Paastoa. Tai sitten ei

Minullahan on aika ajoin sellaisia 700 kcal päiviä syömisessä. Ei vaan ehdi ja silloin tulee juotua tupakkaa ja poltettua kahvia sen verran paljon, että ei vaan tule kunnon nälkä. Yleensä se kostautuu seuraavana päivänä.

Eilen oli sellainen päivä. Söin neljä protskuvanukasta, yhden Tuplan ja kuusi Kivikylän lihapullaa. No, tossa nykyisellään litkittävässä elektrolyyttiporeessa on einen sokeria mukana.

Eilen aamulla paino oli 80,2 ja tänään 78,4 kg. Että silleen taas tällä kertaa.

Mutta päätin, että koska eilen oli matalien kalorien päivä ja hiilareitakin meni niukasti, ja jatkoin sitä 15 min + 15 min hölkkäsarjaa, niin olen pakosta kallistunut ainakin hiukan ketoosin puolelle.

Siitä onkin sitten hyvä jatkaa paastoon samalla tuskalla.

Joten nyt ollaan jotakuinkin puolissa päivin ja ruokavalio on koostunut:

  • vedestä
  • kahvista
  • tupakasta

Orastava näläntunne on pukkaamassa pintaan, joten lisää kahvia ja tupakkaa. Jos saan pidettyä itseni kurissa, niin mietin illemmalla elektorolyyttejä, mutta pari grammaa magnesiumsitraattia ja 5 grammaa mineraalisuolaa se kuitenkin on.

Mutta noinkohan pitäisi jättää liikkuminen vähemmälle? No, mietin sitäkin illemmalla, jos pääsen syömättä niin pitkälle.

Koska ne meditatiivinen euforia alkaa? Koska juuri nyt vituttaa koko paastoajatus.

1 Like

Okei… ensimmäinen käytännön ongelma: millä helvetillä tuon suolamäärään saa nieltyä? Se edellyttää about 6 litraa nestettä (ja kahvi päälle). Se hyvä puoli siinä on, että on niin pirullisen pahaa, että nälkä häviää, kun tulee huono olo.

1 Like

En muuten tajua tuota suolanmäärää.

Eilennä ja tänään taas lähtenyt vintti pimenemään kun verenpaineet niin alhaalla. Eli suolan määrää pitäisi hilata ylös. Omasta mielestäni vetelen sitä nytkin jo riittämiin.

Tuleeko sulle kahvinjuonnin jälkeen huono-olo? Muutaman kerran on meinannut vedet ja kahvi tulla ylös ja nimenomaan niin että kahvi olisi tuo aiheuttaja :thinking:.

Ei minulla kahvi oikeastaan mitään vaikuta. Se huono oli tuli tuosta suolavedestä. Mutta joskus kofeiiniöveri, tai ylipäätään liika neste, tekee tuota.

Se 5 grammaa on aikuisen tarve,

Ja nyt sanon, että voi vittujen vittu (anteeksi!).

Ilmeisesti tämä kalorivaje aiheuttaa jonkun aivosumun. Minä laitoin litraan vettä 5 teelusikallista…

1 Like

Tästä tulee näköjään sellaista joka toinen tunti vinkumista :joy:

Ei tästä tule mitään, ei ole minun juttuni – ei vaan onnistu. Kädet tärisee, jalat on kipeät ja ei vaan ole kiva olo. Taidaan siis tehdä tarkennuksen suunnitelmiin ja kokeilla, josko sitten vaan pääsisin ketoosiin ruokavaliolla ja hyvin rajotetulla ruokavaliolla, niin laadussa kuin määrässä.

Se mikä on hassua, on että tosiaan ei ole suuremmin nälkä. Halu syödä kuitenkin kasvaa eksponentiaalisesti – tuossa on kuitenkin selvä ero. Joten jos tappelen halua vastaan ja menen vaikka nukkumaan, niin pääsisin huomiseen saakka ja uusi päivä saattaisi tuoda uuden suhtautumisen.

