ūüďí Melonta ja jokamiehenoikeudet

Melontaharrastukseni myötä aloin ihmettelemään muutamaa enemmänkin kajakilla retkeilyyn liittyviä asioita. Kuten että missä saa nousta maihin ja voiko pysähtyä kahvipaussille jonkun saaren rantaan. Tai missä uskaltaa yöpyä ilman, että kyörätään pimeälle aavalle. Miten pitäisi suhtautua luonnonsuojelualueisiin? Pitääkö Upinniemen laivastotukikohtaa säikkyä?

Koska en löytänyt mistään varsinaista koostetta, kuten maissa retkeilyn jokamiehenoikeuksista löytyy vaikka kuinka, niin yritän koostaa asioita tähän aiheesta melominen ja jokamiehenoikeudet.

Wiki on kaikkien muokattavissa

Teksti on wiki. Se tarkoittaa sitä, että foorumilla jokainen voi halutessaan muuttaa, muokata ja laajentaa tekstiä. Pyritään pitämään aihe kuitenkin edes jossain määrin vesillä liikkumisessa ja jos tavallisemmasta retkeilystä ja vaeltamisesta kaipaa vastaavaa, niin siitä voi tehdä ikioman aloituksen.

Kooste ei ole millään mittarilla valmis. Aloitus on vain runko ja se laajenee ajan myötä. Ainakin toivon niin.

Yleistä

Vesillä liikkuessa jokamiehen oikeudet eivät ole voimassa, sillä jokamiehen oikeudet koskevat maissa kulkemista, marjastusta ja sienestystä sekä vaikka leiriytymistä.

Tarkkaan ottaen jokamiehen oikeudet eivät ole laki, vaan kooste asioista, jotka ovat taattuja kaikille ja joita laki ei nimenomaisesti kiellä. Avainsana kaikessa jokamiehen oikeuksien suhteen on ilmaisu ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa.

Vesill√§ taasen m√§√§r√§√§v√§ laki on vesilaki ja kaikki mit√§ se sallii yleisk√§ytt√∂oikeudella. Samankaltaisesta asiasta on siis kyse, mutta vesiliikenteess√§ sallivuus tulee k√§yt√§nn√∂ss√§ yhdest√§ laista ‚Äď ainakin perusteidensa suhteen.

Jos jokin ei ole kielletty vesilaissa vesiliikenteen suhteen, niin se on useimmiten sallittua ‚Äď edellytyksell√§, ett√§ jokin muu laki ei kiell√§ tai rajoita, vaikka kalastuksen suhteen.

Vesilaissakin painotus on tismalleen samassa kuin jokamiehen oikeuksissa: kaikki on sallittua, kun se ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa ja toimintaa ei ole erikseen kielletty tai rajoitettu.

Vesilaki 2 luku 3 §
Vesistössä liikkuminen
Jollei laissa toisin säädetä, jokaisella on oikeus tarpeetonta vahinkoa, haittaa tai häiriötä aiheuttamatta:

  1. kulkea vesistössä ja sen jäällä;
  2. ankkuroida tilapäisesti vesistössä;
  3. uittaa puutavaraa vesistössä;
  4. uida vesistössä;

Toinen ero tulee kulkemisessa. Kun jalankulkija ja jalankulkijaksi rinnastetut saavat maissa tehdä hyvin pitkälle melkein mitä tahansa, niin vesillä vastaavaa ei ole. Tai on, uimarit, mutta heillä ei ole kulkuneuvoa.

Rajusti yksinkertaistettuna Ruotsinlautta, muskelivene ja kajakki menev√§t kaikki samaan kategoriaan. Se, ett√§ vaatimuksia ja rajoituksia kuitenkin l√∂ytyy, on silti perustustensa puolelta hieman samaa kuin ett√§ rekkaa ja mopoa s√§√§telee sama tieliikennelaki kulkuneuvoina, ja ero tulee ‚Äúvain‚ÄĚ tyypist√§.

Vesiliikennelaki 2 luku 5 §
Vesillä liikkujaa koskevat yleiset velvollisuudet
Jokaisen vesillä vesikulkuneuvolla liikkuvan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta ja toimittava siten, ettei hän ilman pakottavaa syytä vaikeuta tai häiritse muiden liikkumista vesillä eikä aiheuta vaaraa tai vahinkoa muille taikka vaaraa tai merkittävää tai tarpeetonta haittaa tai häiriötä luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle. Vesikulkuneuvon kuljettajan on noudatettava vesi- liikenteen liikennesääntöjä ja vesiliikennemerkeillä tai valo-opasteilla ilmaistuja määräyksiä, kieltoja ja rajoituksia. (…).

