Ruuasta saa ja ei saa - määrän sietämätön keveys

Eräässä munuaisketjussa varoiteltiin kasviksista, koska osassa kasvavia on reippaastikin kaliumia. Sitten tulin minä ja sanoin, että ei ole (se, että osa munuaispotilaista itseasiassa tarvitsee kaliumlisää, on toinen juttu). Molemmat ovat oikeassa – mutta minä olen enemmän oikeassa :laughing:

Kyse on määristä ja mihin verrataan.

Ensinnäkin kannattaa koko ajan pitää mielessä, että suurin piirtein kaikki mitä me eräällä tavalla refleksinomaisesti tiedämme ruuasta, on aina ihmisten syömistä. Ja ihmisen ruokavalio sekä sitä kautta ravitsemuksen saannit perustuvat aina sekaruokaan, jossa pätee kattava lautasmalli.

Toinen ajatuksissa jatkuvasti välkkyvä varoitusvalo tulee siitä, että aidosti moni sellainen asia, jota pidämme faktana, itseasiassa onkin uskomus. Pinaatin rautamäärä on yksi sellainen (se perustui pilkkuvirheeseen, eikä ketään kiinnostanut vaikka se hieman myöhemmin korjattiin). Samaan kastiin kuuluu nokkonen. Porkkana parantamassa hämäränäköä on samaa kastia.

Ihan eri asia, mutta silti sama asia – kahden tunnin odotusaika syömisen jälkeen ulkoilussa, että koiralle ei tulisi vatsalaukun kiertymää: aivan bullshittiä.

Mutta nyt puhutaan koirista ja siksi asioita pitää miettiä koiran ruuansulatuksen ja tarpeiden kautta – ja siinä törmätään ensisijaisesti määriin.

Ihminen ei tarvitse sen kummallisempaa kalsiumlisää, kunhan juo maitoa. Sitten paikalle tulee karppifanaatikko, joka toteaa kanankoipea jyystäessään ja emmentalkiekko kainalossa, että paskapuhetta ja tuo on vain Valion salaliitto. Aidosti molemmat ovat oikeassa, koska minimimäärän kalsiumia saa aina ruokalautaseltaan, kun noudattaa edes jonkinverran lautasmallia sekä huolehtii D-vitamiinin saannista.

Koiralle maito tai juusto eivät kylläkään riitä. Ihmisillä perustarve on 800 mg päivässä – aivan riippumatta onko kyseessä 25 vuotias 160 senttinen ja 50 kg kevyt neito tai 55 vuotias 190 senttinen ja 110 kiloa painava mies… Tuo sama 800 mg riittää noin 12 kg koiran perustarpeeseen ilman mitään imeytymisvaroja.

Ero tulee aineenvaihdunnasta, aktiivisuudesta sekä evoluutiohistoriasta, jossa koiraeläimet sopeutuivat luun saantiin samalla kun ihmiset sopeutuivat kasviksiin.

Hieman korkealentoista teoriaa ehkä, mutta lajinomainen ravinto kehityskaaren aikana selittää paljonkin asioita. Koira kykenee erittämään A-vitamiinia, koska maksa kuului jokapäiväiseen ravintoon (ainakin useimpina päivinä). Ihminen osaa muuttaa auringon säteilystä D-vitamiinia, koska elettiin auringossa ja ruuassa ei ollut D-vitamiinia.

Sama lajinomaisuus menee myös yli suurempienkin kehitysrajojen – nyt tullaan lihoista tuttuun väitteeseen, että ruuan funktio syöjälle perustuu ravinnoksi miellettävän osan toiminnalliseen merkitykseen sille syötävälle eliölle.

  • Maksa tekee kaiken, joten maksa on välivarasto, jonka takia maksa on super foodia syöjälle
  • Munuaiset kierrättää kaikkea takaisin, varsinkin mineraaleja, jonka takia munuaiset on eräänlainen hivenainelisä syöjälle
  • Lihaksisto liikuttaa ja tarvitsee työhön energiaa, jonka takia lihassa on kreatiinia; kasvit eivät liiku, joten niillä ei ole kreatiinia
  • Kasvi tarvitsee kasvuunsa mm. fosforia ja pyrkii siksi varastoimaan sitä
  • Eläin varastoi energiaa läskiksi ja syöjä lihoo
  • Kasvi varastoi energiaa tärkkelykseksi ja syöjä lihoo

Meistä aivan jokainen tietää tuon, mutta sitä ei ajatella ja sen jälkeen aletaan antamaan ruualle – joka on ollut funktionaalinen osa sitä syötävää sen ollessa ns. elossa – sellaisia arvoja, joita a) siinä ei analyysien mukaan ole ja b) syötävä eliö ei ole koskaan tarvinnut juuri sen osan toiminnallisuudessa.

