Minuutti 90 % maksimisykkeellä

Minun pitäisi alkaa tekemään ensi viikosta kuutenä päivänä 6x minuutti 90 % maksimisykkeellä, välissä minuutin lepo.

Tuota… miten tuo onnistuu käytännössä? Jos vedän sellaisella vauhdilla, että saan nopeasti sykkeeksi 168, niin millä hemmetin ilveellä saan pidettyä sen siinä? Syke nimittäin jatkaa nousuaan jonnekin 180 pintaan tai hiukan yli. Jäähän se silti (toivottavasti) alle maksimisykkeen, mutta silti.

Toisella vedolla minuutin levolla syke saattaa painua 160:een, mutta kolmannen jälkeen se ei taatusti laske minuutissa alle 168, vaan jämähtää siihen – istumalla saan sen tipahtamaan 3 minuutissa johonkin 140 - 150.

Kaksi kysymystä:

  1. Jäänkö henkiin?
  2. Teenkö sittenkin vain 3x viikossa?

Kokeilin äsken. Alunperin piti mennä tielle ja hoitaa homma ylämäissä, mutta oivalsin, että minulta puuttuu näihin keleihin sopivat varusteet. Joten sisätiloissa sitten.

Ensin kilometri/10min että sai hiukan hikeä päälle ja sykkeen ylemmäs. Sitten crosstraineriin sotkemaan kautta hiihtämään… sehän oli ihan katastrofi.

Kun ongelma on siinä, että pitäisi mennä tuplla 90%/168 sykkeellä se minuutti. Saan crosstrainerilla äkkiä sykkeen ylös ja ihan yhtä nopeasti voimat nolliin – en edes tiedä miksi lähdin kokeilemaan, kun olen tehnyt vastaavia ennenkin ja tiesin mitä siinä käy.

  • Ensimmäinen minuutti onnistui ylipäätään sotkemisessa, syke nousi johonkin 170, mutta en todellakaan jaksanut pitää sitä yllä minuuttia, vaan ylipäätään kesto oli minuutin
  • Toinen minuutti oli jo tuskaa ja viimeiset 10 sekuntia olin varma, että kuolo tulee; puhelin huuteli hädissään liian kovasta sykkeestä, koska asetus on muistaakseni 182
  • kolmas minuutti lyheni 30 sekuntiin, kun ei vaan kyennyt ja syke piipahti 168;ssa

En meinannut kyetä kävelemään, koska etureidet olivat totaalisen loppu. Mulla on greyhoundeja mennyt samaan (okei, paljon pahempaan) kuntoon, joten tein saman kuin niilläkin: laahustetaan pihaa ympäri. Helpottihan se siitä.

Crosstrainerin vastus ei ole ongelma, eikä se ollut edes pahan korkea. Sama tapahtuisi nollavastuksellakin, eli kyse on juoksuliikkeestä, johon ei vaan meikäläisen lihakset suostu.

Mutta mietin enemmänkin sitä, että mitä järkeä tuossa on. Jos laitan mattoon vauhdiksi 6,4 km/h niin saan sykkeen tuonne 170 tasolle ja pysty pitämään sen siellä siedettävällä vaivalla vaikka sitten sen 6 minuuttia. Tai 9 - 10 minuuttia minkä kilometri vaatii. Tai sitten menen sauvojen kanssa tielle ja vedän kovemmalla temmolla ylämäet, taas ihan sama juttu ja korkeamman sykkeen kesto olisi se minuutti.

Joten mitä sellaista etua intervalli tuo, jota ei saisi samalla sykkeellä pidemmällä ajalla?

Ja jos tekee intervallia, niin eikö hyödyllisempää olisi tehdä kovalla voimalla maksimisykkeeseen tai sen rajoille ja uupumukseen? Silloinhan ero matalamman sykkeen treeniin olisi enemmälti ajansäästö - saisi vartissa saman kuin muuten tunnissa.