Vaikka vesillä liikkuminen on lähtökohtaisesti vapaata, niin sitä voidaan silti rajoittaa tai kieltää siinä kuin mitä tahansa liikennettä. Mutta silloin rajoitus tai kielto tulee aina viranomaiselta jollain perusteella tai muuhun lakiin liittyen.

Yleisesti tuttu tilanne on ehkä määrätyissä järvissä vesiskootterikielto.

Melontapuolella rajoitukset koskevat ymmärtääkseni vain totaalikieltoja, kuten määrätyillä luonnonsuojelualueilla.

Kotirauha

Piha-alueet ovat kotirauhan piirissä ja lyhyesti ilmaistuna piha-alueelle saa mennä aina hyvissä aikeissa. Kuten vaikka kysymään reittiä tai pyytämään tulentekolupaa. Piha-alueelat on kuitenkin poistuttava välittömästi pyydettäessä, tai käskettäessä.

Piha-alueen m√§√§ritelm√§ on hieman avoin, mutta se on alue, joka on selv√§sti asumukseen tai mahdollisesti asumusk√§yt√∂ss√§ olevaan rakennukseen tai rakennelmaan (mukaanlukien teltat, laavut jne.) liittyv√§ maa-ala, jota k√§ytet√§√§n nimenomaan asumuksen yhteydess√§. Joten vaikka maata olisi viisi hehtaaria, niin ei koko ala ole pihapiirt√§, vaikka siell√§ talo olisikin ‚Äď paitsi jos se on selv√§sti hoidettua aluetta, jossa on vaikka keinu yhdess√§ kulmassa ja uima-allas toisessa.

Ylipäätään jokaisen pitäisi ihan maalaisjärjelläkin oivaltaa mikä on pihapiiriä. Se, että aiheesta kuitenkin säännöllisesti riidellään johtuu siitä, että niin kulkijoilla kuin maanomistajillakin on turhan usein maalaisjärki kadoksissa.

Hyvää politiikkaa on kuitenkin vaihtaa paikkaa, jos pysähtymisestä tai yöpymisestä tullaan urputtamaan. Lain säätämää pakkoa ei kuitenkaan aina olisi, vaikka maanomistaja muuta väittäisi.

Meloessa, tai ylip√§√§t√§√§n vesill√§ kulkiessa, kannattaa muistaa, ett√§ periaatteessa ranta kuuluu my√∂s pihapiiriin. Mutta vain periaatteessa. Ohi saa kulkea, mutta ei saisi aiheuttaa haittaa eik√§ p√§llistely ole sallittua ‚Äď ainakaan jos paikalla on ihmisi√§.

Itse kuljen paljon rantoja pitkin. Syy on aika yksinkertainen: en luota omiin melontakykyihini riittävästi ja noudatan melonnan ehkä tärkeintä turvallisuussääntöä: älä koskaan mene uintimatkaa kauemmas rannasta, jos et osaa 100 prosenttisen luotettavasti pelastautua kajakin tai kanootin kaatuessa.

Tosin etäisyyteni rannasta on jo kasvanut, samaan tahtiin kuin (ehkä katteeton) itseluottamus kasvaa.

Ei ole olemassa mit√§√§n metrim√§√§r√§√§ kuinka kaukana m√∂kkirannasta olisi melottava. Se, ettei saa aiheuttaa haittaa eik√§ h√§iri√∂t√§ on hyvinkin suhteellinen k√§site. Mutta jos joku on saunomassa, uimassa tai ottamassa rajatonta rusketusta, niin jopa 50 metri√§ saattaa olla asujan mielest√§ h√§iri√∂n aiheuttamista ‚Äď jota se ei kuitenkaan ole.

Hyvät tavat kannattaa kuitenkin pitää ohjenuoranaan, jo ihan pelkästään PR-suhteiden takia. Tuskin kukaan meloja haluaa yhtä surkeaa yleistä mainetta kuin mitä vesiskootterit ja pienet moottoriveneet nauttivat.

Kajakkien, kanottien ja SUP-lautojen, eli ylipäätään melonnan, yksi vahva arvo on nimenomaan hiljaisuus ja eräänlainen näkymättömyys. Tosin, kun kymmenpäinen kajakkiseurue ohittaa melanmitan päästä mökkilaiturin, jossa talon emäntä, tai miksei myöskin isäntä, yrittää hankkia itselleen ihosyövän esiastetta naturistihengessä, niin ollaan aika kaukana näkymättömyydestä.

Ohittaa siis saa, mutta ei sinällään pysähtyä tuijottamaan, kuvaamisesta puhumattakaan. Tämä kannattaa muistaa varsinkin silloin kun kajakin keulalla tai melojan otsalla kiikkuu GoPro tai muu action-kamera.