Mutta kun… miksi ihmeessä teen tämän? Syitähän on kolme:

  • paasto saattaa olla terveellistä (röökimäärälläni?)
  • paasto saattaa nopeuttaa vatsaläskin häviämistä (jonka tekee ketoosikin)
  • kaikkea täytyy kokeilla, paitsi kansatansseja ja IL:n pitkävetovihjeitä (ja kumpaakin olen kokeillut)

Kun voisin kokeilla ihan vaan ketoosiakin, en ole siinäkään tiettävästi koskaan onnistunut,

Juu, tiedän. Selittelen, koska minulla on nallekarkin selkäranka ja haluaisin syödä kahdella kouralla nallekarkkeja. Plus olen niin velliperse, että inhoan epämukavuutta.

Ja miksi ihmeessä selittelen teille mitä teen tai en tee – luoja varjele, lähes kuusikymppinen mies :rofl:

Ehkä siksi, että tiedän taipumukseni antaa periksi ja yritin saada painetta semijulkisella julistuksella. Paitsi että minun tekemisiini tai tekemättömyyteen harvemmin on yleinen mielipide vaikuttanut.

No, menkööt iltakymppiin saakka. Sitten syön.

1 Like

20 minsaa vielä :laughing::laughing:.

Mulla ei ole nälkä kyllä yhtään. Tosin kohta voin olla toistamieltä :rofl:.

Voisitko laittaa videon siitä kansantansista?

Annoin tosiaan periksi. Mutta söin vain puolikkaan annoksen, ja hiilarit tuli salaatista ja kalan paneroinnista (siitä tulee muuten hassun paljon).

Olisin voinut olla antamatta itselleni periksi. Mutta sticksi kertoi, että olin vahvasti ketoosissa :flushed: — joka on hassua omalla tavallaan. Kun ketoosin pääsy pitäisi viedä paastollakin pari päivää, koska lihaksissa on kuitenkin aika isotkin glykogeenivarastot. Tai pitäisi olla, mutta minulla ei sitten ole niitäkään :man_facepalming:

Jollain oudolla ajatuspierulla käytin sitä syynä sille, että voinhan minä syödä. Nyt jälkeenpäin, vatsa täynnä, ihan en ymmärrä tuon logiikkaa…

Se mikä sai minut laittamaan sapuskaa välittömästi, oli paljon säälittävämpi syy. Tipautin nimittäin röökin (siinä ei ole uutta, olen mämmikoura) ja kun kumarruin nostamaan sitä, niin olin saman tien naamallani. Itse en kylläkään huomannut keikahdusta edes siinä vaiheessa kun klyyvari kynti hiekkaa. Hassu tunne.

MInulle ei ole koskaan käynyt noin. Totesin kuitenkin pystyyn kömpiessäni, että tämä kokeilu oli sitten tässä.

Tällä noin 24 tunnin laajalla paastokokemuksella väitän, että

  • syömättömyys ei sinänsä ole ongelma
  • nestetasapaino on oltava jo alusta kunnossa
  • ei onnistu parisuhteessa
  • kahvi ja tupakka helpottaa (valitan, jos halutaan ns. terveyshyöty paastosta, niin tee ei käy; ylipäätään kaloreita ei saa tulla mistään)

Joten — tarkennan systeemiä. Pyrin menemään koko päivän yhdellä ja vain yhdellä aterialla, mutta syön sen aikaisemmin, ehkä klo 18 paikkeilla. Eli en hae paastoa, vaan rajumpaa miinuskaloreita.

Ja lopetan, kun paino osuu 75 kiloon.

En. Se ei olisi lasten katsottavaa. Onneksi enempiä kuvallisia todisteita tuskin löytyy. Ja koska se tapahtui 9. luokalla, niin mitään sellaista ei ollut olemassakaan kuin videokamera, kaitafilmikameroita oli jollakulla.

1 Like

Pahus!!

Odotin niin sitä videota.

Minun pitää säätää tuota suolan lisäämistä jotenkin…
En nimittäin kestä ylösnousemista ( siis kyykystä) tai muutenkaan kun alkaa heittämään.

No, ei minulla ollut nälkä, mutta otin koirien seuraksi kaksi ruokalusikallista kreikkalaista jugurttia ja yhden lusikallisen raejuustoa.

On tästä ollut juttua aiemmin, mutta en muista: koska olet viimeksi tsekannut verenpaineesi?

Suolalla se helpoimmin nousee, mutta – tämän opin karvaasti kantapään kautta – kuivuminen itsessään tipauttaa verenpainetta. Jolloin olisit saman ongelman ääressä kuin minäkin.

Kilo lähti eilisestä, vaikka antauduinkin syömisen kiroille silloin illalla, ja vaikka elektrolyytit meni (mutta niin meni kahviakin, joten osasyy on taatusti liiassa juomisessa sinällään).

1 Like

Öh… jonkinlainen summaus tuosta eilisestä epäonnistuneesta kokeilusta, sen mukaan mitkä fiilikset ovat nyt.

Kokeilen toistekin, mutta silloin olen joko yksin kotona tai molemmat ovat mukana. Mutta motivaattori, tai tavoite, pitäisi olla selkeämpi. Kun paastoa ei kannata tehdä siksi, että laihtuu. Se onnistuu ilman paastoiluakin.

Muistiin itselle: selvitä paljonko keskimäärin, tai edes urheilijoilla, on glykogeenia varastoissa — ja mikä on minimi hiilareissa, että varastot romahtavat. Nimittäin kaikki (= jotka olen lukenut) keto-ohjeet ohittavat aiheen.

Jos/kun paaston tekee laihdutusajatuksella, niin silloin paastoa ehkä kannattaa käyttää nopeuttamaan ketoosiin pääsyä — silloin ajatus on viskeraalisen rasvan nopeutetusta polttamisesta.

Lienee turha laittaa välihuomautus, että nyt puhun vastoin sen kummallisempaa syvempää tietoa, kunhan pähkäilen.

Pääsin todistetusti (kuinka luotettavia keto-sticksit ovat?) ensimmäisen kerran ketoosiin. Olen ilmeisesti ollut ennenkin, koska ei se, että menen päivän huomattavan vajailla kaloreilla ja jopa lähes nollahiilareilla, ole ihan poikkeuksellista — mutta en ole saanut sitä kiinni aiemmin, tai vaivautunut sekuntiakaan miettimään.

Joten ehkä kannattaa tehdä kuten minä tein:

  • ensimmäisenä päivänä aerobista työtä ja vahvat miinuskalorit
  • toinen päivä paastoa sekä lepoa
  • siirtyminen VHH-tyyppiseen ja aerobinen takaisin

Teoria tuon takana on ihan puhtaasti glykogeenin nopeutettu polttaminen, koska rasitus tehdään miinuskaloreilla (mielellään ehkä kuitenkin makroista iso osa proteiinina) ja palautuminen, se ns. jälkipoltti, tapahtuu totaalisessa kalorivajeessa.

Kroppa siirtyy ylipäätään aina ketoosiin, kun ollaan rajuilla miinuskaloreilla. Tuolla se maksimoidaan lyhytaikaisesti. Silloin siirtyminen matalaan hiilariin pitäisi ketoosin helpommin yllä.

Tai jotain. En pysty testaamaan teoriaani, koska aamulla röökiä ostaessa otin myös Tuplan ja keltaisen Edin :flushed:

Mutta. Taas se mutta. Toimivuus omalla itsellä on hieman kyseenalaista — ainakin omien korvieni välissä.

Minulla tipahti paino sen ensimmäisen päivän miinuskalorien ja hikoilun seurauksena noin 2 kiloa. Päivän paasto tipautti kilon lisää. Se mikä oli poikkeuksellisempaa, oli kramppien vähyys. Vain yksi lievä ja yleensä moisella kuivumisella kramppeja on paljon ja kovia.

Ehkä se suolan litkiminen auttoi. Tai kyseessä on vain sattuma.

Minulla ei ole kuitenkaan nyt erikoisen hyvä olo. Jalat, varsinkin reidet, särkee ja ovat pökkelöinä. Ehkä se palautumiseen vaikuttaminen paastolla ei ollut sarjaa hyvä idea tai se on vaan seuraus kuivumisesta. Kun en kuitenkaan koe tekeväni mitenkään kovaa työtä lihaksistolle, kiusaan vain sydäntäni, joten en ihan tiedä mihin tarvitsisin optimaalista palautumista.

Jalat on kuitenkin paskana.

Lisäksi on hieman hieman huono ja psyyke on poikkeuksellisen vittuuntunut. Se saattaa johtua ihan siitä, että en ole aikoihin ollut näin hemmetin väsynyt.

Menin nukkumaan, poikkeuksellisesti, jo ilta 11 jälkeen. Tosin heräsin siinä yhden aikaan, mutta se johtui ihan vaan siitä, että olin unohtanut ottaa antihistamiinin. Pujon nykyinen kukinta aiheuttaa minulle öiseen aikaan ihan helvetillisen kutinan ja syyhyn, sekä nokkosrokkoa (tuo iho-oireilu muuten pahenee näämmä vuodesta toiseen samaan tahtiin kun heinänuha hieman helpottaa.

En kuitenkaan saanut unenpäästä kiinni kuin jotain tunnin verran myöhemmin. Ehkä moinen pätkänukkuminenkin väsyttää, mutta ei se ennen ole vaikuttanut.

Varsinainen paaston tavoite on kudosten uusiutuminen. Siksi pitäisi mennä totaalisesti ilman kaloreita.

Oletus on, että kun siirrytään ketoosiin, eikä mitään muita energianlähteitä ole, niin (viskeraalisen) rasvan lisäksi aletaan polttamaan kaloreiksi aminojen hiilirunkoa. Tuo on fakta. Mutta teoria on, että elimistö tehostaisi immuniteetin ohessa/liittyen nimenomaan sairaiden, vaurioituneiden ja muutoin ”rispaantuneiden” proteiinien hapettamista ennen tervettä kudosta.

Kuulostaa hienolta ja varmasti noin käy ainakin osaksi. Se, että kuinka vahva tuo teoria on käytännössä, onkin sitten oma juttunsa. Jotain tutkimusnäyttöä on, mutta asiasta saarnaa about kaksi tutkijaa ja he tekevät aiheella bisnestä.

Sitten on se paaston henkisempi vaikutus — energia lisääntyy, virkeys paranee, ajatukset selkiytyvät ja muu enemmän meditatiivinen hyöty.

Minulla energia väheni, virkeystila romahti ja aivot olivat sumussa. Ehkä tilanne olisi muuttunut, jos olisin jatkanut — hieman olen kuitenkin skeptinen tuon suhteen :crazy_face:

Mutta nuo ne kaksi syytä ovat:

  • laihdutuksen tehostaminen
  • kehon uudistumisen nopeuttaminen

On siis päätettävä kumpi motivaattori on vahvempi ja tehtävä asiat sen mukaan.

Njaah. Taidan lähteä tien päälle lenkille.

1 Like

Ai niin, sitä ketoosista.

Söin siis illalla noin 200 grammaa possun sisäfilettä, 200 g seitiä tai turskaa (kumpi pollock sitten on) paneroituna sekä Hellmansin valkosipulimajoneesilla ja lorauksella pullositruunaa, jääsalaattia pienellä määrällä ranskalaista salaatinkastiketta ja kaksi viipaletta Vaasan kauratyynyjä.

Aamulla sticksin mukaan ei ollut tietoakaan ketoosista. Eli suhteellisen vähän hiilareita tarvitaan, että mennään takaisin normaaliin energiantuottoon.

1 Like

Eilen kävin työterveydessä.
Paineet oli 90/55.
Eli normit, mutta jos tuosta lähtee laskuun tai ei nouse niin mietitään lääkitystä. Mutta itse en nyt ole lääkityksen kannalla.

Keväällä multa leikattiin aivolisäkkeen kasvain ja todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Samaan syssyyn tuli vielä liian alhainen ferritiini pitoisuus johon olen saannut kahdesti infuusion.

Paastoa en nyt laihdutuksen takia ajatellutkaan vaan lähinnä elimistön “nollaamisena”. Jos ymmärrät mitä tarkoitan.

Tuon juomisen ja suolan käytön kanssa pitäisi löytää joku järkevä ratkaisu. Ravitsemuksellisen näkökannan mukaan suola oli juurikin parempi ottaa nesteen kanssa kun lisätä ruokaan suolaa reilummin. Mulla menee vettä noin 4 litraa päivässä, 1-2 mukia kahvia ( joskus yövuorossa enemmän) ja sitten otan satunnaisen epäsäännöllisesti berocca boostia 1 poretabletin vuorokaudessa.
Mietin, että olisikohan kivennäisvesi parempi kuin pelkkä vesi? Jos joisi osan kivennäivettä ja toisen puolen vettä +suolaa.

Onneksi loma oli juurikin pahimman hellejakson aikana niin ei tarvinut töissä huhkia.

Mutta mitäs sinä nyt pohditkaan? Hetkinen… käyn lukemassa.

No mutta!

Olisiko sinuun iskenyt se semmoinen ketoflunssa?

Siis tuo pujo. Ei hitto. Sen voisi hävittää ennen kurtturuusua.

Aika nopeasti tuli tuolla syömisellä kroppa ketoosista pois. Siis mietin ettei tossa nyt mitenkään ihmeemmin ole hiilareita ollut.

Sen voisi hävittää ennen mitään. Lupiini on olevinaan kauhea ongelma, kun se leviää motarien varsilla — eikä sielläkään sen pahemmin.

Pujo valtaa kaiken ja tappaa muun kasvuston. Eikä kiinnosta pölyttäjiä eikä muitakaan.

Normaali on suhteellinen käsitys. Jos on treenattu hyväkuntoinen 17 vee, niin tuo on ok. Kaikilla muilla se on niin alhainen, että ei meinaa jaloillaan pysyä asennon muuttuessa.

Ei merkitystä, jos mukaan laittaa elektrolyyttejä. Eikä varsinkaan merkitystä, jos juo raakana au naturel.

Se, että sulla on hormonipuolella muutenkin säätely ihan persiillään, ei taatusti ainakaan helpota. Mitä sille sitten voisi tehdä… enpä tiedä.

Niinpä teki. Omalla pähkäilyllä tuo tarkoittaa sitä, että kroppa ei osaa olla ketoosissa ja pyrkii siitä niin äkkiä pois kuin mahdollista. Ja siinä auttaa kehno kyky palautua ja vielä kehnompi kyky rasitukseen.

Tai jotain.

1 Like

Voi hitto mikä määrä pujoa :slightly_frowning_face:!

Palelee, väsyttää ja vituttaa.

Tänään olen sitten onnistunut kierrättämään kaikki asiat lattian kautta. Eli tavarat putoilleet käsistä.

Josko menisi maate.

Tuollaisena päivänä minäkin siirryn istumapissaamiseen.

Mutta olen nyt hieman pähkäillyt tätä meikäläisen ketoosiongelmaa. Saa sanoa, jos siirryn taas ylianalysointiin :rofl:

Taustojen kertausta. Minä en ole saanut itseäni koskaan ketoosiin. Ja ’ei koskaan’ tarkoittaa niitä kertoja, jolloin olen syönyt selvästi marginaalisilla hiilareilla eikä Minna ole roudannut kaupasta mitään laitonta syötävää.

Nyt on jo muutaman kerran käynyt niin, että (alle) vuorokauden syömättömyys ajaa ketoosiin — kuten itseasiassa kuuluukin. Mutta kun syön mitä tahansa, niin ketoosi loppuu. Enkä tajua sitä.

Nyt siirrytään sinne ylianalysointiin.

Olen aiemmin selittänyt itselleni, että syy on vain siinä, että minulla maksa tuottaa riittävästi glukoosia aminojen hännistä ja rasvahapoista glukoneogeneesissä (eli sama syy miksi koiria ei saa ketoosiin). Ja paaston jälkeen ketoosista poistuminen tapahtuu siksi, että olen niin lähellä ketoosin alkua/loppua koko ajan.

Jos asia olisikin jotakuinkin päinvastoin?

Minähän en ole suuremmin elämässäni harrastanut liikuntaa. Olen joskus ollut siedettävän hyvässä kunnossa, mutta se on tullut arkiliikunnan kautta. Kroppa ei siis ole koskaan oppinut ketoosia ja ketonien käyttöä energiana kovinkaan tehokkaasti. Aivan samoin kuin lihasanabolia ei ole koskaan oppinut omaa työtään (ja hermotus sun muun puuttuu).

Oppiminen siis kuvaavassa merkityksessä ja kyse on aidosti adaptoitumisesta.

Joten kun menen pakosta ketoosiin ja hieman jopa turhan nopeasti, niin se kertoo vain siitä, että lihaskunto ei ole sellaisella tasolla, että glukoosin varastomuotoa glykogeenia olisi riittävästi.

