Retkikeittiöt

Tarkkaan ottaen siis meillä on Jetboil MiniMo.

kuva

Litran kattila, joka on sen verran matala ja leveä, että siitä mahtuu syömään lusikalla. Plus säädettävä liekki. Sen pointti on aika pitkälle siinä, että se on enemmän kuin vain vedenkeitin. Sillä voi tehdä myös ruokaa. Toki se keittää vedenkin nopeasti — puoli litraa kiehuu 2 - 3 minuutissa,tuulesta riippuen — mutta jos tarve on vain veden keittäminen, niin ei silloin olisi kannattanut noin 130 euroa maksaa (hintavertailu kannattaa, noissaKIN on aika paljon hinttahaitaria).

Pelkkään vedenkeittoon järkevämpi ostos, ehkä, olisi MSR PocketRocket:

Kaasua ei voi huomioida hintavertailussa, koska se tarvitaan kaasulaitteissa aina ja samat kanisterit sopivat kaikkiin. Mutta muu sitten täytyykin. Nimittäin PocketRocketin päälle tulee sitten vielä kattila ja lautanen (tosin, lautasta ei kannata miettiä, kun ne ei oikein mitään maksa eikä paina).

Joten jos ostaa satsin, jossa on mukana litran kattila ja kahva, niin ollaan aika samoissa hinnoissa. MSR haluaa lisäksi jonkun tuen kaasupatruunan alle, vaikka ei pakollinen olekaan — ja siihen voi ostaa vaikka Jetboilin tuen. Mutta silloin ollaan samoissa hinnoissa perustavaroissa kuin Jetboilin kanssa, mutta voittaa muutaman (merkityksettömän) gramman.

Yksi ero on. Jetboil sietää kovakin tuulen, mutta Pocketrocket ei keitä mitään ilman tuulensuojaa jo ihan tavallisellakin tuulosella.

Makuasioita, ja jokaisella merkillä on kannattajansa. Yksi asia on kuitenkin varma. Risupolttimet ovat sellaisille, jotka haluavat harrastaa tulentekoa. Nimittäin ennenkuin risupolttimen saa edes sytytettyä — jos ylipäätään avotulen teko on sallittua — niin Jetboilin omistaja seuraa tulusten napsuttelua märkiin risuihin höyryävän kuuma kahvi näpeissään.

Käytiin normaalisti kaupassa ja vilkaisin saman pikariisien tarjontaa. En nyt puhu niistä wannabe-pikariiseistä, jotka mukamas kypsyvät 10 minuutissa, vaan kahden minuutin keittoa pyytäviä. Olihan niissä valikoimaa, mutta ovatko hinnat nousseet viime vuosina vai onko vika kylän K-kauppiaassa? Nopea päässälasku nimittäin paljastaa, että syön ravintolassa suunnilleen samassa hintaluokassa kuin mitä kahden ihmisen retkiruokakattaus maksaa.

Ne valmiit kuivatut erikoissapuskat ovat vielä naurettavammissa hinnoissa. Mutta ne ovat aina olleet kalliita.

Minna oli hieman sitä mielipuolta, että minulla alkaa mopo keulimaan. Kun Jetboil on vedenkeitin, ei ruuanlaittotyökalu. En nyt sano, että järkytyin, mutta kyllä minä hieman sydämentykytystä sain. Ilmeisesti joululahjan syvin merkitys on mennyt ohi. Sen kanssa nimittäin tullaan tekemään ruokaa. Toki ne kaikki tulevat olemaan patatyyppisiä mössöruokia — ainakin siihen asti, että ostan paistinpannun ja Minna tosiaan saa kalastettua kalaakin — mutta ruokaa yhtäkaikki.

Minna mielestä meille riittäisi ihan hyvin Blå Bandin sellaiset purkit, joihin vaan lisätään vettä ja odotetaan. Itseasiassa ne menevät lisukkeina, osa on jopa siedettävän makuisia, tai hätätapauksessa välipalana — mutta että täysi ateria?

Tästä aiheestä tullaan vielä meidän huushollissa keskustelemaan… Mitkä teidän henkilökohtaiset preferenssinne ovat retki/vaellussyömisen suhteen? Toki siihen vaikuttaa hieman sekin, että ollaanko kairassa kaksi viikkoa vai tehdäänkö yönylireissu (silti en ole koskaan tajunnut grammojen ynnäämistä ruuassa, kun ei se paino sieltä selkään tule).