Kuvaaminen sin√§ll√§√§n on sallittu. Ranskassa talot ovat omistajan tekij√§noikeuden piiriss√§ eik√§ niit√§ saisi luvatta kuvata. Siksi esimerkiksi Eiffeltornia ei saisi kuvata ‚Äď pyk√§l√§, josta kukaan ei piittaa. Sama p√§tee muuallakin ja siksi aika monet Lontoon maamerkeist√§ ovat kuvauskiellon piiriss√§. Tuo ei kuitenkaan koske Suomea.

Pihapiiriä ja rakennuksia saa kuvata ja katsella. Sitä asiaa ei kotirauha säätele. Asia muuttuu välittömästi, jos katse tai kameran linssi suuntautuu asumuksen sisälle (tai auton tai minkä tahansa kotirauhan määrittelemän tilan sisään) tai pihapiirissä on ihmisiä.

Silloin voimaan tulee salakatselu. Se on sitten rikos, joka on aika vahvasti rangaistava teko.

Joten voi pysähtyä ottamaan kuvan vaikkapa Turun Ruissalossa olevista hienoista pitsihuviloista. Mutta et, jos kuvassa näkyy pihalla ihmisiä ja luoja paratkoon et koskaan, jos joku näkyy ikkunasta.

Salakatselun piikkiin menee my√∂s tilanne, ett√§ m√∂kkirantaa ohittaessasi j√§√§t tuijottamaan aurinkoa ottavaa m√∂kkil√§ist√§ ‚Äď vaikka ihmettelisit n√§kymi√§ ihan avoimestikin.

S√§√§nt√∂, jonka mukaan vesill√§ pit√§isi asumukset ohittaa niin kaukaa, ett√§ ei aiheuta h√§iri√∂t√§, ei koske kapeita v√§yli√§ ‚Äď kuten vaikka salmia tai jokia. Vesill√§ saa kulkea ihan luvalla, laajemmilla kuin pelk√§st√§√§n mit√§ jokamiehenoikeuksien miellet√§√§n m√§√§rittelev√§n. Silloin ei asumuksen rannan l√§heisyys merkitse mit√§√§n. Silloinkin ohituksen pit√§√§ tapahtua viivyttelem√§tt√§ ja v√§h√§eleisesti.

Vesilaki sanoo yleisellä tasolla:

Vesilaki 2 luku 3 §
Vesistössä liikkuminen
Jollei laissa toisin säädetä, jokaisella on oikeus tarpeetonta vahinkoa, haittaa tai häiriötä aiheuttamatta:

  1. kulkea vesistössä ja sen jäällä;
  2. ankkuroida tilapäisesti vesistössä;
  3. uittaa puutavaraa vesistössä;
  4. uida vesistössä; ja
  5. tilapäisesti siirtää valtaväylässä tai yleisessä kulkuväylässä olevia pyydyksiä ja muita irtaimia esineitä, jotka haittaavat kulkemista tai puutavaran uittoa, sekä sellaista väylän ulkopuolella olevaa irtainta esinettä, joka kohtuuttomasti haittaa kulkemista tai estää puutavaran uiton.
    (…).

Myös melojat voivat yöpyä autiotuvissa ja laavuille, kun sellainen osuu vesireitin kohdalla. Tietysti, koska yöpyminen ei ota kantaa liikkumistapaan. Mutta kannattaa pitää mielessä, että tupien ympärillä on riidelty iät ajat niiden käytöstä.

Olisi mielenkiintoista tietää millainen riita on tämän oikeuspäätöksen takana aikanaan ollut:

Rovaniemen hovioikeus 17.06.1980 R 79/354
Kotirauha autiotuvalla
Rovaniemen hovioikeus päätti, että koska jokaisella on oikeus tulla metsähallituksen omistamalle autiotuvalle, siellä yöpyvä henkilö ei nauti kotirauhan suojaa. Sisätiloihin saavat siis mennä muutkin.

Tuosta uskoakseni normaaliin oikeusk√§sitykseen asti on jouduttu menem√§√§n hoviin asti 80-luvun vaihteessa. K√§sitt√§m√§t√∂nt√§. Mutta toimii muistuksena siit√§, ett√§ vaikka meloja tiet√§isikin oikeutensa vaikkapa rantautumisessa, niin joku muu saattaa n√§hd√§ asian aivan toisin ‚Äď ja aloittaa riitelyn oikeusasteita my√∂ten.

Koko ajan on puhuttu siitä mitkä ovat melojan velvollisuudet. Meillä veden pinnan tasolla liikkuvilla on myös oikeuksia, jotka liittyvät kotirauhaan.

Koska lyhyt y√∂pyminen on p√§√§s√§√§nt√∂isesti sallittua, niin se oma teltta kuuluu kotirauhan piiriin ‚Äď vaikka olisikin vieraalla maalla pystyss√§.