Nyt kun paino on alle 90, niin muutan tekemisiäni (ihan itse vedetty raja…) eli kävely vähenee ja voimaa tulee tilalle. Joten teen minä muun ohessa intervallia crosstrainerilla – varmaan pari kertaa viikossa, vaikka en tiedä hyödystä – mutta ei se mitenkään liity sykkeeseen. On mikä on, lihasuupumusta minä haen.

Se mikä minua nyt vaivaa on, että alussa selitetty intervalli toimisi viskeraalisen rasvan poltossa, enkä ymmärrä sen ideaa.

En osaa auttaa, mutta toi touhu kuulostaa ihan maaniselta, anteeksi vaan.

Juu, tiedän, että on treenausta ja tarkkaa sellaista, mutta jotenkin jollain tasolla en ymmärrä tuota.

Varmasti jollain tasolla onkin. Mutta jos tekee, niin sitten tekee edes sinne päin tai mieluummin kunnolla. Ihan sama asia se on koirienkin tekemisessä :slight_smile:

1 Like

"On nimittäin todettu, että laihduttamisen aikana rasvakudos vähenee enemmän vatsaontelon sisältä kuin ihon alta.

Vyötärölihavan kannattaa laihduttaa liikuntavoittoisesti, koska liikunta vähentää vatsaontelon rasvaa, vaikka paino ei laskisikaan. Vatsalihasten treenaaminen ei erityisemmin vaikuta, vaan tarvitaan pitkäkestoista kuntoa parantavaa liikuntaa, esimerkiksi reipasta kävelyä."

Duodecimin terveyskirjasto kertoo näin, päiväys huhtikuu 2019. En siis myöskään tiedä miksi juuri intervalli auttaisi asiaan, mutta se oon huomannut, että kun tätä aihetta yrittää itselleen selventää, ei pääse pitkälle, koska siitä on niin hiton monta mielipidettä :joy:

Mutta tuo tekstin pätkä muistuttaa siitä, että liikkuminen kannattaa. Samaisella sivulla kerrottiin myös:
Tupakoitsijoiden vaa´alla mitattu paino on keskimäärin kolme kiloa vähemmän kuin tupakoimattomilla. Siitä huolimatta tupakoitsijoilla on vatsaontelossaan rasvaa enemmän kuin samankokoisilla tupakoimattomilla.
Mä yritän muistaa tän vielä minuutin päästä. Terveisin, Söin juuri puolikaan Fazerin sinisen ja puolikkaan Dumle Sinisen. Nyt tarvii mennä tupakalle tasoittamaan sokeriövereitä.

Toimisko sulla intervallissa alkuun paremmin 30s - 1min - 30s? Minuutti 90% maksimista kuulostaa itsemurhalta.

1 Like

Mä oon maanisesti miettinyt koiran närästystä koko päivän, taidan loppuillan käyttää viskeraalirasvaan perehtymiseen, ihan vaan ettei pää räjähdä :joy:

1 Like

Laihdutusopas . com kertoo että intervalli polttaa rasvaa tehokkaammin kuin tasainen juoksu, koska:
“elimistömme käyttää kovan treenin aikana polttoaineenaan pääosin sokereita (glukoosia), mutta palautumisen aikana sekä treenin jälkeen se hyödyntää kehoon varastoitunutta rasvaa.”

Nyt musta tuntuu entistä enemmän siltä, että toi sun kysymys on jonkin sortin kompa, tai sitten en ymmärrä koko kysymystä :sweat_smile: justhan tästä aiheesta oli pitkä esitelmä siellä blogipuolella.

Saman minäkin luin. Ymmärrän sen sitä kautta, että viskeraalinen on itsessään aineenvaihdunnallisesti aktiivisempaa (itseasiassa se aktiivisuus taitaa tulla sisäelimistä, mutta kuitenkin…)

Mutta en ymmärrä miksi rasituksen pitäisi olla nimenomaan intervallia. Jos vedän korkealla sykealueella samat minuutit, niin eikö lopputulos ole sama kuin lepominuuteilla siinä välissä?

Ei 90 % ole paha :rofl: 95 meinaa viedä hengen.

