ūüõ∂ Pyh√§j√§rvi - Karjaanjoki/Vanjoki - Hiidenvesi

Jahka ensi viikolla saan puhallettavan kellujani, ja joku perkeleen päivä olisi satamatta tai tuulematta 10 boforia, niin ensimmäinen reitti tulee olemaan Karkkilan Pyhäjärveltä Vihdin Vanjärven kautta Hiidenvedelle.

Jos tuon välin saa tehtyä ennen talvea, niin olen tyytyväinen.

Keväämmällä sitten Hiidenveden rantoja pitkin joko Vihtiin ja/tai Lohjalle. Sen jälkeen alan suunnittelemaan reilumpaa vaellusta vettä pitkin.

En tiedä onko väli Pyhäjärvi - Vanjärvi - Hiidenvesi kokonaan edes melottavissa. Koskia ja joitain patoja matkan varrelta löytyy, mutta osa väylästä lienee aika umpeen kasvanutta - ainakin matalan veden aikana. Mutta sitten se näkee ja eikö juurikin helpot ohitukset ole kumikanootin/kajakin plussapuolia?

Tuossa reitiss√§ on sekin plussa, ett√§ se on kotikulmilla ‚ÄĒ en oikeastaan ole miss√§√§n vaiheessa 15 km kauempana kotoa. Jos Minna ei tule hakemaan matkan varrelta, niin mih√§n k√§velen himaan :joy:

Ja koska minulla on liikaa vapaa-aikaa, niin sama reitti Google Earthilla:

Koska hukkuminen, ainakaan ensimmäisellä kerralla, ei saisi olla vaihtoehto, niin olen harkinnut tätä:

Ja luultavasti kuitenkin, koska olen persaukinen pihi taas kerran, niin ehkä menen vielä halvempaan. Olen nimittäin katsellut myös tätä:

Kaikki muut varusteet saa j√§√§d√§ talven aikana kes√§√§ varten hankittavaksi. Vaikka noita puhallettavia ei pit√§isi saada kaatumaan, ellei oikein yrit√§, niin ehk√§ on syyt√§ ostaa my√∂s yksi kuivapussi varavaatteita varten ‚ÄĒ talous kun ei kest√§ kuivapuvun ostamista.

Ylipäätään joudun menemään näissä harkinnoissa sillai matalalla profiililla. Minulle nimittäin hieman kuin ohimennen huomautettiin, että ehkä talvitakki ja talvikengät olisivat olleet oleellisempia hankintoja.

Ikävä ihminen. Erittäin ikävä.

1 Like

Kiitti, säästit multa tän vaivan :+1:

Oikein mukavan näköinen reitti. Paikoitellen oli kiviä näkyvissä, mutta ehkä tilanne on toinen nyt syksyllä.

Yritin etsiä kuvia Kittiskoskesta, mutta guugletin oli pettymys. Pääsekö sen laskemalla vai meinaatko uittaa pelkän kajakin?

Mä alan taas katselemaan kuvia meidän vaellusreissulta ja yritän vakuuttaa itselleni, että on se kävelykin ihan yhtä kivaa :joy:

1 Like

En muista noita koskia ulkoa, mutta ensimmäinen Karkkilan päässä menee kantohommiksi. Se on luokkaa 3 ja menee jonkun matkaa varmaan kolmisen metriä syvässä uomassa.

Toinen kantaminen tulee sitten Karkkilan keskustassa, ennen museota. Siellä on reilu pato. Muut pitäisi olla maksimissaan kakkosia ja kaikki riippuu veden määrästä.

Tai no, ennen Hiidenveden suuta on joku pato, tai sitten se on sulku. Mutta raahaamiseksi taitaa siell√§kin menn√§ ‚ÄĒ jos koskaan sinne asti p√§√§sen.

Mutta hei ‚ÄĒ se pelkk√§ kajakki painaa 17 kiloa. Ei paha.

Tilanne on muutenkin mielenkiintoinen. Heinäkuun jälkeen vettä on tullut miehekkäitä senttimääriä, mutta ei se missään näy.

Jahka pääsen kokeilemaan sitä kumivehjettä, niin tiedän paremmin mitä sen kanssa uskaltaa tehdä.

Jos pääsen kokeilemaan. Niin tamperelaiset mulkut eivät ole vieläkään toimittaneet sitä Matkahuollolle.