Myös oma rantaan vedetty kajakki, kanootti, mikä tahansa… kuuluu kotirauhan piiriin. Vaikka rantaan vedettyä kajakkia suojaa muitakin pykäliä, niin kuka tahansa ei saisi mennä kurkkimaan ja penkomaan sitä. Sitä ei saa myöskään siirtää luvatta (tietysti oletuksella, että kajakki ei ole muiden tiellä tai itse ongelmissa).

Meloja kajakissaan tai kanootissaan kuuluu aivan samalla tavalla kotirauhan piiriin kuin kuski autossa. Joten ahtaasti tulkittuna meloja ei ole vapaata riistaa kenen tahansa kameralle ‚Äď tosin vakaasti luota siihen, ett√§ kukaan meloja ei ole niin p√§lli, ett√§ alkaisi kuvaamisesta r√§hj√§t√§; p√§invastoin, hymyill√§√§n, moikataan tai otetaan kuvauksellisempi melonta-asento.

Yleisellä tasolla jokaisen melojan on pidettävä kirkkaana mielessä jokaisen vesillä liikkujan velvollisuudet. Koska silloin jollain järkiperäisellä tasolla tekemisiään miettiessä ei ainakaan syyllisty mihinkään, ei myöskään kotirauhan rikkomiseen:

Vesiliikennelaki 2 luku 5 §
Vesillä liikkujaa koskevat yleiset velvollisuudet
Jokaisen vesillä vesikulkuneuvolla liikkuvan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta ja toimittava siten, ettei hän ilman pakottavaa syytä vaikeuta tai häiritse muiden liikkumista vesillä eikä aiheuta vaaraa tai vahinkoa muille taikka vaaraa tai merkittävää tai tarpeetonta haittaa tai häiriötä luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle.

Käytännössähän tuo koskee melojia aiheessa, joka ei liity kotirauhan piiriin: maihinnousuissa vaikkapa lintuluodoille tai luonnonsuojelualueella kulkiessa.

Leiriytyminen

Leiriytyä saa pääsääntöisesti siellä missä saa kulkeakin, kunhan kyse on väliaikaisesta leiristä. Oikeutta voidaan kuitenkin rajoittaa määrätyissä tilanteissa, joista varmaan tunnetuimmat ovat kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet.

Maanomistaja ei sinällään saa lyhytaikaista leiriytymistä kieltää, kunhan siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa ja pysytään poissa viljelyksiltä ja pihapiiristä.

Laki ei sinällään määrittele lyhytaikaisen leiriytymisen kestoa, mutta käytännöksi on muotoutunut pari yötä.

Melonnassa pidempi yöpyminen tulee useimmiten vastaa kun tehdään niin sanottu perusleiri. Pidetään jossain tukikohta, josta tehdään vaikka päiväretkiä ympäristöön. Silloin leiriytyminen voi olla jotain hieman isompaa kuin teltta tai riippumatto.

Autolla saa pääosin leiriytyä siellä missä autolla saa ajaa ja kesto voi olla niin kauan kuin mitä pysäköintiajaksi on sallittu. Tämä on asia, joka usein unohdetaan parkkipaikkojen suhteen: parkkipaikka ei ole tie eikä tien yhteyteen rakennettu levike tai taukopaikka.

Maanomistaja pystyy rajoittamaan parkkipaikan käyttöä aivan miten haluaa. Siksi useimmissa (kaikissa?) kansallispuistoissa parkkipaikalla leiriytyminen ei ole sallittua ja leiriytymiseksi lasketaan vaikkapa asuntovaunun tassujen laskeminen tai istuimien levittäminen kulkuneuvon viereen.

Asuntovaunu on ylipäätään kontrolloidumpi kuin asuntoauto, teltasta puhumattakaan.

Meloja saa leiriyty√§ sinne minne pystyy rantautumaan ‚Äď mutta taas kerran, jos jokin erillinen lainmukainen poikkeus sit√§ ei kiell√§.

Kunnat kieltävät aika ajoin leiriytymisen uimarannoille. Se ei ole pätevä kielto, mutta jos ei riidellä halua, niin sitä voi noudattaa.

Maanomistaja voi tulla kiukuttelemaan leiristä. Silloin on parempi myöntyä kuin alkaa riidellä lainmukaisista oikeuksistaan. Mutta kannattaa pitää mielessä, että hän ei saa kuitenkaan pakottaa tai kajota tavaroihin. Ainoastaan poliisi voi antaa käskyn poistua.

Tiedän tapauksen, jossa teltta ja tarvikkeet oli heitetty ojaan retkeilijän ollessa poissa paikalta. Siinä rikottiin useampaakin lakia, alkaen kotirauhan rikkomisesta. Jos retkeilijä olisi soittanut poliisit ja pitänyt päänsä, niin tee-se-itse-häätäjä olisi saanut sakot.