Ei kyse ole intervallista, vaan rasituksesta. Intervalli vain mahdollistaa useammat minuutit ilman, että treenaaja on valmis repimään ranteensa auki tai murhaamaan PT:nsä.

Jos ihan puhtaasti energia-aineenvaihdunnan mukaan mennään, niin maksimiminuutit maksimisykkeellä on tehokkain. Kuitenkin – lopputulos on kuitenkin sama poltetaan ne rasvagrammat tunnin lenkillä tai vartin HIIT:n palautumisajan aikana.

Ongelma tuossa teoriassa on se, että moinen pätee normipainoisilla, joilla on riittävän paljon lihasmassaa

Viskeraalirasvan vaikutusta on usein mietitty yhtenä syynä koirien närästykseen :slight_smile:

Se on vaan niin perhanan epäselvä asia, että siitä ei saa oikein rakennettua edes teoriaa.

Kuvat saattaisivat selittää paremmin.

Tämä on aamuinen intervalli crosstrainerilla. Alla on matolla kilometri hieman alle 12 minuuttiin ja vajaa 5 min alueella 155 - 162 ja toinen 5 minuuttia 162 - 165.

IMG_1141

Ja tämä äsken eli iltarutistus. Ensin kilometri aamuista hieman lujempaa ja toiselle kilometrille nostin maton vauhdin 6,4 km/h – alkoi aika tarkkaan 155 rajalta.

Pointti on siinä, että molemmissa on hyvin lähelle samat minuutit korkeammilla sykkeillä, mutta ne sitten käyttäytyisivät eri tavalla rasva-aineenvaihdunnassa – ja sitä en tajua.

IMG_1142

Aiheesta on tehty väitöstutkimus 2018

Tämä täti on sitä mieltä, että HIIT “antaa yhtä hyviä tai jopa parempia tuloksia” kuin normi juokseminen.

Noin 15min aiheeseen perehtymisellä vedän sellaisen johtopäätöksen, että sillä liikkumisen tavalla ei ole merkitystä, tärkeintä on että liikkuu. Intervallista ja HIITistä höpötetään niin paljon, koska nykyihmisellä ei ole aikaa liikkua. Joten täytyy todistaa, että lyhyelläkin liikuntamäärällä poltetaan juurikin viskeraalirasvaa, joka on se suurin riski kansanterveydelle.

Ja siitä on sitten hyvä yleistää, että intervalliharjoittelu on se tehokkain tapa. Jotta kukaan ei jättäisi edes sitä vartin hikoilua tekemättä sen takia, että siitä ei muka olisi mitään hyötyä. Ja ehkä siinä on myös huomioitu se kohderyhmä, jolle vartin liikkuminen pienelläkin sykkeen nousulla on haastavaa…

Mä muistan joskus jostain lukeneeni, että vatsarasva palaa eri tavalla kuin muualla kehossa oleva rasva tms. Mutta en pysty käsittämään miten tietynlainen harjoittelu tehoaisi juurikin tiettyyn rasvaan tietyssä kehonosassa :thinking: ehkä se viskeraali vaan katoaa nopeammin?

1 Like

Se, että viskeraali käryää nopeammin kuin ihonalainen, on helppo juttu. Typerä vertaus, mutta lihas kehittyy kun se tekee töitä ja sellainen lihas ei kehity, joka ei tee töitä. Viskeraalinen on kuin työtä tekevä lihas, ja ihonalainen vaan on.

Mutta kun se tosiaan liitetään siihen mitä ja miten tekee, niin minäkin tipahdan kyydistä. Ymmärrän vielä jotenkuten erot matalan sykkeen/pitkän ajan ja korkean sykkeen/kovan voiman erot – niissäkin aito ero on vain käytetty aika ja epämukavuuden erot – mutta muutoin alkaa tuntua siltä, että on tehty kärpäsestä härkänen ja aika pitkälle vain siksi, että saataisiin perustelut myytävillä palveluille :stuck_out_tongue:

Joten ilmeisesti aletaan tosiaankin pääsemään siihen, että laihtumisen ja ns. peruskunnon kannalta riittää, että ylipäätään tekee. Siihen asiaan ei jokin intervalli tai tasainen (mutta riittävän korkea rasitus aka. syke) vaikuta yhtään mitään.

Joten se mitä haluaa kehittää vaikuttaa vain siihen mitä tekee. Ja käytettävissä oleva aika määrää sen miten tekee. Eli takaisin perusasioihin päästiin.

HIIT:n yhteneväisyyttä pitkäkestoisempaan on tutkittu enemmänkin kuin vain tuon yhden väikkärin verran ja kertoohan ne kaikki yhtäpitävästi, että edut on tismalleen samat (valmiiksi treenatuilla ehkä saahieman enemmän HIIT:stä, tavoitteesta riippuen). Ainoa ero on käytetty aika. Ja se perkeleen epämukavuus (siis ei euforiaa tässäkään).

Siksi tavikset joutuvat tasapainoilemaan asian kanssa. Uhratako päivästä 1 - 2 tuntia vai 30 minuuttia… Tuon takiahan minä jätin vastuskumit ja jumppamaton rauhaan. Alkoi päivästä loppua tunnit. Ja mitä tulee epämukavuuteen, niin maksimien repimisellä minulle tuli vain huono olo, joten tein jonkinlaista priorisointia.

Vaikka tekemisissäni (tai pohtimisissani) olisikin einen maanisia piirteitä, niin eihän minulla ole kuitenkaan ,kiire mihinkään. En minä ole llähdössä johonkin Bostonin maratoonille, haastamassa Stubbia triathlonissa tai Assi Koivistoa seniorien painonnostossa. Kunhan pyrun pysymään hengissä yli eläkeiän.

Mulla on hävinnyt nyt edellisen ranteiden-viiltely-viikon ja laihtumattomuuden jälkeen viime viikolla 2,3 kg. Ei se liity mitenkään intervalleihin sun muihin. Aineenvaihdunnassa tapahtui jotain ja syy johtunee – ainakin osaksi – siitä että luovuin siitä ns. rasvapolttosykkeellä taapertamisesta ja lisäsin tehoa ja aikaa. Eli tein enemmän ja kauemmin ja kasvatin miinuskaloreita.

Ihmettely viskeraalisesta alkoi siitä, että pohdin mistä se 12 tai 14 kiloa (riippuen mistä aikajaksosta laskee) on lähtenyt. Toki hiukan jaloista ja poskista, plus kellon ranneketta on saanut kiristää (oikeasti, ei näistä pianonsoittajaranteista saisi hävitä yhtään mitään :rofl: ) mutta ne ei selitä kuin ehkä kilon tai kaksi puhtaana arvauksena. Ja kun vyötärökään ei kaventunut siihen malliin. Joten ainoa selitys olisi, että rasvaa on palanut sieltä mistä ei näe, eli viskeraalista.

Ja edelleen itsekeskeistä pohdiskelua. Koska mikä tahansa rasitus iskee ensimmäisenä viskeraaliseen, ja koska ihonalaiset makkarat lähtee kun lähtee, ja koska paino on nyt yli vaa’an toleranssin alle 90 kiloa, niin alkuperäinen suunnitelma siirtää ajankäyttö 50/50-tyyliin (jumankekka, sehän toimii muussakin kuin koirien ruokinnassa) eli puolet taaperrusta ja puolet vastuskumeja sekä lattialla kieriskelyä, ei ehkä ollut ihan väärin mietitty.

Ja vielä kauemmas ketjun aloituksesta. Kun vingun, että kunto ei kehity, niin alussa maton vauhdeilla 5,5 km/h oli maksimi, jota en ihan kilometriä (vajaa 13 min) kyennyt. Eilen tein kilsan 6 km/h lämmittelynä ja 6,4 km/h sykkeen nostossa. Joten on jokin kuitenkin kehittynyt.

Tosin, ettei ala liitelemään liikaa… Aika usein puhelujen aikana, jotka on välillä kello 15 - 17 vien hevosille heinät. Isompi kottikärryllinen kolmelle kavionelikolle, matkaa noin 20 metriä ja heinien kippaaminen syöttölaatikkoon: hetken kuluttua hengästyen huokailen kuinka paska kunto mulla on – ja tuo on se mitä ihmettelen. Kai se tulee sitten vaan surkeasta lihaskunnosta.

Taas hyppy muualle. Useimmilla miehillä on melkoinen osa läskistä nimenomaan viskeraalisena. Suurimmalla osalla naisista enin läski on ihonalaisrasvaa. Yksi syy siihen miksi miehen vuosi on 10 kuukautta. Mutta myös selittää sen miksi miehille laihtuminen on einen helpompaa.

Toki mukana häärää naisilla estrogeeni ja miehillä testosteroni. Kannattaa googlettaa kumpaakin lihomisen yhteydessä – löytää aika jänniä juttuja.

Njooh. Koirilla kaikki on niin paljon helpompaa – kunhan ne liikkuvat omaehtoisesti riittävästi. Tiedä sitten olisiko itsellä samaa, jos tekisi pihalla yhtä paljon. Kaipa koirien kanssa pitäisi laittaa lasten liikkuminen samalle viivalle. Tai siis… se miten lasten pitäisi liikkua, tai ennen liikkuivat.

Soitin yhdelle itseäni fiksummalle.

Intervalli on tehokkaampi lihaskunnon kasvattamiselle, koska käytetään enemmän voimaa nopeammin. Se mitä teen matolla taasen kasvattaa enemmän kuntoa, koska kykenen pidentämään kestoa hieman vähemmällä lihastyöllä ja syke nousee samoihin kuin intervallissa, koska kunto on mitä on.

Hänen ajatuksensa olisi, että yhdistäisi nuo. Joka toinen kerta intervallina lihastyön takia ja joka toinen kerta pitkäkestoisempaa kiihdyttämään laihtumista. Ihan siksi, että hän ei uskonut minun voimani riittävän siihen, että saisin intervalleille niin paljon voimaa taakse, että se sen suuremmin palautumisen takia polttaisi rasvaa. Plus vaihtelemalla ei saisi itseään niin kipeäksi.

Kuulosti ihan loogiselta.

Kysyin myös vyötärön mittauksesta. Kun olen koko ajan mitannut navan kohdalta, eikä se enää kapene jämähtäneestä 108 sentistä, mutta sitten taasen sen muutama sentti ylempää, eli suoliluun ja alimman kylkiluun välistä mittaa on 101 senttiä eli mukamas riittävän rajoilla.

Navan kohdalta on merkityksellinen, jos ostetaan vaatteita, mutta muutoin se kertoo vain ihonalaisläskistä ja se häipyy viimeisenä. Se aidompi vyötärö taasen kertoo enemmän viskeraalisesta ja koska se lienee kaventunut (en tiedä, kun en ole ennen mitannut), niin tilanne ei ole mitenkään hälyyttävä, vaan alkaa lähetyä normaalia.

Väitti myös, että jos menen makuulle, niin taatusti vatsa häviää (lue: leviää sivuille ja antaa vakautta selinmakuussa) ja se tarkoittaa, että kyse on nimenomaan ihonalaisrasvasta ja sillä ei ole muuta kuin esteettistä merkitystä. Jos vatsa jää pömpölle, niin se on viskeraalista ja asialle on tehtävä jotain.

Joo. Hävisihän se. Siis vatsa. Voisikohan koko ajan kulkea makuuasennossa?

Mäkätti myös treenitahdista. Siinä meni senkin tyypin uskottavuus. Itse tekee joka päivä.

Joten summa summarum – täytyy keksiä joku toinen stressin aihe.

1 Like

Kysyin toisenkin mielipiteen itseäni viisaammalta aiheesta mittanauha.

On ihan se ja sama mittaako vyötäröltä vai navan korkeudelta, kunhan mittaa aina samasta paikasta. Ero on siinä, että navan kohdalta voi tulla enemmän mittavirhettä, koska saattaa jännittää vatsaa hiukan enemmän tai jättää keuhkot tyhjentämättä yhtä paljon per mittauskerta.

Hän piti ylipäätään mittanauhaa täysin turhana, varsinkin viskeraalisen suhteen. Jos on läski, ja varsinkin mies, niin luultavasti viskeraalista on. Naisilla on hieman helpompaa (taas ne perhanan estrogeeni- ja testosteronierot), mutta ei yksilöä kiinnosta mitä sukupuolien keskiarvot ovat.

Jos vaatteet ja peili sanovat, että läskiä on liikaa, niin se lähtee ruokavaliolla sekä treenillä, ja on aika epäolennaista miettiä mikä hävinneistä grammoista on viskeraalista ja mikä ihonalaista. Pääasia että lähtee. Varsinkin kun ei ole mitään varsinaista mittaria kertomaan mikä on mitä.

InBodyn paremmat kehonmittauslaitteet saattavat antaa viitteen viskeraalisesta, jos silmin ei ole paljonkaan läskiä, mutta mittaus siitä kuitenkin huomauttaa (laiha läski). Mutta kun sekin valehtelee tai oikeammin mittaustulokset ovat verrannollisia vain samalla ihmisellä kun mittaus on tehty tismalleen samalla tavalla.

Näkyvä läski antaa arvauksen, että myös viskeraalista läskiä löytyy. Mutta sumopainijat eivät todellakaan ole fitness-mitoissa, ja silti heillä ei ole viskeraalista käytännössä yhtään.

Hiukan juteltiin aiheesta intervalli vs. tasainen korkea syke, eikä siihen oikein tullut selvyyttä. Kumpikin laihduttaa ihan samalla tavalla, jos rasitus on suunnilleen vastaava. Ero tulee siinä, että matalammalla sykkeen pidemmän aikaa paranee peruskunti, pitkässä rasituksessa korkeammilla sykkeillä kasvaa kestävyyskunto ja intervalleilla tehdään enemmänkin voimaa – toki nuo olivat yleistyksiä.

Ero tulee siinä millaista voimaa käytetään millekin lihasryhmälle. On ihan se ja sama otanko kävellen nopeuksia muutellen intervallia vai tasaista, koska samat lihasryhmät aktivoituvat.

Kaavamaisesti ajatellen

  • pitkäkestoinen kävely matolla parantaa nilkkoja ja takareisiä (plus tietty sydän/hengityspuolta kestävyysajatuksella)
  • nopeatempoinen parantaa mm. etureisiä (plus tietty pakottaa sydän/hengityspuolen opettelemaan voimaan nopeaa reagoimista)

Joten niitä ei voi verrata.

Njooh. Tiesinhän minä nuo. Ihan hyvä silti kuulla jonkun muun sanovan. Silti auki on edelleen se, että miksi intervalli polttaisi viskeraalista tehokkaammin kuin samalla sykkeellä tasainen pidempi aika. Ilmeisesti ei kulutakaan, vaan kyseessä on vaan ikiaikainen väite.

Koska tänään oli intervallipäivä, niin 2 km @ 6,2 km/h jälkeen hyppäsin crosstrainerin pedaaleille. Muutin systeemiä hiukan, etten tappaisi itseäni. Joten 1 min töitä, 3 min lepoa:

IMG_1168

Lopetin viidennen jälkeen, koska oli sellainen tunne, että haluaisin kävellä huomenna - DOMS ei varmaan kuitenkaan ole sellainen asia, johon ehdoin tahdoin tulisi pyrkiä :rofl:

Hyödystä en tiedä, mutta verrattuna sunnuntaiseen, niin onhan käyrä paljon nätimmän näköinen. Ja vaikka etureidet oli todella väsyneet, niin palautuminen normaaliin kävelyyn tapahtui kuitenkin tupakan aikana (kyllä, rööki on tehokkain palauttaja…)

1 Like

Kaipa suurin osa tietää mikä DOMS on, mutta aiheesta löytyy juttu koirille suunnattuna (tietysti) Katiskasta. Kun vaihtaa koira sanan tilalle oman nimensä, niin riittävän kohdalleen menee.