Katselin yöllä, taas, kuivapukujen hintoja. Minulla ei ole todellakaan laittaa 800 - 1500 euroa pukuun kiinni. Tiedostan toki, että vedet jäähtyy koko ajan, mutta silti. Jos vaikka kelluntapuku riittäisi, kun kuitenkin kuljen rantojen vieressä koko ajan.

Mutta joo ‚ÄĒ jos uimasille joutuu, niin ei se 12 metri√§ rantaan paljon lohduta, jos on litim√§rk√§.

No, nyt olen alkanut etsimään alle 4 metrisiä merikajakkeja. Ongelma on vaan siinä, että siinä kokoluokassa ne ei oikein ole enää merikajakkeja :joy:

Mutta mitään koskipeliäkään en halua.

Toisaalta, ei minulle ole juuri nyt varaa ostaakaan mitään, joten renkaiden potkimista ja näyteikkunaostoksiahan tämä vaan on.

Tuo merikajakkiajatus lähti siitä, että tekisi mieli lähteä Aurajoen yläjuoksulta, tai melkein eli Pöytyän korkeudelta, ja tulla alas, kurvata sataman ja Ruissalon välistä Naantaliin.

Siinä on sen verran avointa vettä ja matkaa, että ei moista tehdä millään kumikamelilla. Joojoo… jos nyt ensin yrittäisi päästä Karkkilasta kotinurkille :rofl:

2 Likes

Aiemmin ketjussa oli puhetta Vanjoen melomisesta sen alkupisteestä Karkkilan Pyhäjärveltä Vanjärven kautta Hiidenvedelle.

Alkuvaiheessa on muutama koskipaikka. Kävin vilkaisemassa ensimmäiset kolme: kaksi on peräkkäin ruukin alueella ja jonkun sadan metrin päästä tulee Myllykoski.

Tuota…

Menee suunnitelmat uusiksi. Ruukin alueella ei pääse rantautumaan. Nuo virtauskohdat ovat laskettavissa helpostikin, JOS on vettä. Nyt ei ollut. Tällä hetkellä siitä ei pääse edes kovarunkoisella kolisemalla.

Mutta ruukin jälkeen, jokunen sata metriä, tulee Myllykoski. Se ei ole melottavissa millään veden korkeudella. Hyvä uutinen on se, että maihin pääsee heti kosken yläpuolelta, ja kantomatkaa ei tule kuin muutama kymmenen metriä.

Edit: tietysti unohdin sen yhden virtauspaikan heti ruukin jälkeen. Se ei ole paha, mutta on ihan surkean matala.

Aloittamisessa Pyhäjärveltä ei ole mitään pointtia. Yli puolet matkasta joutuu kantamaan, ja kyse on kuitenkin vain alun parista kilometristä.

Joten päivitin suunnitelmat alkamaan Myllykosken jälkeen.

Ongelmantynkää on hieman siinäkin, että noinkohan peltopätkillä pystyy melomaan. Yhden mutkan näin ja se oli sellainen 1,5 metriä leveä ja aika kuivan näköinen.

Disclaimer: pakko tarkistaa oliko se uoma todellakin Vanjoki. En ymmärrä miten joki voi kuivua ojaksi alajuoksulla.

Kävin Karkkilan Lidlissä, mutta en jaksanut mennä kurkkaamaan sen yhden isomman kosken tilaa (iso siis Vanjoen mittakaavassa, ei vaikka Imatran…). Mutta takaisin tullessa pysähdyin vilkaisemaan yhden tien alituksen.

Matkaa Vanjärvelle saattaisi olla ehkä pari kilometriä.

Pientä virtauksen tynkää havaittavissa:

Noita snadeja on kuulemma useampakin matkan varrella. Ja koko ajan her√§√§ sama kysymys ‚ÄĒ riitt√§√§k√∂ siell√§ syvyytt√§ edes moiselle kumikajakille?

Laavua ennen alkaa koskiosuus, ainakin jonkinlainen. Suurinpiirtein niin, että aina kivikon jälkeen on ehkä 50 metriä rauhallisempaa ja sitten tulee uusi.

Pitkälänkoski päättyy Karkkilan jäteveden puhdistamolle. Siitä jonkun sadan metrin päässä lienee uusi koski, ainakin paikannimen mukaan.

Nykyisellä vedenkorkeudella tuosta pääsee pitkillä kumisaappailla, mutta ei melomalla. Toinen vaihtoehto on rantautua ja mennä puolen kilometriä vieressä olevaa kävelytietä paskanpuhdistamolle asti ja sitten uudestaan veteen.

Siinä alkaa olla niin paljon kävelyä, että joko odotan kevääseen tai sitten typistän reissua.

Kittiskosken voisi käydä vilkaisemassa sitten kun seuraavan kerran on matkaa Lohjan suuntaan.

Vapaana virtaava Karkkilan Myllykoski on Karjaanjoessa kuohuva kolmimetrinen vesiputous, ja yksi Etelä-Suomen merkittävimmistä putouksista. Kosken kuohun voi kuulla parhaimmillaan yli sadan metrin päähän, ja veden pauhu yli kalliokynnyksen on vaikuttavuudessaan ainutlaatuinen näky.

√Ė√∂h‚Ķ mitenk√§h√§n ne on saaneet siit√§ kolmimetrisen? Mutta muotoilen n√§in‚Ķ Jos se on Etel√§-Suomen merkitt√§vimpi√§ putouksia, niin ehk√§ sit√§ ei kannattaisi mainita visit-sivustolla :rofl:

Muutin otsikon siirtäessäni nämä yhteen ketjuun. Lisäsin Karjaanjoen mukaan. Kun virallisesti Pyhäjärvestä lähtee Karjaanjoki, joka virtaa Vanjärveen, ja muuttuu siinä Vanjoeksi ja laskee sitten Hiidenveteen.

Nykyisinhän joki kulkee ohi Vanjärven ja on siis mutkitteleva suora yhteys Pyhäjärvestä Hiidenveteen. Siihen kaivettiin aikoinaan ohitus ja Vanjärvestä kaivettiin oma pisto, jossa on juoksutuksen säätely. Pyrkivät vissiin aikoinaan pitämään lintujen takia vedenpinnan ainakin minimikorkeudella.

Aloitin urakan väärästä päästä. Lähdin liikkeelle Vanjärveltä ja keula kohti Hiidenvettä. Ja siitä se riemu sitten alkoikin.

Olin unohtanut kumisaappaat. Ja vesipullon. Kumisaapasvaje aiheutti sitten sen, ett√§ meloin luokkaa 20 metri√§ ja jouduin rantautumaan Vanjoen s√§√§telypadon takia ‚ÄĒ en p√§√§ssyt siit√§ yli.

Jouduin toisenkin kerran rantautumaan ja hinaamaan maita pitkin ehkä satakunta metriä. Kaatunut puu tukki väylän. Ja juurikin reippaammin virtaavan veden kohdalla, joten sain harjoitella myös vastavirtaan melomista.

Tuossa tilanteessa tuli vastaan aika selv√§sti kokemattomuus. Kun melan k√§ytt√∂ ei ole lihasmuistissa, niin √§kkin√§isess√§ tilanteessa sitten tulee melottua v√§√§r√§√§n suuntaan v√§√§r√§ll√§ melalla ‚ÄĒ yritys k√§√§nty√§ pois esteest√§ muuttuikin kiihdytykseksi estett√§ kohti.

Karjaanjoki (minulle se on edelleenkin Vanjoki, mutta en ala riitelem√§√§n aiheesta) on hieman nopeammin virtaava puro. Joten kun otin p√§tk√§n kovempaa melomista, niin sain reippaamman vauhdin; toki siis kumilautan mittapuulla, ei aitojen. Ja opin ymm√§rt√§m√§√§n ‚ÄĒ taas: tiet√§minen ei ole ymm√§rt√§mist√§ ‚ÄĒ ett√§ minulla ei ole kovinkaan tehokkaita jarruja ja suunnan muuttaminen aiheuttaa sivuliun. Juu, ev√§ auttaisi, mutta en en√§√§ mene matalaan veteen ev√§ asennettuna.

Reissu oli sinänsä kiva ja ilma suosi.

Mutta se päättyi taas opetukseen, jonka vissiin tällainen amatööri vaatii nimenomaan kantapään kautta.

Ensinnäkin kun tutkii karttaa, niin ei riitä, että tuijottaa sitä sinistä viivaa ja haaveilee. On syytä katsoa millä paikkeilla on ylipäätään jokin tie sen verran lähellä, että pääsee kotiin.

Vaikka täytettävä ei paina kuin jotain 18 kg varusteineen, niin se on vittumainen kannettava tiettömillä taipaleilla ja metsässä.

Toinen opittu asia on, ett√§ ota mukaan otsalamppu. Aina. Y√∂ yll√§tti minut, koska jouduin melomaan pidemm√§lle kuin ajattelin ‚ÄĒ koska en l√∂yt√§nyt sopivaa rantautumispaikkaa, josta p√§√§sisi autokelpoisille kulkuv√§ylille.

Vaikka kajakin pakkaaminen ei ole avaruustiedettä, niin pimeässä se muuttuu kertaluokkaa vaikeammaksi.

Lisäksi kannattaisi muistaa lähteä liikkeelle puhelin täydessä latingissa. Ei minulle paniikkia tullut, mutta akku huuteli 18 % kun pääsin Minnan kyytiin.

Pääsin Kittiskosken niskalle asti. Kartassa näkyy joenuomassa kuin pieni saari. Vesi oli matalalla ja kaipa sieltä myöhemmin tulee jotain, jota voisi kutsua koskeksi, mutta tuossa kohtaa virtaus ei ollut sen kovempaa. Mutta se oli täynnä kiviä.

Otin menosuuntaan katsoen oikean v√§yl√§n, koska se n√§ytti h√§m√§r√§ss√§ selvemm√§lt√§. Kivi√§ oli aika paljon ja parin kohdalla jouduin keikuttamaan itseni irti. Mutta juuri ennen kuin uomat yhtyiv√§t, niin v√§yl√§n tukki ‚ÄĒ yll√§ripyll√§ri ‚ÄĒ kaatunut puu. Siin√§ on matala ylitys vasemman puoleiselle uomalle, mutta edes tasapohjainen kajakki ei p√§√§ssyt siit√§.

Itseasiassa j√§in parikin kertaa niin jumiin, ett√§ olin varma kahlaamisesta ‚ÄĒ mutta onnistuin sauvomaan itseni irti hyppim√§ll√§ edestakaisin kajakissa.

Se kestää sen. Olen tehnyt jo sellaisia liikeitä siinä, että jos sen saisi kaatumaan, niin se olisi jo kaatunut.

Meinasin min√§ kerran joutua uimasille. Se oli aiemmin, kun menin parinkin risukon l√§pi. Ihan vinkiksi ‚ÄĒ kun virtausta on hieman anemm√§n, ja meloo viel√§ hieman enemm√§n vauhtia, ett√§ saa runnottua l√§pi, niin puun oksat eiv√§t ehk√§ ole samaa mielt√§. On hassu tunne, kun j√§√§ oksiin kiinni ja kajakki yritt√§√§ jatkaa matkaan perseen alta.

Selvisin kuitenkin takaisin päin haarautumiskohtaan. Vetäisin keulan rantaan ja pohdin mitä teen. Alkoi olla jo pimeän kynnyksellä, joten vaikka olisin sen suuremmin kiukuttelematta selvinnyt koskeksi merkitystä ja päässyt Kuninkaanlahteen Hiidenvedellä, niin en olisi enää nähnyt rantautumispaikkoja.

Joten annoin periksi noin 300 metriä ennen maalia (plus 200 metriä rantautumispaikkaan.

Hinasin kajakin kohtuullisen jyrkän penkan päälle viljapellon laitaan, Tiesin, että siellä menee hiekkatie ehkä 100 metrin päässä. Ja siinä vaiheessa soitti Minnakin.

H√§n oli jo aiemmin vilkaissut miss√§ kellun ja l√§htenyt minua vastaan. Kauniisti ajateltu. Ongelma oli vain siin√§, ett√§ h√§nkin oli laskenut, ett√§ menen Kuninkaanlahdelle saakka ‚ÄĒ edelleenkin matkaa oli vain jokunen sata metri√§ j√§ljell√§.

Minä olin pohjoisrannalla. Minna oli eteläpuolelle. Onneksi nafta on halpaa, sillä hänelle tuli ajamista kaikkiaan ekstra 20 kilometriä, että pääsi samalle puolelle missä minä olin.