Oikeustapaus
Kalastuksenvalvojan toimivalta ja leiriytyminen
Apulaisoikeuskanslerin päätös (29.1.2008) Dn158/1/06
Telttailijat yöpyivät Storträskin rannalla Sipoossa, kun kalastuksenvalvoja kehotti heitä poistumaan alueelta ja lopettamaan telttailun. Telttailijat valittivat asiasta poliisille, joka katsoi kalastuksenvalvojan toimineen oikein ja telttailijoiden rikkoneen kunnan järjestyssääntöä.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan poliisin ratkaisu oli väärä. Telttailijoilla oli jokamiehenoikeudella oikeus yöpyä alueella. Apulaisoikeuskansleri totesi lisäksi samoin kuin maa- ja metsätalousministeriö omassa kannanotossaan, että kalastuksenvalvojalla ei ole oikeutta häätää telttailijoita kunnan järjestyssäännön perusteella, vaan kyse on perusteettomasta jokamiehenoikeuden rajoittamisesta. Näin ollen kalastuksenvalvojan toiminta ei ollut asianmukaista, eikä hänellä ollut toimivaltaa puuttua telttailuun.

Maihinnousu

Veneilyllä on yksi päätarkoitus: siirtyä paikasta A paikkaan B. Tähän samaan kategoriaan menee myös päämäärätön haahuilu ja vesiluonnosta nauttiminen.

Ketään ei itseasiassa kiinnosta miksi olet vesillä. Se ei oikein liity mihinkään. Jos kalastat, säännöt ja rajoitukset koskevat kalastamista, ei vesilläoloa sinällään.

Kiinnostus liikkumiseen muuttuu, kun nouset maihin. Asia voidaan yksinkertaistaa.

  • Jos liikut ja pys√§hdyt lyhytaikaisesti (sama juttu kuin maissa leiriytyminen), niin saat ankkuroitua, ellei sit√§ ole erillisesti kielletty muutamassa poikkeustilanteessa
  • jos liikkuminen loppuu ja puhutaan pidempiaikaisesta pys√§htymisest√§, niin tarvitaan lupa

Joten kahvipaussi tai yöpyminen on ankkuroinnin suhteen luvallista kysymättä lupaa. Mutta jos säilytät venettä kesämökin rannassa ja olet niitä omituisia, joilla ei ole lupaa vesialueen käyttöön, niin tarvitset luvan.

Periaatteessa ankkuroituminen koskee isompia veneitä, ei kajakkia, kanoottia tai SUP-lautaa, mutta ero on enemmänkin käsitteellinen kuin oleellinen.

Kun kajakki on laiturin kupeessa ja kömmit ylös kiskoaksesi veneesi vedestä, niin olet sillä hetkellä ankkuroitunut. Kun saat veneen vedestä rannalle, niin olet rantautunut. Kun poistut kajakin luota, niin nouset maihin.

Tarkkaan ottaen ankkurointi koskee tilannetta, jossa vene pysyy vedessä ja on kiinnitetty joko ankkuriin, poijuun tai laituriin. Kun vene vedetään rantaan, niin se on maihinnousu.

Saat rantautua melkoisen vapaasti, kunhan pidät mielessä kotirauhan vaatimukset. Tarkoittaa sitä, että et saa nousta kenenkään mökkilaiturille ilman lupaa. Et myöskään, jos laituriin liittyy muita laituriin käyttöön liittyviä rakennuksia.

Hiidenveden purjehtijoilla on rantapaikka Nummelan kupeessa Vihdissä. Heidän laiturinsa ei ole ns. jokamiehen oikeuksilla kenen tahansa käytössä.

Vihdin Kirkkoj√§rvell√§ hieman Olkkalanjoen suun j√§lkeen vedenpuhdistamon suuntaan on laituri. On aivan yhdentekev√§√§ kenen se on, sill√§ siihen saa nousta kuka tahansa lupaa pyyt√§m√§tt√§ ‚Äď koska se ei ole pihapiiriss√§ eik√§ liity muuhun rakennuskantaan.

Asia muuttuu, jos joku laittaa siihen kieltokyltin. Kyseessä on tavara ja omistaja saa päättää tavaransa käytöstä miten haluaa. Siinäkin tapauksessa voit silti rantautua laiturin viereen.

Sama hassuhko tilanne tulee vastaan ankkurointipoijujen kanssa. Yksityiseen poijuun saa kiinnittyä kuka tahansa, ellei siinä ole kieltokylttiä.

Kun noustaan maihin, niin ollaan tehty maihinnousu. Ei onneksi Normandian malliin, sill√§ maanomistaja ei pysty rantautumista sin√§ll√§√§n kielt√§m√§√§n ‚Äď ei niin kauan kun pysyt√§√§n jokamiehen oikeuksien piiriss√§.

