen monessakin suhteessa enemmistöä, tai keskiverto. Eli minun kokojani ei ole koskaan saatavilla tai alessa.

En ymmärrä miten vaatteita uskalletaan ostaa netistä. Nyt rohkaistuin, ja ostin (halvan) kuoritakkityylisen — juu, ei se kestä mainoksista huolimatta kuin roiskeita ja ehkä tihkua, mutta sillä on mentävä. Mutta Intersportissa oli joku poistoale, johon kykenin.

Housut tulee jostain hemmetin Retkitukusta, Alaska-jotain tai joku muu hemmetin typerästi nimetty IMO halpatuotantomerkki. Mutta hinta oli minulle siedettävä.

Noilla on sitten mentävä. Niin talvi ulkona kuin ehkä-toivonmukaan-mahdollisesti syksyn aikana jotkut vesileikit.

Alusvaatteet vielä uupuu, ja se on itseasiassa aika oleellinen asia, koska olen alkanut vanhemmiten palelemaan. Sormet ja varpaat minulla jäätyy aina, mutta sen akseli on hoidettu.

Jos en ole ennen maininnut, niin vaatteiden ostaminen on totaalisen syvältä. Varsinkin jos niillä täytyy olla joku funktio.

1 Like

Niin :laughing: mä vietän viikossa 37,5 tuntia moisessa kaupassa, intoa tehdä samaa vielä vapaa-ajallakin on täysi nolla.

Täytyy vielä tarkentaa tuota en osta halpiksia asiaa: koskee kenkiä. Haluaisin olla ostamatta myös vaate-halpiksia, mutta välillä on pakko, jotta on edes jotain semisti säähän sopivaa. Viimeisin oli kuoritakki, jolle on ollut tarvetta jo muutaman vuoden, mutta on ollut muita tärkeämpiä hankittavia. Nyt oli pakko saada joku, joten ostin halvan. Pitää tuulta, mutta siitä puuttuu monta mulle tärkeää yksityiskohtaa: esim. Taskuja ei ole riittävästi, mutta eniten kaipaan kainalovetoketjuja. Iso suositus niille.

Vuosi sitten kävin Partioaitan Outletissa etsimässä vettäpitäviä trekkingkenkiä. Ei ollut sopivia, mutta sovittelin Hanvagin korkeavartisia karvavuorellisia talvikenkiä. Ne oli hyvät ja erinomaisessa alennuksessa. Jätin ostamatta, koska edellinen talvi oli ollut vetinen eikä luminen, joten koin tarpeellisemmaksi löytää ne trekkingkengät.
Vähän vitutti alkuvuodesta kun tuli lumi ja pakkaset :rofl: