Lihajauhoahan se aina on, ei nappuloissa sattumia ole 
Mutta tilanne on nykyään se, että tuoteselosteen mukaan ei tiedetä enää oikeastaan mitään. Kun edelleenkin lihajauho on määritelty (ainakin Suomessa, muista maista ja EU-tasosta en tiedä) ja myös luiden sekä muiden vastaavien käyttöä kontrolloidaan — mutta ei rehujen tuotetietojen suhteen.
Ja koska joka paikassa ollaan siirrytty viranomaisvalvonnasta omavalvontaan, niin itseasiassa edes teurasjätteiden eri luokkien käytöstä ei tiedetä enää mitään. Ollaan siirrytty jenkkiläiseen käytäntöön, jossa asioihin puututaan vasta kun tulee ongelmia.
Njooh. Mutta tarkoittaa sitä, että valmistajat ilmoittavat eri tavalla saman asian. Tai ilmoittavat eri asiat samalla tavalla kuin jonkun muun asian. Ja jotta koko homma monimutkaistuisi, niin tapa riippuu myös valmistajan tai valmistuttajan lähtömaasta. Eli brittitehtaat ilmoittavat eri tavalla kuin hollantilainen. Ja jenkit tekevät eri tavalla, myös riippuen osavaltiosta.
Ei Orijenin/Acanan jakaminen kahteen tehtaaseen USA:n ja Kanadan rajalla ollut sattumaa. Ja huolestuttavinta on se, että jako tehtiin juurikin Amerikkojen ja Euroopan erilaisten säädösten takia. USA:n puolella tuotetaan Pohjois-Amerikkaan myytävät, ja Kanadassa periaatteessa tismalleen sama ruoka Euroopan markkinoille (tuo ei ole toki ihan noin simppeli asia, vaan mukana oli myös tullikohtelu).
Ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa oikeastaan ainoa laatuun liittyvä tiedonmurunen saadaan siitä onko liha ylipäätään ilmoitettu märkänä vai kuivana. Mutta kun luujauhokin on kuivaa, ja voidaan nykyään ilmoittaa lihana, koska valvontaa ei ole.
Joten… valitan. Arvauksilla mennään. Ja koska jokainen ruoka kuitenkin tuotetaan samalla tavalla ja suunnilleen samoista raaka-aineista, niin poikkeukselliset asiat harvemmin ovat aitoja.
Minulle pragmaatikkona tämä on helppo kysymys.
Minulta pyydetään luottamusta valmistajaa ja myyjää kohtaan, jotta antaisin heille rahaa. Jos (tai kun) he eivät tarjoa mitään tuon luottamuksen rakentamiseksi, vaan pitäisi sokeana luottaa heidän sanaansa, niin silloin kyse on huijauksesta. Aina ja poikkeuksetta.
Kun ruokaa, jossa on 10 - 30 % lihaa mainostetaan juurikin lihalla ja sillä lihalla perustellaan kova hinta, niin sen täytyy silloin olla hinnaltaan minulle sama kuin muu toteutus — eli 50/50.
Joten jos lisään itse lihan joukkoon, niin moinen kuivamuona ei saa olla kalliimpi, ainakaan oleellisesti, kuin bulkimpi muona jatkettuna lihalla.
Summa summarum: tuoteselosteet kertovat koko ajan vähemmän ja vähemmän, ja tuo on valmistajien mielestä edistystä.