Kieltokylttejä näkee silloin tällöin. Ne ovat kuitenkin laittomia, sillä luonnonsuojelulaki (5 luku 36 §) kieltää moisen kieltokyltin pystyttämisen, jos sille ei ole laillista perustetta. Aika harvoin on.

Jos ohitetaan puolustusvoimien alueet, niin esimerkiksi luonnonsuojelualueilla voi olla, ja aika usein onkin, rantautumiskieltoja ‚Äď joko pysyvi√§, joihinkin p√§iv√§m√§√§riin liittyvi√§ (kuten lintujen pesimisaika) tai m√§√§r√§ttyihin paikkoihin sidottuja.

Myös määrättyyn tarkoitukseen tehdyillä rantakaistaleilla voi olla rantautumiskielto. Uimaranta voidaan kieltää veneiltä turvallisuussyistä, ja silloin moinen kielto usein koskee myös kajakkeja, kanootteja ja SUP-lautoja.

Luonnonsuojelualueet

Luonnonsuojelualueilla on jonkin verrankin rajoituksia. Osa tulee lainsäädännöstä, osa maanomistajan oikeudesta rajoittaa määrättyä käyttöä.

Itse t√∂rm√§sin murheeseen luonnonsuojelualueista, kun suunnittelin alkukev√§√§n melontaretke√§ Vihdin kirkolta Lohjalle. Kun Hiidenvedelt√§ siirryt√§√§n V√§√§nteenjoen kautta Lohjanj√§rven vesialueelle, niin joutuu kulkemaan luonnonsuojelualueen l√§pi. Se on taatusti rauhoitettu lintujen takia, mutta minulle lainkuuliaisena kansalaisena oli hieman avoin, ett√§ saako siit√§ ylip√§√§t√§√§n kulkea ‚ÄĒ vaikka siin√§ kulkeekin reitin tapainen, jota my√∂s moottoriveneet k√§ytt√§v√§t.

Jouduin selaamaan muutamankin osuman, ennen kuin selvisi rajoitukset. Se on osa Natura 2000 ohjelmaa, joka ei sinällään rajoita liikkumista. Ainoa löytämäni säädelty asia oli nopeusrajoitus, joka oli 7 km/h. No, tuo ei ole minulle ja kajakilleni sen suurempi ongelma.

Tämä ei sinällään liity asiaan, mutta:

Kutsilanselkä on Väänteenjoen laajentuma. Alueella pesii runsaasti vesilintuja, mm. suuri nokikanayhdyskunta. Pesimälinnustoon kuuluvat myös pikkulokki, naurulokki ja kalatiira. Alueen muuton- ja sulkasadon aikainen merkitys linnustolle on huomattava.

Tarkoittaa sitä, että ohitettuani Väänteenjoen padon, niin kaivan kiikarin ja kameran saataville.

Yleensä hyvä lähtökohta on, että mikään jokamiehen oikeudeksi mieletty asia ei ole sallittu. Kannattaa aina tapauskohtaisesti varmistaa mikä on luvallista ja mikä ei.

Luonnonsuojelulaki 3 luku 18 §
Liikkumisen rajoittaminen luonnonsuojelualueella
Luonnonpuistossa saa muualla kuin erikseen osoitetuilla teillä, poluilla tai alueilla liikkua vain sen viranomaisen tai laitoksen luvalla, jonka hallinnassa alue on.
Kansallispuistossa ja muulla luonnonsuojelualueella voidaan joko alueen perustamispäätökseen tai aluetta koskevaan järjestyssääntöön otettavalla määräyksellä kieltää tai rajoittaa liikkumista, leiriytymistä, maihinnousua sekä veneen, laivan tai muun kulkuneuvon pitämistä. Liikkumis- ja maihinnousukielto tai -rajoitus edellyttää, että alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen sellaista vaatii.

Luonnonsuojelualueiden ongelma on rajoitusten vaihtelevuudessa, eikä mistään löydy kootusti mikä on missäkin kiellettyä. Toki ongelmantynkää on siinä, että luonnonsuojelualueita on kappalemääräisesti paljon. Pelkästään Helsingissä on 66 luonnonsuojelualuetta, joiden joukossa on 28 suojeltua luotoa ja luotoryhmää (ja määrä on nousemassa). Lienee hankalaa tehdä yhtenäistä tietopankkia maailmassa, jossa kunnat, kuntayhtymät ja muut julkishallinnon toimijat eivät kykene aina tuottamaan kattavaa tietoa edes omasta toiminnastaan.

