Nartun valeraskauteen omistajalle antibootit plaseboksi

Toisaalla oli kysymys, että mikä narttua vaivaa, kun kuukausi kiiman jälkeen se vaan makaa ja mikään ei kiinnosta. Eläinlääkäri oli tutkinut ja tehnyt verikokeet, ja antoi antibioottikuurin. Suurin osa vastauksista oli yhtä mieltä, että narttua ei vaivaa muu kuin valeraskaus.

Onhan tuo todennäköisin selitys. Mutta ymmärrän myös eläinlääkärin tuskan, koska kuukausi juoksuajan loppumisesta on sellainen melkoisen oppikirjamainen aika kehittää kohtutulehdus. Samaan aikaan vieressä on silmät huolesta kosteina, koska koirahan on selvästi kipeä — se vain makaa ja murjottaa.

Eläinlääkäri hoitaa kaksi kärpästä yhdellä lääkekuurilla:

  • annetaan eräällä tavalla estokuuri, jos siellä vaikka olisikin kohtutulehdus muhimassa
  • annetaan koiralle lääkkeet, niin omistajakin rauhoittuu

Osa keskusteluun osallistuneista murehti antibioottiresistenssien bakteerikantojen syntymistä moisesta turhasta lääkekuurista. Ei se ongelma ole koskaan syntynyt yksilötasolla, vaan isoista massoista. Ei se, että yksi intialainen tai pietarilainen syö vajaan antibioottikuurin ongelmaa aiheuta. Mutta kun siitä popsii koko ajan miljardi intialaista tai pari miljoonaa pietarilaista, niin tilanne muuttuu. Tai että jos yksi suomalainen sikatilallinen antaa Tylosiinia rutiinisti ja levittää lietteen pelloilleen sekä vesistöjen valuma-alueelle, niin ei siitä hermostu kuin kusivettä juovat kaupunkilaiset. Tilanne muuttuu, kun saman tekevät kaikki sikatilalliset, joka vuosi ja pitkällä aikavälillä.

Ylipäätään turhia antibioottikuureja on syyllistetty hieman väärin perustein. Kun jos potilaalla ei ole antibiootteihin vastaavaa bakteeria, niin tilanne on tismalleen sama kuin jos olisi bakteeritulehdus. Turhien kuurien ongelma tulee ihan samasta kuin sikatilaesimerkissä: isoista määristä jatkuvassa käytössä ja pitkällä aikavälillä. Ja varsinainen pommi muhii silloin jäteveden käsittelyssä.

Antibiootit eivät ole paras mahdollinen tapa hoitaa kohtutulehdusta, mutta ne ovat aika ajoin toimineet. Oikeammin, antibiootit ovat käytännössä ainoa tapa hoitaa, mutta ne eivät riitä varsinaisessa kohtutulehduksessa. Mutta tämä on helppoa: muutakaan ei ole. Hormonihoidot, silloin kun niitä voidaan käyttää, eivät perustu tulehduksen parantamiseen, vaan kohdun tyhjentämiseen.

Toinen vaihtoehto olisi ollut sanoa koiranomistajalle, että odotellaan ja katsotaan, että kehittyykö tämä sellaiseksi, että narttusi kuolee, jos et pääse nopeasti leikkaukseen. Tai sitten leikataan ihan rutiinisti sellaisella ajalla, jolloin sterkkaa ei saisi tehdä rutiinisti. Jos tuota riskiä saadaan vähennettyä antibioottikuurilla, niin joskus se kannattaa tehdä.

Ongelmahan kuitenkin on siinä, että turha lääkekuuri on turha, ja kun narttua kuitenkin vaivaa hormonit, niin ei siihen vaivaan antibiootit auta. Itse ehdotin aloittajalle, että eläinlääkäri on ehkä ottanut hoitolinjan olemalla varovainen, josko siellä on kuitenkin kehittymässä jotain, joka ei vielä näy verikokeissa. Minulle ehdotettiin, että noinkohan eläinlääkäri oli vain rauhoitellut omistajaa.

Tuo on itseasiassa hyvinkin mahdollista. Osa eläinlääkäreistä osaa käyttää plaseboa omistajan mielenterveyden hoitamiseen — suurin osa ei, eivätkä he edes tiedä käyttävänsä plaseboa edes silloin kun käyttävät (plasebon tunnistaa lähes aina ravintolisä merkinnästä). Aidostihan antibioottikuuri nartun valeraskauden passiiviseen käytökseen ei ole plaseboa, mutta sen merkitys olisi.

Sivuhuomautuksena, koska joku kuitenkin mutisee, että eläintä ei voi hoitaa plasebolla, koska eläin ei ymmärrä hoidon suhdetta oireisiinsa. Jos ohitetaan vastaava olettamus, että koirat eivät osaisi valehdella, koska niillä ei ole ymmärrystä syystä ja seurauksista, joilla saadaan haluttu asia — osa koirista nimittäin osaa valehdella — niin kysehän onkin sen henkilön hoitamisesta, joka arvioi eläimen sairautta. Jos pysytään aloituksen esimerkissä, niin omistaja arvioi koiran olevan sairas. Omistaja myös arvioi koiran tervehtymisen. Joten oleellista ei ole, että toimiiko plasebo koiralla, vaan että toimiiko plasebo omistajalla.

Kun omistaja on huolesta sairas, niin koiralle lääkkeen antaminen parantaa. Mutta moinen olisi hieman kaksiteräinen miekka, tai sitten taas mietin asiaa liiaksi omassa kuplassani.

