Syksy on minulle kiireistä aikaa - ihan siksi, että märät kelit aiheuttaa koirille kaikkea hassua ja vähemmän hauskaa. Mutta jos vanhat merkit pitää paikkaansa, niin viikon kuluttua alkaa rauhoittumaan, kun ihmiset alkaa stressata joulua enemmän kuin koiriaan – eli aikaa riittää enemmän myös tänne. Ja Katiskaan, jopa podcasteihin 
Öh, laihdutus/kunto-projekti on vissiin ollut sometauolla pari viikkoa?
Joten nopea katsaus.
Viikko 46 (9.11. - 15.11.)
Minun pitäisi varmaan ajatella viikot alkamaan sunnuntaista, koska lauantai on lepopäivä. Mutta kuitenkin, Sunnuntaina 8.11. oli ulkoliikuntapäivä eli sauvoilla tunti ja 6 km, osa siitä jopa juoksemista ylämäkeen (tosin ehkä vaan 50 metriä, mutta kuitenkin). Ja sitten su-illalla vartti matolla.
Tuo teki sen, että maanantaina ei maistunut. Oli muutenkin väsynyt ja haluto olo, joten tein aamulla vain vartin matolla ja hieman käsiä, illalla toinen vartti (eli 2 km/treeni)- Sama juttu tiistaina.
Keskiviiikkona päätin mennä uudestaan ulos ja tällä kertaa sauvat heiluivat 50 minuuttia ja matkaa taittui hieman vajaa 5 km. Siihen sitten illalla rauhallisella vauhdilla matolla vartti.
Torstai jatkui matolla, ja rauhallisesti. Pohkeet oli kipeänä ja päätin mennä sellaisella matalalla sykkeellä, 15 + 25 minuuttia (noille vartti aamulla ja illalla tekemisille ei ole sen syvempää pointtia kuin että olen laittanut kellon aktiivisuusvaatimuksiin minimiksi 30 min päivässä, plus saan silloin useimmiten sen maagisen 10 000 askelta täyteen).
Perjantaina yritin omata hieman enemmän selkärankaa ja mattotaaperrukset olivat 30 + 24 min.
Lauantai pitäisi olla lepoa, mutta koska oli sellainen fiilis, että viikko oli mennyt liian vajailla tehoilla eikä varsinaista lepolepoa tarvita, niin kävelin matolla matalla sykkeellä (joka alkaa olla minulla alle 140) puoli tuntia eli 2,5 km.
Sunnuntai vietettiin taas sauvojen kanssa ja aamulla aikaa paloi tunti, matkana 6.5 km – mukana oli taas yksi täysillä kävelty jyrkähkö ylämäki, ehkä 100 metrin luokkaa ja juosten toinen mäki (nyt meni sykkeet lähelle maksimia ja hetken aikaa oli todella paska olo, ei kivaa).
Viikko 47 (16.11. - 22.11.)
Maanantaina oli joku ihmeen virtapiikki. Matolla 30 + 35 minuuttia ja 10 minuuttia käsiä. Ehkä tuo johtui siitä, että kalenteri kertoi viikon olevan pikkuisen tiukka.
Tiistaina meni aamulla matolla puolen tuntia ja 3 km, eli vedin sen kohtuullisen lujaa. Hiukan käsiä ja se siitä. Illalla en tehnyt mitään, ei huvittanut.
Keskiviikkona matolla 35 + 23 min (3 + 2 km) matalalla sykkeellä. Torstaina 50 + 25 min, myös matalalla sykkeellä. Perjantai matalalla sykkeellä 50 minuuttia, illalla ei mitään. Lauantaina sitten mentiin ihan vaan sillä mitä normielämässä tulee.
Sunnuntaina pakattiin russelit autoon ja ajettiin Lohjanharjulle Nummelaan. Lenkkireitit on aika hyvin laitettuja ja valoja enemmän kuin mitä Vihdin kirkolla. Harmi vaan, että ne taidetaan kaikki antaa hiihtäjille, jos tulee lunta. Ihmisiä oli minun makuuni liikaa, mutta toisaalta aurinko paistoi ja oli marraskuiseksi päiväksi nättiä (varsinkin kun lauantain sade sai kaikki paikat tulvimaan).
Tunti ja 5 km, eli rauhallisesti mentiin. Muutama sykepiikki tuli ylämäissä. Yksi oli kylläkin enemmän seinä kuin mäki ja se oli omalla tavallaa jopa vaarallinen jalkamiehelle. Viimeinen pari metriä oli niin jyrkkä, että oli pakko nousta päkiöille ja samaan aikaa miettiä, että pitääkö kengän pohjat vai meneekö naamalleen.
Illalla sitten matolla puolen tuntia (2,7 km), josta ensimmäinen kilsa reippaammin ja sitten vauhti alas.
Sitten se vitutus
Kunto lienee hieman parantunut, koska leposyke on laskenut hiukan ja kello väittää lepo/olosykkeeksi aika ajoin 85 tasoa ja kohtuullisen usein 90 tai hiukan päälle. Laskee siis siitä alkuvaiheen 110 - 120 tasosta (eipä tuohon mennytkään kuin about kaksi kuukautta).
Tsekkasit jo jokin aika sitten kalorivaatimustani. Minähän aloitin 1200 kcal/pvä (toteutuneena), ja kun se ei tuntunut hyvältä, niin nostin 1600 kcal/pvä. Sitten tarkistin sitä vielä hiukan ja on ollut nyt jonkun aikaa 1750 kcal/pvä. Kaikkien laskurien ja muiden arvausten mukaan minun pitäisi saada syödä 2200 kcal/pvä puolen kilon viikkolaihtumiselle, joten tuo sallii pienen lipsumisen.
Viime viikolla ylitin rajan hieman enemmän perjantaina (tai enemmän kuin hiukan, 2300 kcal) ja sunnuntaina eli eilen meni 1900 kcal (sorruin aurajuustoon), mutta silti viime viikon keskiarvo oli 1700 kcal/pvä.
Ja sitten siihen vitutukseen. Minä tiedän, että pitäisi punnita itsensä kerran viikossa. Silti punnitsen useammin. Viikko sitten maanantaina paino oli 92,6 kg. Perjantaina se oli tipahtanut arvoon 91,4 kg ja kyllä, olin tyytyväinen. Nyt tänään, maanantaina, vaaka näytti 92,7 kg
Eli viikkotasolla paino oli pysynyt samana, mutta välipunnituksissa heilahtelu on ollut liian suurta. Vaikka hyväksyisin sen, että perjantainen olisi vaa’an virhe, niin silti paino on pysynyt samassa.
Vyötärö kapeni (ei tuosta kapeaa saa tosin edes positiivinen luonne) aikaisemmin 104 senttiin. Nyt se on 107. Tietääkseni minulla ei ole kuukautisia, joten en voi syyttää nestepöhöäkään.
Tiedän sekin, etten saisi ärsyyntyä moisesta. Vastaava on tapahtunut ennenkin. Mutta silti tulee olo, että kalorilaskut oman kulutuksen suhteen eivät pidä paikkaansa ja oli virhe sallia itselle hieman enemmän syömistä. Joka johtaa hieman masentavaan tulevaisuuden kuvaan – jos alle 1800 kcal/pvä pitää painon lähellä 93 kiloa, niin millä hemmetin ilveellä pystyn aikanaan pitämään painon normaalina?
No, ihan sama juuri nyt. Aurinko paistaa ja on tyyntä, joten sauvakävelylle vie miehen tie. Tunti sitä, ja sitten suihkuun ja aamupalaan puoli tuntia ja onkin aika taas upota koirien hiiivaongelmien ah niin antoisaan maailmaan