Luonnonsuojelualueella liikkuminen ei ole lähtökohtaisesti kiellettyä. Voit meloa moisen läpi, jos sitä ei ole erikseen kielletty. Täyskieltoaluita lienee harvakseltaan, ja ne taitavat olla yleensä poukamia ja muita ruovikkoja, joissa ei edes ole tarvetta läpikululle.

Helsingissä aivan ydinkeskustan tuntumassa, Vantaanjoen suun jälkeen, on isompi lahtimainen alue, jonne ei ole asiaa edes kajakilla. Se on asia, joka täytyy erikseen selvittää ja tietää, ei rajotusta mihinkään meri- tai muihin karttoihin ole merkitty.

Sama asia rauhoitettujen (lintu)luotojen kanssa. Rantautua ei saa ja et√§isyys t√§ytyy olla osaan luotoja 25 metri√§, osaan 50 metri√§. Mutta tieto siit√§, ett√§ mik√§ luoto on rauhoitettu, t√§ytyy erikseen hakea. Hyv√§ muistis√§√§nt√∂ kuitenkin on, ett√§ pysy aina kaukana sellaisilta luodoilta ja pikkusaarilta, joissa ilmiselv√§sti pesii lintuja ‚ÄĒ kyll√§, tiedostan, ett√§ moisen arviointi vaatii jotain ymm√§rryst√§ ylip√§√§t√§√§n luonnosta, eik√§ sit√§ kaikilla ole. Ei se silti selitykseksi kelpaa.

Kun katselee ennakkoon kartasta melontareittiään, niin jokaisen vihertävällä värillä merkityn suojelualueen kohdalla täytyy erikseen penkoa mahdolliset rajoitukset. Ne löytää, useimmiten, Googlella kun hakee paikan- tai kunnan nimellä.

Yksi muistisääntö on, että jos näet minkäänlaisen lintutornin, niin älä lähde melomaan siihen suuntaan mihin lintubongarit kiikaroivat. Tai jos lähdet, niin pysy yhtä kaukana kuin muutkin tarkkailijat, mutta avoveden puolella tietysti. Kiikari ei muuten paljoa paina kajakissa ja näkymät voivat olla erilaiset kuin maista.

Puolustusvoimat

Puolustusvoimilla on määrättyjä alueita, joille ei kannata mennä. Joko kulku on kokonaan kielletty tai se on joskus kielletty. Hyvä nyrkkisääntö on, että kun metsässä tulee vastaan sinivalkoraidallisia maalauksia puiden rungoissa, niin alueelle ei mennä. Vesillä saman rajan tietäminen onkin vaikeampaa, ja on osattava lukea karttaa tai merikorttia.

Maissa kulkua on helpompi rajoittaa, my√∂s jokamiehenoikeuksien suhteen, mutta vesill√§h√§n sai liikkua l√§hemp√§n√§ pihapiiri√§ ‚Äď puolustusvoimien alueet eiv√§t tietenk√§√§n ole kotirauhan m√§√§rittelemi√§ piha-alueita, mutta ajatus on sama. Mutta armeija ja laivasto eiv√§t varsinaisesti halua ket√§√§n rannan tuntumaan py√∂rim√§√§n.

Vesillä on otettu käyttöön suoja-alue, jolla liikkumista on rajoitettu. Käytännössä rajoitetaan sukeltamista, kalastamista ja rantautumista.

Aluevalvontalaki 4 luku 17 §
Rajoitukset suoja-alueella
Suoja-alueella ei saa ilman lupaa:

  1. harjoittaa laitesukellusta eikä merenkulkuun tavanomaisesti kuulumatonta vedenalaista toimintaa;
  2. kalastaa pohjaa laahaavalla tai raskaalla pohjaan ankkuroitavalla pyydyksellä, kuten nuotalla, troolilla tai isorysällä;
  3. ankkuroida suomalaisiin merikarttoihin merkittyjen ankkuripaikkojen ulkopuolelle muulla kuin huviveneellä, ellei se ole merenkulun turvallisuuden, ylivoimaisen esteen tai hätätilanteen takia välttämätöntä;
  4. liikkua yleisellä vesialueella yleisen väylän ulkopuolella 100 metriä lähempänä sellaisia puolustusvoimien käytössä olevia maa-alueita, joille maihinnousu on lain nojalla merkitty kielletyksi.(…).

Melojia kiinnostanee eniten kohdat 3 ja 4. Mutta se, että missä suoja-alueiden rajat menevät, on minulle täysi mysteeri. Maastokartta kertoo, että Upinniemen laivastoaseman edustalla Upinniemenselällä on suoja-alue, mutta ei missä se tarkalleen ottaen on. Netin merikartoissa ei kerrota koko suoja-alueesta.

Puolustusvoimien nettisivut kuitenkin auttoivat hieman eteenpäin.

