Ruokaa vatsan täydeltä

Fittiness-ryhmässä on nautittu meikäläisen kompuroinnista ruokavalioiden, laihduttamisen ja kuntoilun ah-niin-antoisassa maailmassa. Saisi siellä muutkin kokemuksiaan jakaa, mutta ilmeisesti painokontrolli ja kunnon kohottaminen eivät ole yhtä pop-juttu koiranomistajien joukossa, kuin mitä koirien kanssa :thinking:

Kun aloitin tavoitteellisen laihduttamisen 102 kilosta lokakuun alussa, niin uusin opeteltava asia oli syödä vähemmän ja hieman miettiä mitä ylipäätään syö. Tipautin alussa päivän syömiset 1200 kilokaloriin ja se leikkasi aika paljonkin ennen miettimättä syötäviä ruokia.

Jos totta puhutaan, niin ruokaa ei tarvinnut suuremmin leikata kuin enintään santsiannoksia. Sen sijaan karkki, pitsaa ja muuta nautintoakselia joutuikin vähentämään. Paljon.

Se, että noin iso kalorileikkaus oli totaalisen aivokuollut idea, näin jälkikäteen ajatellen, on oma juttunsa. Tai on sekin aiheena ns. vanha juttu, jota on jo Fittiness-ryhmässä puitu.

Nyt lähestytään tammikuun puoltaväliä ja paino on nyt sen verran alle 85 kg, että ei tarvitse jossitella vaa’an mittavirheellä.

Se tarkoittaa sitä, että yritän pysäyttää laihtumisen ja se tapahtuu syömällä ruokaa enemmän. Jopa hemmottelu ja nautinnot ovat sallittuja — kohtuudella toki.

Nostin ensi alkuun sallitut kalorit määrään 2800 ja törmäsin uuteen ongelmaan: miten syödä riittävän paljon. En nimittäin ole onnistunut syömään tarpeeksi paljon. Siis ruokaa, joka olisi homman pointti. Fazerin sinisellä saisi kalorit helposti täyteen. Nopeasti.

Kävimme eilen Mäkkärillä, koska listalla on heidän ainoa syötävä hampurilaisensa: El Maco. Se ateriana ja jälkiruuaksi cappuchino sekä joku jäätelö, mikä lie McFlurry/Fluffy/jotain — pehmis kuitenkin.

Pääsin lähelle päivän maksimikaloreita. Ihan vaan siksi, että on oikeastaan ihan sama minkä ateria syö, niin 1000 kcal tulee täyteen (paitsi Hesellä, koska siellä ei ole enää ollut yli 10 vuoteen mitään syötävää, edes silloin kun henkilökunta onnistuu tekemään tilauksen oikein).

Vertailuksi.

  • Uunilohta, annos noin 300 grammaa (tällä kertaa kala syötiin nakuna, ilman kastikkeita)
  • Lidlin pikaperunamuusia (oikeasti, tuo on syötävää) 100 grammaa
  • Porkkanaraastetta ja punajuurikuutioita
  • Kuppi kahvia ja kaksi annosta á 3 cl Koskenkorva Espressoa (nanna likööri, jos tykkää kahvista; tuo on tehty nimenomaan kahviin, ei esanssiin)

Kalorit olivat ruuasta noin 600 ja siihen päälle kossu-espresson 120 kcal.

Maha tuli enemmän täyteen himassa, mitta kaloreita tuli vähemmän.

Tuo ei tarkoita sitä, että grilliruoka pitäisi jättää kokonaan pois, jos yrittää painoa alas. Mutta se pitäisi jättää kuutena päivänä viikossa syömättä.

Vertailuksi. Syön nyt aika paljon enemmän kuin elämäntapamuutoksen alussa. Silti painoa näyttäisi edelleen häviävän puolen kilon, jopa kilon, viikkovauhtia. Kaipa se jossain kohtaa pyssää. Ilman suklaatakin.

Jotenkin tämä offtopik pitäisi saada kytkettyä koiriin? En tiedä miksi, koska ollaan koira-aiheiden ulkopuolella… mutta koirat laihtuvat aivan samalla tavalla.

Vähennetään ruoka-annoksen kokoa, lasketaan rasvaa, mielellään leikataan sokerien määrää (hiilareilla sinänsä ei aidosti ole merkitystä) ja täytetään vaje sulamattomalla ruualla sekä proteiineilla.

Liikkuminen ei sitten sinällään laihduta, mutta se helpottaa hieman. Oleellisempaa on kunnon ja voiman paraneminen.

Ai niin. Sellainen P.S.

Anteeksi maalaisuuteni, mutta en ole koskaan ennen tajunnut käyttää paistomittaria kalan kanssa. Nyt kokeilin ja uunikala oli parempaa kuin koskaan — eikä uunipelti uinut rasvassa.

Meillä tavataan syödä ruoka kunnolla kypsänä (ei aina minun tahtoni mukaan) ja kun kalan ottaa pois uunista sisälämmöllä 65 - 70 asteessa, niin se on einen ylikypsää. Eikä paistamiseen käytetä jollain päälle kiloisella kalalla todellakaan 220 asteessa jotain kolmea varttia. 160 - 180 astetta ja taitaa 20 minsaa riittää — kulinaristit tekevät tuonkin paremmin ja taitavammin.

Toinen P.P.S:

Sushi, joka on minun mielestäni yksi turhimpia ja liikaa hypetettyjä ruokia maailmassa, on myös akselia laihdutusruuat. Riisistä huolimatta, tosin osaksi juurikin sen takia, niitä on hieman hankala syödä niin paljon, että saisi itsensä läskiksi.

2 Likes