  1. Omistaja on varma, että narttu on sairas, ja vaikka koiraa ei vaivaa sairaus, niin eläinlääkäri antaa lääkkeet, jolloin omistaja on tyytyvisempi, koska koiran sairatta hoidetaan.
  2. Eläinlääkäri selittää omistajalle mitä valeraskaus tarkoittaa ja että narttu ei sinällään ole sairas, vaan hieman väsyneen masentunut, hieman kuin jos sillä olisi kuukautisten jälkeen PMS. Joten nartulle ostetaan — kuvainnollisesti — suklaata, vinkkua ja kukkapuska, ja tehdään jotain kivaa.

Ykkösvaihtoehto saattaa poistaa, tai ainakin vähentää, omistajan huolta, koska hänellä on käsitys, että koiraa hoidetaan, ja koska sillä on lääkkeet, niin se parantuu.

Kakkosvaihtoehdon toimivuus taasen riippuu ihan siitä uskooko omistaja elöinlääkäriä, koska hän on psyykannut itseään koiran sairauteen päivätolkulla, ja vaikka kuvittelisi, että tieto koiran olemisesta terve olisi tervetullut, niin reaalimaailma on toisenlainen. Omistaja raivostuukin, koska eläinlääkäri ei usko omistajaa, menee muualle ja saa sen antibioottikuurin — ja selittää sen jälkeen suu vaahdossa somessa miten se ensimmäinen lääkäri yritti tappaa hänen koiransa, koska omistajaa ei kuunnella.

Ei, tuota ei alkuperäisessä yhteydessä tapahtunut. Kunhan jatkoin ajatusleikkiä.

1 Like

Hyvä pointti asian toisesta näkökulmasta. Mä jo pyörittelin silmiäni, että miksi ihmeessä antibioottia, kun koiralla on selkeästi valeraskaus. Ja kun toisaalta, tuo toiselle ellille meno on hyvinkin mahdollinen skenaario.

1 Like

Mä oon lukenut Katiskan kohtutulehdusjutun ensimmäisen kerran vajaa kolme vuotta sitten, kun koiralla oli ensimmäiset juoksut. Parhaiten mieleen jääneet lauseet oli

“Tämä näkyy lisääntyneenä juomisena” ja “Jos (vanhempi) narttu kiiman jälkeen lopettaa syömisen ja alkaa juomaan huomattavan paljon”.

Ja kun se aina-ahne juuri ensimmäisen kiiman kokenut reilu yksi vee jätti aamupalan syömättä, me oltiin ihan varmoja, että nyt on koira pahasti sairas, pitäisiköhän lähteä ellille. Kun iltaruoka kuitenkin maistui ja aamupala jäi syömättä seuraavanakin aamuna, todettiin, että ehkä se onkin ihan kunnossa.
Sittemmin ollaan opittu, että koiralla tulee aina ruokahaluton jakso siinä vaiheessa kun se hoitaa vinkulelua.

Toinen aina valeraskauden jälkeen sykettä nostava asia on ollut koiran lisääntynyt juominen. Siinä vaiheessa kun vinkulelua aletaan taas viskomaan pitkin seiniä, koira juo normaalia enemmän ja minä murehdin kohtutulehduksen mahdollisuutta. Tuokin on nyt muuttunut normiksi, jota ei tarvitse murehtia, se vaan aina tapahtuu.

Jaah, tajusin juuri, että tuo meidän kohta nelivuotias täytti neljä vuotta kolme päivää sitten :laughing:

Käsittääkseni kohtutulehduksen murehtiminen on siis vasta muuttumassa oikeasti relevantiksi asiaksi nyt kun koiralla alkaa olla vähän ikääkin. Joten tuskinpa koskaan pääsen täysin sen riskin murehtimisesta. Joten voisin antaat pisteet ellille jos on päätynyt plasebohoitoon, varmasti toimii omistajan kohtutulehdushuoliin :+1:

Mä muistan aikoinaan lukeneeni Katiskan facesivuilta useammankin kommentin jossa omistaja kertoi sterkanneensa nartun välttääkseen kohtutulehduksen. Tuo taitaa olla toiseksi yleisin “sillä ei aiota tehdä pentuja”-syyn jälkeen, ainakin ellit käyttää sitä perusteluna (kun ne kysyy meiltä aikomusta sterkkaamiseen). Kumpi on pienempi tai isompi paha, antaa koiralle antibiootit tai sterkata koira, jos peruste on omistajan rauhoittaminen?

Ja joo, jollain tasolla ymmärrän niitä varmuuden vuoksi sterkkaavia, joilla on koira lopetettu kohtutulehduksen vuoksi. Mutta en ihan täysin. Johtuuko se sitten omasta kokemuksen puutteesta vai mistä, en tiedä.

Tuosta otsikosta saa sen käsityksen, että ne antibiootit määrättiin omistajan syötäväksi :rofl:

Tämän haluat kuulla… minulla nuorin on ollut kaksi vuotias.

Minä en. Typerä vertaus, mutta minulla on mennyt neljä kertaa koira lopetukseen jalan murtuman ja kaksi kertaa hajonneen ristisiteen vuoksi. Silti annan koirien juosta.

Muistaakseni Agrian tilastojen perusteella Ruotsissa joka toiselle nartulle tulee kohtutulehdus — tuo väite on muuten muuttunut todeksi, jota opetetaan myös Viikissä. Sehän ei pidä paikkaansa. Se on pätenyt määrätyllä aikajaksolla osalla rotuja korvausten maksamisessa, ja se on kylläkin aivan eri asia kuin joka toinen narttu. Ja tämän tietää jokainen narttuja omistanut.

Joo :man_facepalming: Mutta yritän pitää otsikot sen mittaisena ja käsittäen sanoja, joista kuukkeli tykkää :wink:

Otan tän vertauksen käyttöön :+1: