🥩 Lihan laatu

[Jagster (Jakke Lehtonen)]

Facebookin puolella kysyttiin:

Rupesi taas kiinnostamaan että mitenkäs se näiden koiranruokien tuoteselosteiden kanssa meneekään? Jos on merkitty “kana” niin ymmärtääkseni antaa mahdollisuuden jauhaa ruokaan mitä ruhonosaa vain. Ja esim kananliha/ lihajauho merkitsisi lihaa. Kuulin kuitenkin väittämän että molemmat antavat mahdollisuuden käyttää eläinrehussa vaikkapa 100% höyhentä. Mutta miksi tällöin kukaan ilmoittaisi tuoteselosteessa “kana”, eikö tällöin kaikessa lukisi tuoteselosteessa harhaanjohtavasti kananliha mutta pistettykin pelkkää untuvaa?

Oma vastaus aiheeseen:

Kun on mainittu pelkkä eläin, niin voidaan käyttää mitä tahansa, joka on sallittu — esimerkiksi höyhenet eivät ole kuin vähäisissä määrin, sama juttu nokkien ja helttojen kanssa.

Tämä höyhenjuttu on barffin aikaista paskanjauhamista jenkeistä. Siellä se saattaa toimiakin, mutta kun joku 20 vuotta sitten tsekkasin FDA:n säännöt, niin ei käynyt sielläkään — disclaimeria sen verran, että silti saattaa löytyä jotain osavaltio- ja piirikuntakohtauksia erilaisia määräyksiä; jenkkiläinen byrokratia on hirveä sekamelska.

EU:ssa ja Suomessa ei onnistu.

Sitä rajaa, jossa vähäinen nousee merkitykselliseksi, ei ole oikeusasteissa punnittu, koska moinen ei ole koskaan tiettävästi ollut realistinen kysymys. Tulee vastaan jo yksistään broilerista ja sen teurastuksesta.

Lihajauhon ja luu/lihajauhon ero on hämärtynyt ja käytännössä poistunut. Se kun on asia, joka ei kiinnosta ihmisten ruokatuoannossa ja rehuissa ei ketään kiinnosta edes sen vertaa.

Tämä höyhenjuttu poukahti pintaan Royal Canin anallergenicin kohdalla, kun maailman suurin yksittäinen valmistaja teki historiansa pahimman markkinointimokan, ja laittoi hydrolysaatin sijaan näkyviin höyhenet.

En tiedä, mutta valistunut arvaus on, että syy oli halu välttää kanaa nimenä valmistusaineissa. Perseelleen meni kuin jessen pääsiäinen.
—

Ketjussa viitattiin myös Ruokaviraston vastaukseen, joka oli aikoinaan niin ympäripyöreä, että pienen ihmisen päätä alkaa särkemään: heidän mukaan saa ja ei saa, kun ei sitä ole määritelty, paitsi että ehkä onkin.

Vastasin:

Ruokavirasto on suunnaton ongelma tällä hetkellä. Tai on siis ollut jo pitkään. Minua ei pätkääkään kiinnosta se, että johtuuko ongelmat henkilökuntavajeesta vai siitä, että eläinlääkärit tekevät juristin töitä tuntematta lainsäädäntöä. Lopputulos on, että lainsäädäntöä ei noudateta ja samaan aikaan tehdään omia velvoittavia asetustason tulkintoja.

Ruokavirasto toimii virkamiesvastuulla valvoen omaa toimialaansa. Koska Suomessa ei ole anglojen tapaoikeutta — eli suunnilleen kaikki määritellään tapauskohtaisesti ilman edeltävää lainsäädäntöä — vaan eurooppalais-pohjoismaalainen kaarioikeus (tulee muuten viikingeiltä ja siitä ruotsalaisilta), jossa pääasiat määritellään lakiin ja sitten myöhemmin katsotaan, että mahtuuko joku tulkinta lakiin.

Sivuhuomautus: tämän takia esim. eläimiinsekaantumista ei tarvitse kirjata jenkkiläiseen tapaan erikseen lainsäädäntöön, koska sitä rajoittaa eläinsuojelulaki, Ja samasta syystä kansalaisalotteet ovat ongelmallisia.

Ruokavirasto tarkentaa tai on tarkentamatta esimerkiksi lihajauhon ja luu-lihajauhin eroja. Aikaisemmin tarkisti valmistajia sitovalla tavalla, koska Ruokavirastolla oli lain tulkitsemisoikeus.

Esimerkki muualta: kun työehtosopimuksissa on mielipide-ero, niin tulkintaoikeus on aina työnantajalla ja heidän tulkintansa mukaan mennään — ainakin niin kauan, että tulkintaa muutetaan vaikka seuraavalla sopimuskierroksella.

Ruokavirasto — aidosti siis se henkilö, joka sillä hetkellä valvoo tai sattuu vastaamaan veronmaksajan kysymyksiin — tekee tulkintoja eri tavalla vuodesta ja henkilöstä riippuen. Lisäksi on muistettava, että he eivät ruuan suhteen oikeastaan koskaan vastaa rehulain suhteen, vaan mitä ihmisille menisi — silloinkaan, kun kysymys koskee rehuja.

Ruokavirasto tekee jatkuvasti tulkintoja. Yhden ihmisen yhden tulkinnan mukaan koirille ei voida myydä sinkkiä lisäravinteena. Saman tulkitsijan mukaan ylipäätään kattavia vitamiini- ja mineraalituotteita ei saa myydä, koska ne ovat täydennysrehuja, eivätkä saa silloin täyttää 100 % tarpeesta.