Joten:

  • huolehdi, ett√§ vaatus ja muut varusteet ovat mukana
  • muista ottaa juotavaa (kahvia ei nyt lasketa)
  • muista ladata puhelin
  • muista ottaa taskulamppu mukaan

Ja tämä on tärkeimmästä päästä:

  • katso miten p√§√§set ihmisten ilmoilla
  • sovi aikataulu
  • sovi noutopaikka

Minulla mittasi matkaa ja aikaa kaksikin eri sovellusta. Niillä on hieman eriävä mielipide matkasta. Karttaohjelma väittää hieman yli 10 kilometriä ja treeniappi huusi hieman päälle 7 kilometriä.

Luulen arvaavani mist√§ tuo ero tulee. Karttaohjelma mittasi koko matkan kun taasen treeniappi ainostaan sen mielest√§ aktiivisen ty√∂n. Eli olisin kymmenen kilometrin matkasta laiskotellut kolme kilometri√§ ‚ÄĒ voi pit√§√§ paikkaansakin.

Se näkyy myös kulutetussa ajassa. Kartasto puhuu 3 tunnista 12 minuutista, treeniappi 2 tunnista 26 minuutista.

Pystyn elämään tuon kanssa, koska käytän molempia, mutta eri tarkoitukseen. Kartasto nimenomaan loggaa missä olen liikkunut. Treeniappi taas kulutuksen ja rasituksen mittaamisen kautta.

Keskinopeus on kuitenkin ollut noin 3,2 km/h pit√§en sis√§ll√§√§n raahaukset ja kahvipaussin. Itseasiassa sit√§ taitaa leikata my√∂s kajakin pakkaaminen ‚ÄĒ en en√§√§ muista miss√§ vaiheessa sammutin sen.

Mutta hassua on se, että minulla on ollut huippunopeus 23 km/h :rofl:

NImestä Karjaanjoki käytiin hieman keskustelua toisaalla. Kun Lohjanjärvi lähtee laskemaan meren suuntaan, vissiin Mustion korkeudelta, ja päättyy Tammisaareen, niin sekin on nimeltään Karjaanjoki.

Silloin ajatus olisi, että koko vesireitti, alkaen siitä nimettömästä joesta tai purosta, joka laskee Pyhäjärveen, Suomenlahteen asti olisi yhtä ja samaa jokea. Hiidenvesi, joka muuttuu parin salmen kautta Lohjanjärveksi, eivät olisikaan järviä, vaan ainoastaan joen leveitä kohtia. Joten nimitykset olisivat vain paikallisia.

Toki tuo omalla tavallaan pitää paikkaansa. On vain määrittelykysymys miten joet, salmet ja järvet erotetaan toisistaan. Silloin kaikki pitkät vesireitit olisivat, taas kerran määritelmällisesti, aina vain yhtä ainoaa jokea alkaen vedenjakajalta ja päättyen, useimmiten, mereen.

Tuo tarkoittaisi silloin sitä, että vastaavalla määrittelyllä maapallolla olisi vain yksi meri.

Keskustelu lähti oikeastaan siitä, että pääsevätkö kalat nousemaan mereltä ylävirran suuntaan.

Hiidenvedeltä ylöspäin pääsee. Väylä Pyhäjärvelle asti on esteetön ja sitä on myös kunnostettu, kuten että Kittiskoskelle on tehty järvitaimenelle kutupaikkoja.

Sen sijaan väli Tammisaaresta Lohjanjärvelle on kaikkea muuta kuin esteetön. Muistaakseni yksistään voimaloita on vissiin neljä. Tai kuusi. Niistä ei kuitenkaan pääse ohi, ei ylös- eikä alaspäin.

Joten… jos määritelmä on laaja eli Karjaanjoki alkaa Karkkilan Pyhäjärveltä ja päättyy mereen Tammisaaren paikkeilla, niin se ei ole kaloille esteetön. Jos mietitään sitä puroa, jota haluan kutsua Vanjoeksi, niin se on esteetön ja erittäin tärkeä juurikin Lohjanjärven ja Hiidenveden taimenkannalle.

Projekti eteni taas yhdell√§ etapilla: Karkkilan j√§tevedenpuhdistamon yl√§puolelta ‚ÄĒ eli Pitk√§l√§nkoskelta ‚ÄĒ Maijalankosken alapuolelle jonkun matkaa.

Melottavaa tuli vissiin hieman päälle 4 kilometriä ja olin vedessä, taukoineen 1,5 tunnin paikkeilla.

Muoillaan näin. Opin paljon siitä mitä en osaa.