  • Jyvissä/siemenissä on enemmän tärkkelystä ja mineraaleja, koska se on uuden kasvin starttipaketti
  • Lehdissä on antioksidantteja, koska se on suojamuuri yhteyttämiseen välttämättömälle osalle

Ja kuten niin usein, taas eksyin aiheesta ja hetken kuluttua oltaisiin siirrytty aiheesta kasveissa on kaliumia ihmettelemään Venuksen kaasukehän mahdollisen bakteeritoiminnan ravintovaatimuksia.

Kasveissa (siis osassa) on enemmän kaliumia ainoastaan verrattuna lihaan. Mutta tuokin on suhteellista. Nimittäin kasvikunnan korkea kaliumpitoisuus tarkoittaa käytännössä aina kuivattuja tuotteita. Joka tarkoittaa suunnilleen suhteessa, että kun siihen kuivattuun 100 grammaan täytyisi syödä vaikka jotain nokkosta varmaan puolen litraa (ei, en ole koskaan vaivautunut punnitsemaan, täysin merkityksetöntä) ja että saisi sen 100 grammaa kuivattua nokkosta, niin sitä pitäisi tuoreena kerätä joku 100 litraa, joka tarkoittaa… no, aika hemmetin montaa nokkosyksilöä.

Tuosta johtuu se, että itseasiassa kasviksissa on aika vähän kaliumia jopa silloin, kun niissä on paljon kaliumia. Ja kun aletaan miettimään kuivia, niin maitojauhe paukahtaakin melkoisen korkealle listalle – ja siitä saadaan muitakin eläinsyöjälle hyödyllisiä, joita nokkosesta tai kuivatusta perunasta ei saa.

Kuivatussa lihassa on suunnilleen yhtä paljon kaliumia kuin hyväksi kaliumin lähteeksi mainituissa pähkinöissä.

Kun verrataan samanlaista samanlaiseen, niin broilerin jauhelihassa on samanverran kaliumia kuin tuoreessa nokkosessa. Ero tulee siinä, että nokkonen täyttää vain ruokakipon, mutta broileri täyttää mahan.

Koiran kalsiumin tarve on tuttu 130 mg/kgME. Siitä puhutaan paljon ja on yleisin murheenaina, kun aletaan itse koostamaan ruokaa. Kaliumin tarve on kalsiumia korkeampi, 140 mg/kgME – montako kertaa olet nähnyt kenenkään kyselevän kaliumin perustarpeen perään, aina kysytään urheilevien palautusta tai kramppien hoitoa.

Syy tuohon on selvä. Kaliumia saadaan ruuasta riittävästi perustarpeeseen. Sitä tulee lihasta syöntimäärien takia tarpeet täyttäviä määriä. Itseasiassa enemmän kuin jos joku alkaisi jatkamaan barfmaisilla kasvissoseilla koiran ruokakippoa.

Joten kyllä, kasveissa on suhteellisesti korkeammat määrät kaliumia, kun kasveilla tarkoitetaan vaikka nokkosta tai muita happaman maaperän rikkaruohoja (kurkun kuori on vaan huono vitsi). Mutta ne ylittävät per 100 grammaa koiran normaalimmasta ruokavaliosta saatavat kaliumgrammat vain kuivattuna, jolloin vastaan tulee syöntimäärät – sellaisia viherjauhemääriä ei oikein voi syöttää.

2 Likes

Juttu luettu ja sitten mennään kommentoimaan / keskustelemaan katiskaan :woman_facepalming::woman_facepalming:.

Kiva foorumi :joy:.

1 Like

Milloin Perjantaitarpeet saa jatkoa? :smile:

1 Like

Mä olen unohtanut sen kokonaan. Täytyykin tehdä niitä lisää.

2 Likes

Jos joku ei tiedä mikä Perjantaitarpeet oli, niin voi vilkaista täältä:

Mutta lyhyesti – se oli sähköpostiblogin (joka sekin on jäänyt hunningolle) yksi aihekokonaisuus, jossa vaan listattiin paljonko mitäkin ruokia piti antaa, että sai koiran tarpeet täyttymään. Ei ihan vakavamielinen, mutta…

2 Likes