Se, että miksi tuo vaatimus ei koske esimerkiksi kalsiumia, A-vitamiinia tai E-vitamiinia, seleenistä ja raudasta puhumattakaan, ja keskittyy ainoastaan määrättyihin monivalmisteisiin D-vitamiinin ja sinkin kautta, on mysteeri. Ehkä tuo tulkinta muuttuu, koska tulkitsija on vaihtunut

Mutta Ruokavirasto on hassu elin, sillä läheskään aina sen tulkinnoista ja päätöksistä ei voi edes valittaa. Silloin Ruokavirasto on samaan aikaan lainsäätäjä, lainvalvoja ja itsensä vahti.

[Jonnap]

Mites muuten, jos koiran pakastelihassa lukee 100% naudanliha (kennelpakaste) ja Best inin sika-naudassa on kaikki eritelty, (liha, rustot, keuhkot ja sydän) voiko toi 100% sisältää myös noita muita eläimen osia?
Ne nimittäin näyttää sulaneena samalta söössiltä

[Jagster (Jakke Lehtonen)]

@Jonnap

voiko toi 100% sisältää myös noita muita eläimen osia

Juu, ja oletettavaa onkin. Ei se muuta tarkoita kuin että on käytetty nautaa.

Tässä aletaan lähestyä yhtä väitettäni: raakaruokinta ei lähtökohtaisesti paranna lihan laatua verrattuna kuivamuonaan, se lisää ainoastaan lihaksi kutsutun määrää.

Ja ollaan syvällä toisessa väitteessäni: raakaruokinnan väite, että tiedetään mitä koiralle annetaan, on vain illuusio.

[Jonnap]

Eli hyvin voin ostaa tota toista jonka kilohinta on hieman huokeampi kun samaa tavaraa kuitenki ovat.

Luulen että sun väitteet pitää paikkansa.

Ainoastaan laadukasta lihaa saa ihmispuolen hyllyltä, rehulihat kun taitaa sisältää ihan mitä vaan. Ihmisten lihoissa kun ei toivottavasti ole keuhkoja ym. roipetta mikä koiralle kuitenkin sopii mielestäni ihan hyvin. Meillä ainakin maistuu ja mahat tulee täyteen, eikö se oo pääasia?

No kyllähän sä periaatteessa tiedät mitä koirallesi annat kun lihaa annat mutta ei se nyt samaa lihaa voi missään nimessä olla rehulihana mitä ihmisten “sisäfilee”. Hinnat ei olis tollaset ja toiseksi, taitais kotimainen tuotanto loppua kesken kun koirien kupissa pitäis olla samaa kuin omalla lautasella.

[Jagster (Jakke Lehtonen)]

@Jonnap

kilohinta on hieman huokeampi kun samaa tavaraa kuitenki ovat

Kyllä. Ja ei. Se kun riippuu.

Huomattavan harvoin myydään puhdasta lihaslihaa. Tuotteen valmistavat ostavat kaikki raaka-aineensa suunnilleen samoista paikoista, teurastamotoimintahan on huomattavan keskittynyttä, ja samalla tavallahan ruhot aina käsitellään.

Sitten kun lopputuottaja käy ostamassa raaka-aineensa, niin niistä sitten tehdään koktail — lihaa tuon verran, mahaa noin paljon, rustoa päälle jne. Sitä mitä sekoitetaan ja miksi kutsutaan reseptiikaksi ja se riippuu ihan firmasta. Mutta kannattaa huomata, että käytännössä koskaan noita sekoitteita ei tehdä koiran takia, vaan lopputuotteen hinnan painamiseksi alas.

Joskus sekoitteissa on joku näkemys. Voidaan tehdä pohjaa täysravinnolle tai muulle hieman erikoisemmalle rehulle, jolloin asiat on tehtävä hieman eri tavalla. Tai sitten tehdään uskomusruokaa, ja taas asioita tehdään hieman eri tavalla kuin ihan vaan ”perusrehua” tehtäessä.

Mutta hyvin pitkälle ne ovat samanlaisia, muutamastakin syystä.

[Ari_Nieminen1 (Ari Nieminen)]

Tässä syksyllä aina välillä tulee vastaan tilanteita jolloin esim hevosia tarjotaan teuraaksi koirille. Historiassa jokun vuoden takainen antipiootti kuuri jonka jälkeen käsittääkseni on ihmis ravinnoksi kelpaamaton eläin.
Onko tämmöiset koiran ruokinnassa uhka vai mahdollisuus saada koiran ruokinnan hintaa alas ja lihaa lihana kuppiin?

[Jagster (Jakke Lehtonen)]

Ne varoajat voi unohtaa. Ne tulee vaan siitä, että hevonen luokitellaan teuraseläimeksi. Silloin jokainen ihmislääke esimerkiksi aiheuttaa elinikäisen teuraskiellon — ääriesimerkki on silmätipat, koska hevosille rekisteröityä ei ole.

Mutta ei ne lääkkeet hevoseen jää.

Joten tuolta osin voi olla mahdollisuus, jos ilmaiseksi tai ihan hemmetin halvalla saa. Hinnan suhteen kannattaa muistaa, että jos hevosta ei pysty omalle tontille kuoppaamaan, niin raatoauto ja Honkajoki maksaa hiukka päälle 200 euroa. Joten ilmaiseksikin haettu hevonen on eräällä tavalla sama kuin jos talli olisi saanut myytyä 200 eurolla.

Uhka taasen siltä osin, että koskaan ei tiedä josko hevosella onkin ollut joku lääkitys päällä, kuten vaikka kipulääke- tai sulfakuuri. Mutta tuolla ei aidosti ole kuin dopingvaroaikamerkitys.

Muutoin sitten samat rajoitukset pätee kuin kaupastakin ostetussa: hevonen sulaa hieman muita lihoja huonommin ja hieman tapauksesta riippuen se saattaa olla liian rasvatonta.