Mistä päästään nykyiseen murheenaiheeseeni: kananmuniin, ja nimenomaan raakoihin. Kuivatut eivät vaan houkuttele ja hieman arveluttaa pulloon tai purkkiin rikotut, varsinkin kesällä. Ne muoviset kennot ovat yksi vaihtoehto, mutta oikeastiko munat pysyvät niissä ehjinä, kun tipauttaa rinkan maahan?

Jos retkeillään 10+km, sen jälkeen haetaan leirintäalueen ravintolasta isoimmat mahdolliset hampurilaisateriat.
Jos on lyhyempi retki, tai ollaan muualla kuin leirintäalueella, kokataan itse vaunussa. Valikoimiin kuuluu laaja skaala kaupan kuivia valmisruokia (mm. blå bandin pusseja) joihin lisätään vesi ja useimmiten myös jauhelihaa/kanaa/mifua/raejuustoa.

Blå bandin purkki on munkin mielestä vain välipala. Ne pussit joita me käytetään, on muka neljän hengen ateroita. Meillä sellainen riittää kahdelle…
Plus purkki on hankalan mallinen pakata reppuun. Vai onko se sisältö pussissa, jolloin itse purkin voi jättää kotiin?
Mä tykkään monista Lämmin kuppi- ruoista, mutta niitä syön iltapalaksi voileipien kanssa.

Sen lisäksi, että telttailu ei ihan hirveästi kiinnosta, en varmaan pysyisi hengissä muutamaa yötä pidempään, kun ruokaa menee niin paljon :joy: tai ainakin olisi olematon perherauha, koska nälkäisenä ei pysty olemaan mukava. Neutraalina pysyminenkin on todella työlästä.

Aikana ennen vaunua, eli pakulla reissatessa, meillä oli PocketRocketin tyyppinen kaasukeitin (lainattiin kaverilta aina kun oli tarve). Sillä veden/ruoan lämmittämiseen tosiaan meni turhauttavan kauan, vaikka pakun avulla oli helpompaa saada tuulen suojaa kuin metsässä. Joten jos Jetboil tosiaan sietää tuulta, ääni sille.

Puhutko yhä retkikeittimestä? :flushed:

Tietysti. Onhan näitä markkinoilla, mutta merkkiuskollisena:

300 grammaa ja halkaisija joku 20 senttiä, hiukan päälle.

En ole koskaan tajunnut, että ulkona pitää syödä mössöä purkista tai mössöä pussista. Ja kaikki vain siksi, että jenkit keksivät kuivatut ruuat, koska mikään ei saa painaa, kun jengi kuolee, jos rinkka painaa yli 15 kiloa.

Suomalaisillahan ei ole edes nuotiosyömisen kulttuuria. Joko pyöräytettiin jotain armeijan vanhassa pakissa tai paistettiin niin makkarat kuin kalatkin tikun nokassa — joka ei sinällään ole huono keksintö, ja pystyyhän loimullakin tekemään ihan pahuksen hyvää, jos saa tehtyä avotulen, jossa moista kokkaamista pystyy harrastamaan. Useimmiten ei pysty, tai ei saa. Loput syömisestähän sitten oli kanamunavoileipiä voipaperiin käärittynä. Paitsi Savossa, jossa ei voida mennä edes koiraa ulkoiluttamaan ilman sitä pahuksen kalakukkoa :wink:

Ja sitten sivistys saapui Suomeen. Ensin opeteltiin käyttämään Primuksen kaasuvehkeitä ja sitten yhtä äkkiä hypättiinkin ultralight-maailman vaatimuksiin, jossa kuivasapuskapussi ei saa painaa Tuplapatukan vertaa ja hinta on ravintolalounaan verran.

Onhan noilla aikansa ja paikkansa, ei sitä voi kieltää. Mutta vaihtoehtojakin on. Jopa paistinpannuakselille (pekoni muuten kestää aika hyvin päivän tai kaksi rinkassa :wink:

Meillä mikään neljän hengen systeemi ei riitä kuin kahdelle. Mukaanlukien perhepitsat.

Kestää. Mutta jos haluaa käyttää omia astioita, niin vaihtoehtojahan on vain kaksi (paitsi grammanviilaajilla, jotka haluaa lämmittää vetensä alkoholilla polttaen sitä jossain vanhassa pienessä vaseliinipurkissa (sellainen keltainen, kyllä te tiedätte).

Jetboilin nimi omalle pelkällä polttimelle on minusta einen harhaanjohtavasti MightyMo ja maksaa vajaa 80 euroa:

MSR:n vastaava on PocketRocket Deluxe. Maksaa muutaman euron vähemmän, ostospaikasta riippuen:

Ne ovat vastaavia ja molemmat sietävät tuulta, niissä on paineensäädin ja liekkiä pystyy säätämään. MSR on einen kevyempi ja on Youtuben mukaan kuluttanut testeissä gramman verran vähemmän kaasua ja sietänyt hiukan paremmin tuulta. Erot ovat kuitenkin minun mielestäni mitättömiä, ja minusta Jetboil on tukevampi.

Minä taistelen saman asian kanssa. Siis en itseni takia, sillä siedän itseasiassa nälkää aika hyvin (kun ei mennä mihinkään paastoakselille…), mutta Minnan kanssa saa olla todella varovainen, kun sillä on nälkä. Jos ei silmille ihan tule, niin saattaa purra pään irti. Tuo taitaa olla joku naisten juttu :rofl:

Me otettiin kerran perhepitsa puoliksi ja todettiin, että pysytään jatkossa pitsa per naama-politiikassa.

Termi on nälkäraivo. Ja mun empiirinen data on samaa mieltä siitä, että sitä tuntuu tapahtuvan enemmän naisilla kuin miehillä :joy:

Peukku tälle. Mua epäilyttää/kiinnostaa se, kuinka kauan paistaminen kestää retkikeittimen pikkuruisella liekillä :laughing: varmaan tuohon saa jonkinmoisen kannenkin askarreltua, jolloin ruoka valmistuu nopeammin.

Noilla paremmilla suunnilleen saman verran kuin teidän vaunun kaasuliedellä. Pannusta riippuen sitten lämpö leviää vähemmän tai hiukan enemmän tasaisesti. Jetboilin rakenne ajaa liekin aika hyvin pannun pinta-alalle. Mutta eihän ne tietenkään ole keittiötasoa.

Kahdessa pitsassa on enemmän kuin yhdessä perhemallisessa. Ympyrän pinta-ala on hassu ilmiö :rofl:

Mistä ihmeestä tulee termi perhepitsa, kun ei se riitä edes kahdelle aikuiselle? :thinking:
Varma tapa saada perjantai-ilta pilalle-pitsa? Meneekö parisuhteellasi liian hyvin-pitsa? Haluaisitko riidellä kumppanisi kanssa, mutta aihe puuttuu-pitsa? :rofl:

Me kokeiltiin järkevämpää syömistä tai jotain muuta kaunis ajatus hömpötystä. Ei toiminut.

Retkikeittiö ja pitsat. Ei yhtään offtopic :rofl:

Retkiruoan ei tarvitse olla gourmet-elämys, mutta ei se saa olla pahaakaan. Kokoan omani nopeasti kypsyvästä hiilihydraatin lähteestä kuten makaroni, pikariisi, couscous tai perunamuusijauhe, johon lisään esim. kuivattua sipulia, kuivattuja vihanneksia, kuivattua jauhelihaa, soijarouhetta, pähkinöitä sekä mausteita. Valmiita pata-aineksia tulee myös käytettyä jonkun verran.

Parissakymmenessä minuutissa pitää olla valmista, mielellään myös nopeampia vaihtoehtoja saisi olla mukana. Keittelen nämä 27-Trangialla. (Se pienempi versio.)

Paistamisessa spriitrangia on haastava, mutta onnistuu joten kuten kun liikuttelee pannua liekin päällä.

Oletko kokeillut lisätä siihen hieman maitojauhetta?

Trangia on ihan luotettava, mutta vaatii toki tuulensuojan — suurin osa kylläkin kaipaa. Mutta minulla mättää sen hitaus. Plus sinolin kanssa leikkiminen, koska jos on huolimaton, kuten minulla on taipumusta, niin kaikki haisee ja maistuu sinolilta sen jälkeen :rofl:

Mausteiden kanssa saa ihmeitä aikaiseksi, eikä ne tosiaankaan paina mitään.

Trangian polttoainepullosta saa kaadettua siististi eikä vuodakaan.

Niin saa. Mutta kysymys onkin itse poltosta. Sitten sattuu heivaamaan sen polttokupin vahingossa kattilan sisälle, vaikka olisikin odotellut sinolin loppuunpalamista, ja sitten seuraava ruoka maistuu joltain muulta kuin valkosipulilta.

Tuo nollakolmosen pullo on kuitenkin inhimillisen kokoinen kantaa mukana.