Tällä kertaa ei ollut zen-olo. Itseasiassa matkalla kuului aika monta kertaa vittua ja perkelettä. Joko sen takia, että jäin jumiin tai että jäin jumiin ja sain melkein hörpättyä vettä kajakkiin.

Kaikkiaan vissiin kaksi kertaa oli oikeasti lähellä, että en saanut persauksia märäksi. Kaatuminen ei ollut lähellä kajakin takia, koska sitä ei vaan saa kumoon. Mutta muutoin olin molemmilla kerroilla kylläkin itse lähdössä laidan yli,

Videolla tullee selväksi, että alan vihaamaan jokeen kaatuneita puita. Niitä nimittäin tuolla reitillä riittää. Ja lisää tulee, sillä joen penkat oli aika jyrsityn näköisiä.

Olisi kiva tietää, että onko tuolla aina eroosia ollut tuollainen ongelma, vai onko se uudempaa perua.

Mutta jos jossain vaiheessa olen kelluntaretkillä kuvitellut, että alan päästä melomisen alkeista perille, niin nyt ne luulot karsiutuivat. Lyhyesti sanottuna: minä olen ihan paska. Ei hymiötä, koska tuo on fakta.

En tarkoita sitä, että lihasmuisti ei vielä tajua mitä tapahtuu milloinkin. Se on puhtaasti kokemuskysymys. Tarkoitan sitä, että en ole edes auttavasti hajulla miten vesi virratessa käyttäytyy. Ja samalla siinä kelluva vehje.

Nuo pari koskea olivat ehkä tasoa 0,1. Eli ei varmaan edes ykköstä. Ja silti olin ongelmissa, koska en saanut kajakkia sinne minne halusin. Olin aivan pelkkä matkustaja.

Minun vieminen edes helppoon koskeen olisi sama kuin yrittäisi hukuttaa.

Suurimmat ongelmat tulivat kuitenkin tavallisessa virtauksessa, kun ajauduin puiden latvuksiin. Ja kun selvisin niistä, niina sain typeryksissäni sotkettua melan oksiin, ja kun pulkka jatkaa matkaa miehen pysähtyessä, niin tunne on veikeä.

Yhden kerran jäin sen verran ilkeästi oksiin kiinni, että jos virtausta olisi ollut yhtään enempää, niin olisin ollut nesteessä. Sanamukaisesti.

Ja aina siksi, että en pääse virrasta pois, koska liuku sivusuunnassa on niin vahva.

Ennakointia joo. Mutta kun tuli sellainen olo tuossa pujottelussa, että oli ihan sama meninkö ulkosyrjää, sisäpuolta tai keskellä varsinaista virtausta, niin aina vietiin kuin litran mittaa.

Hidastaminenkaan ei suuremmin auttanut, koska… jarrut on hiukan kehnot. Jos kiihdytti, niin en päässyt ohi, vaan itseasiassa törmäsin pahemmin. Pari kohtaa onnistuin välttämään kääntymällä 180 astetta ja lähtemällä vastavirtaan.

Toki harjoittelu tekee mestarin. Mutta harjoittelu on hyödyllistä vain silloin kun tietää edes teoriassa miten kuuluisi tehdä.

Ja se, että olo on einen vittuuntunut, johtuu vain suunnattomasta asennepettymyksestä. Olin laskenut henkisesti sen päälle, että kun pääsen alamäkeen, niin kaikki on kivaa ja olen hetken kuluttua vain lasketellen Vanjärvellä :rofl:

Maijalan kohdalla en todellakaan hyörinyt ja pyörinyt moista ympyrää. GPS sekoilee vaihteeksi.

Ja tämä on se yli-iso ruohosipuli:

On kuulemma joku korte. Ehkä järvikorte.

Sain toisaalla tuolle näkemykselle myöntöjä. Ja vinkin opetella melan käyttöä kuin peräsintä, ei samoin mutta hivenen kuin kanootissa. Plus muitakin liikkeitä, millä kajakin kulkua voi ohjata.

Ja koska aina ensimmäinen reaktioni on vastaanväittäminen, niin puhallettavasta kylläkin puuttuu veden paine kylkiin, joka löytyy niin kajakista kuin kanootista.

Mutta kyllä. Melominen on hieman paljon enemmän kuin lapojen kastelua vuorotahtiin.

1 Like