Suoja-alueita on yhteensä 18 Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Kaikki taitavat liittyä jollain tapaa laivaston toimintaan. Rajoitukset ovat hieman tarkemmin

  • 100 metri√§ l√§hemm√§s rantaa ei saa menn√§
  • ankkuroituminen muualle kuin ns. virallisille ankkuripaikoille on kuitenkin sallittu alle 24 metrisille huviveneille (urheilu ja vapaa-ajan vietto)
  • maihinnousu on kielletty
  • tavallinen kalastaminen on sallittu
  • pinnan alle ei saa menn√§, mutta snorklata saa

Tuohon l√∂ytyy tietysti poikkeuksia. Kuten jos olet ongelmissa, kuten vaikka aallokko on vaarallinen kajakille, niin tietysti saat nousta maihin ‚ÄĒ mutta √§l√§ l√§hde sen enemp√§√§ patikoimaan. Nimitt√§in hetken kuluttua laivaston heput tulevat jelppaamaan sinua.

100 metrin et√§isyys ei p√§de julkisilla laivav√§ylill√§, joten reimarien v√§liss√§ saa kulkea. Samaten yksityisill√§ vesialueilla saa kulkea ilman erillist√§ lupaa ‚ÄĒ jos siis saa selville miss√§ mitk√§kin rajat menev√§t.

Sinulla pitäisi olla myös henkilöllisyystodistus mukana suoja-alueella kulkiessasi. Uskoakseni se tulee melontahommissa vastaan vain silloin kun rikotaan 100 metrin raja ja vartiovene tulee vilkaisemaan tilannetta.

Puolustuvoimien sivuilta löytyy lista kaikista suoja-alueista ja niiden kartat. Upinniemen suoja-alue on muuten hämmentävän suuri:

kuva

Lähteitä ja muuta luettavaa

Melonnan jokamiehenoikeudet -wiki on vahvasti velkaa Ympäristöministeriön julkaisulle Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella (2012)

1 Like

Ei se, ett√§ ns. tavalliset maanomistajat kuvittelevat voivansa kielt√§√§ kaiken, ole niin poikkeuksellista. Mutta se, ett√§ kaupunki ei tied√§ mit√§ saa ja mit√§ ei saa tehd√§, on einen outoa. 2019 uutisoitiin, ett√§ Espoo oli kielt√§nyt osalla saarista y√∂pymisen ‚ÄĒ jota he eiv√§t voi kielt√§√§.

Yleisellä tasolla jokamiehenoikeuksista leiriytymisessä selitellään aika usein, että niin kauan kun ei levitä telttaa tai ripusta riippumattoa, niin ei leiriydy. Joten makuupussissa voisi yöpyä taivasalla, vaikka leiriytyminen olisikin kiellettyä.

Ensinnäkin täytyy muistaa, että leiriytymiskielto on itsessään poikkeussääntö, jossa on tarvittu erilliset lait ja asetukset rajoittamaan suomalaisten perusoikeuksia, jotka tässä tapauksessa tunnetaan jokamiehenoikeutena. Kielto on siis itsessään vahvasti rajoittava, eikä sitä oikein voi lieventää omilla tulkinnoillaan teltasta ja riippumatosta.

Ja ennenkuin joku ehtii, niin kyll√§: h√§t√§tapaus on ‚ÄĒ taas ‚ÄĒ poikkeus. Kun on terveys tai henki uhattuna, niin saa tehd√§ aika paljonkin sellaisia asioita, jotka olisivat muutoin kielletty√§. Kuten vaikka veneilless√§ rantautua Puolustusvoimien suoja-alueelle.

Suomalainen lainsäädäntö, tai siis ylipäätään pohjoismaalainen niin sanottu kaarilainsäädäntö, eroaa perusteiltaan aika vahvasti anglojen tapaoikeudesta. Meillä ei yleensä määritellä tapauskohtaisesti kiellettyjä asioita, vaan yleisellä tasolla. Siksi esimerkiksi Suomessa ei edelleenkään ole eläimiinsekaantuminen sinällään sallittua, vaikka sen erityisesti kieltävää lainsäädäntöä ei ole. Meillä sen puolen hoitaa eläinsuojelulaki.

Jenkit taasen tarvitsevat erilliset pykälät saako lammasta naida ja jos ei saa, niin koskeeko se myös nautaa.

Sama pätee leiriytymisessä. Jos leiriytyminen on lakiin perustuvalla syyllä kielletty, niin se on kielletty, vaikka nukkuisi niin sanotusti paljain persein kanervikossa. Se, että mikä sitten määritellään leiriytymiseksi, muodostuu oikeuskäytännön myötä. Mutta yksinkertaistaen: jos levität tavarasi etkä aio jatkaa matkaa, vaan yöpyä, niin silloin leiriydyt. Se miten majoittaudut ei merkitse yhtään mitään.