Samalla keho ei osaa oikein käyttää ketoneja energiantuottoon, ja niiden määrä nousee virtsassa nopeasti. Ketoosiin tottuneillahan ketonien määrä itseasiassa laskee ja jopa häviää virtsasta, koska niiden hapettaminen on tehokasta — joten treenanneilla sticksaaminen on aika turhaa.

Tuo aiheuttaisi minulla vakavan energiavajeen. Jonka takia käy kuten minulla tuolla mahtavalla 24 tunnin paastolla, jota edelsi päivä vahvoilla miinuskaloreilla. Ei tullut pirteyttä ja energisyyttä, vaan tuli:

  • täydellistä jaksamattomuutta (koska lihassolut eivät saaneet energiaa, koska ketonien käyttö oli vajaata)
  • rankka aivosumu (koska aivoilta vietiin energianlähde, kun ketonien käyttö oli vajaata; aivothan osaavat käyttää vain glukoosia ja ketoneja, ja aivojen takia evoluutio ylipäätään rakensi ketoosin)
  • paastoa edeltänyt juoksuharjoittelu ei päässyt minkäänlaiseen anaboliaan, koska ei tullut energiaa, ja lopputuloksena oli yksi pahimmista domsseista koskaan

Eli en ikäänkuin siirtynyt paastossa ns. terveelliseen laihduttavaan prosessiin, vaan hyppäsin suoraan aliravitsemukseen ja ehkä kehohistoriani pahimpaan säästöliekkiin.

Koska kroppa oli kalorivajeessa, koska ketonien käyttö oli vajaata, niin maksaa piiskattiin tekemään glukoosia hinnalla millä hyvänsä ja minulla se sitten tapahtui millä tahansa ruualla ja makromäärillä — ja ketoosi tipahti.

Jos pähkäilyni on oikein, niin se tarkoittaa muutamaa käytännön asiaa, jotka selittävät eräitä ongelmiani:

  • minulle ei paasto, minkään mittainen, eräällä tavalla sovi eikä missään nimessä laihduta; laihtumista ei muuten olekaan tapahtunut, kun olen leikannut hiilarit (tai kokonaisenergian)
  • minulla minkä tahansa mittainen paasto heikentää välittömästi palautumista, ja ottaen huomioon tapani olla useinkin syömättä päiväsaikaan, saattaa osaksi selittää miksi kehitys on niin tolkuttoman hidasta

Kehittymisessä toki täytyy muistaa ikä. Täytin vähän aikaa sitten 57. Väsyneen kulahtanut sanna, jota viljelevät vanhenemista pelkäävät naiset (anteeksi) väittää, että ikä on vain numeroita.

Jokainen tietää, ainakin kun ikää on enemmän, että ne numerot tarkoittavat kiihtyvää romahdusta. Kolauttaa jonkun paikan johonkin, niin se on kipeä ikuisuuksia tai ei parane koskaan.

Sen sijaan usein jätetään miettimättä miksi moiset etot vammat eivät enää vanhemmiten parane. Se johtuu siitä hemmetin aineenvaihdunnasta, joka iän myötä menettää tehoaan reippaasti.

Se näkyy sitten kehittymisessä fyysiselläkin puolella. Tai kehityksen puutteessa.

Kaikki ohjeet ja treenivinkin itseasiassa keskittyvät 20 - 30 vuotiaisiin. Aivan samoin kuin jotkut ”6kk treeniä lihasmassa kasvaa vaikka kuinka” väitteet. Ne alkavat olla todella hankalia jo 40 vuoden jälkeen.

Jokainen kuntoilun menestystarina liittyy joko 30 vuotiaisiin tai nuorempiin, tai sellaisiin henkilöihin, joilla on aktiivi urheilu/kuntoilutausta takana.

Meillä muilla… keskitytään vain siihen, että josko vaikka liikkuvuus paranisi hiukan eikä kuoltaisi huomenna, vaan vasta ensi viikolla. Eli laiskan historian omaava 50+ vuotias voi aika paljon säästää rahaa ja mielipahaa sekä tavoittamattomissa olevia haaveita, kun ei maksa verkkokoulutuksista tai salin PT-palveluista.

Ja samasta syystä miehet tappavat itsensä niin helposti lenkkipoluilla sydäriin — yritetään tehdä toinen jalka haudassa sellaista, joka edellyttäisi treenattua 20 vuotiasta.

Joko nyt olen riittävän kaukana ketoneista?

1 Like