Panoisteiitti

Fb-ryhmässä kysyttiin:

Miun koirahistorian aikana on nyt ensimmäistä kertaa kun pennulla on ko vaiva. Oon lukenut paaljooon kokemuksia aiheesta. Neuvojakin tuntuu olevan täyslevosta häkissä vapaaseen liikuntaan kivun rajoissa. Ruoan köyhdyttämisestä puhumattakaan… Omalla järjellä ajateltuna kasvava koira tarvitsee liikuntaa, jotta lihaksisto ja luusto voi kehittyä. Joten kysymys kuuluu, oonko mie nyt ihan oikeilla jäljillä sen kanssa miten tuollaisen panosteiitti pennun kanssa kannattaa toimia,eli vapaana hömpöttelyä metsässä ym kivun rajoissa?:sweat_smile:

Vastasin:

Häkitykset ja ruuan köyhdyttäminen (joka on totaalisen käsittämätön neuvo) ovat sarjaa saisi-jo-kadota.

Koiraa saa ja täytyä liikuttaa, mutta toki järjen kanssa. Jos se on täysin jalaton, niin sitten tietysti vaan ollaan, mutta ei silloinkaan häkitetä.

Jos koira on selkeästi kipeä, niin yöksi annetaan kipulääke. Myös päivällä, jos ei mene niin kivuttomaksi tabuilla, että ei enää yhtään jarruttele.

Liikunta ei kylläkään kasvata luustoa, jossa ongelma piilee. Ja ihan samasta syystä häkitys tai nälkiinnyttäminen ei auta.

Lihaksistoon rasitus tietysti auttaa, kuin myös aineenvaihduntaan — joka vaikutta tietysti myös luustoon.

Seleeniä voi kokeilla. Mutta niinä aikoina, kun tuosta on puhuttu, niin luuston kehittymiseen eniten vaikuttavista D- ja K-vitamiinista ei kukaan piitannut. Joten ehkä niittenkin saantia kannattaa tarkistaa?

Se, että kuinka paljon K-vitamiinia pitäisi tai edes kannattaisi antaa, on sarjaa aika mahdoton kysymys. Tai siis enemmänkin sarjaa mielipiteet.

Ei sitä tiedetä. Kuin ei myöskään onko siitä mitään apua — mutta K-vitamiini on kuin D-vitamiini 20 vuotta sitten, siitä ei paljoakaan tiedetä.

Tätä minä olen kuitenkin itse käyttänyt. Alunperin kylläkin erään murtuman tukihoitona, mutta laajeni sitten pennuille yleisemmäksi ravintolisäksi kiihkeän kasvun vaiheessa.

Annos meni sitten pyöristäen D-vitamiinin määrästä.