Kun koira nuolee peittoja mennessään nukkumaan

Muualla kysyttiin:

Kertokaa ny viksummat, miks koira nuolee jotain maatessaan? Esim sängyllä pötköttäessään sängynpeitettä lipoo koko ajan. Aina märkiä lämisköitä sänky täynnä kun herra vaihtaa asentoa ja jatkaa lipittämistä… :person_facepalming::person_gesturing_no:

Myöhemmin aloittaja tarkensi, että kyseessä on rescue ja perheessä on vanhempi rottweiler, joka teki tuota nykyisen lipittäjän tullessa kotiin.

Ketjun käytännössä kaikki ehdotukset perustuivat kahteen vaihtoehtoon, yhdessä tai erikseen:

  • närästykseen
  • kipuun

Minä otin hieman toisenlaisen lähestymisen ja vain kolmesta syystä. Nuoleminen alkaa koiran rauhoittuessa nukkumaan, se on rescue ja tapa on opittu.

Peukalon imemistä. Ei ole närästystä tuo.

Käyttäytymiseen tarjottiin kolmatta vaihtoehtoa, stressiä

koiralla on aina jokin syy siihen, miksi se tekee jotain. Jokin on huonosti, jos on jatkuvaa pakkotoimintaa. Itse kyllä sulkisin närästyksen ja kivun pois. Olettaminen “päävioista” aiheuttaa monelle eläimelle pitkittynyttä kärsimystä :slightly_frowning_face:

Ja jos toiminta olisikin stressiperäistä, niin siihenkin kannattaa miettiä jotain ratkaisua. Ei sekään kiva olotila ole.

Kukaan muu ei ollut ketjussa ehdottanut jotain omituista päävikaa, ja se tulikin kommentoijalta itseltään — joka siirtyi nimenomaan ”päävikaan”.

En allekirjoittanut noin geneeristä väitettä:

Koirahan on tainnut keksiä tavan poistaa stressiä :wink:

Ei tuo ole edes poikkeuksellista käytöstä. Onhan sitä yritetty sovittaa liian aikaiseen vierotukseen ja muuhun toteutumattomaan hoivaviettiin, mutta tuo on vaan rauhoittumista.

Kommentoija pysyi edelleen yleisellä tasolla antamalla neuvon, joka kuulostaa hienolta, mutta ei aidosti tarkoita mitään.

henkilökohtaisesti pyrkisin vaikuttamaan stressin lähteeseen, jos koira selkeästi oireilee ja pyrkii rauhoittamaan itseään. Kukin tyylillään.

Minua kiinnosti

  • mihin stressislähteisiin puututtaisiin
  • missä selkeät oireet ovat

Otetaan hieman hölmö esimerkki, mutta se kuvaa asiaa riittävän hyvin: kun pikkulapsi imee nukahtaessaan peukaloa, niin onko lapsella oireilevaa stressiä?

Kauniita sanoja, ei muuta. Tämähän oli rescue — siis tarkkaan ottaen mitä stressiä lähtisit poistamaan? Ja miksi, koska koira poistaa sen jo tavalla, joka ei ole ongelma.

Ei stressi ole mikään ongelma. Jos omistajan kielto viedä juustovoileipää käsistä on stressiä aiheuttavaa. Stressi on ongelma vasta sitten kun se ei poistu.

Keskustelu loppui tuohon.

Sivujuonne kylläkin eskaloitui hieman…

Jakke Lehtonen Suosittelen lämpimästi esim. opiskelemaan eläintieteitä, kun tykkäät jaella noita sun mielipiteitäsi faktoina :blush: Tai edes keskustelemaan ihmisten kanssa, joilla on oikea koulutus alalta. Vähän ontuu noi sun jutut nykyaikaisen tieteen valossa.

Jakke Lehtonen ja tiedät varmaan itsekin että sun kanssa on turha alkaa asioista keskustella, kun se olis sama kun seinälle puhuisi, niin en jaksa vaivautua :sweat_smile: Kokeiltu on. Halusin vain aloittajalle ilmaista, että ei kannata jättää koiran ongelmaa hoitamatta yhden tyhmän kommentin takia.

Minun kanssani on helppo keskustella. Sen sijaan katteettomien ja osaksi myös keksittyjen väitteiden jääräpäinen väittäminen ei ole keskustelua ja kuten huomasit, ei toimi minun kanssani.

Katsos kun minä olen opetellut jo ne mitä kehoitat, ja aika paljon päälle. Mikä sinun tekosyysi on ollut olla opettelematta?

Jo tuo aivokuollut väitteesi kerto missä mennään.

Nyt tulee sitten perusasioita, joita et ole opetellut:

  • stressi fysiologisena reaktiona ei kuulu eläinlääketieteeseen
  • stressin ulkoisten sairauksien hoitaminen kuuluu eläinlääketieteeseen
  • käyttäytyminen ei kuulu eläinlääketieteeseen

Tässä ryhmässä (huom: ei oltu Katiskan ryhmässä) on Dunning–Kruger-ilmiö erittäin vahva, ja alleviivaat sitä. Kuin myös sitäkin, että sinulta loppui asia.

Loppu on sitten tylsää äitis oli tasoa.

1 Like

Herranen aika.
No, nyt kyllä taas kiittää onneaan ettei enää jaksa kaikkia some-palstoja seurata/lukea.

Itsehän olen ihan tumpelo asiassa kun asiassa. Mutta ei siitä sen enempää.

Pelottavinta kuitenkin on, että nämä eläinten omistajat luulevat osaavansa ja tietävänsä asioita joita sitten jakavat varmana tietona.
Ja kyllä, nämä samat henkilöt vielä lisääntyvät ja jatkavat sukuaan.

Ja aidosti suurin kysymys on, että MIKSI tehdä asiasta ongelma kun sellaista ei ole?

Sitä on itse hankala huomata onko asia vaan luulo vai tieto. Helposti (myös itsellä) asia joka on toiminut siirtyy tiedoksi vaikka oliskin vaan luulo. Ja monesti kun kysellään vinkkejä niin sillonhan ne on niitä vinkkejä ja joku kun tulee kertomaan oikeaa tietoa, se tyyppi ja tieto voidaankin leimata höpöhöpöksi.

Nykypäivänä kaikesta halutaan tehdä ongelma. Tai en tiedä halutaanko tietoisesti mutta ainakin jollain tasolla.
Se on vähän niinku muotia jos koiralla (tai lapsella) on joku ongelma ja voi voivotella omaa surkeaa elämää :wink:

Mutta itsellä ollut koirien kohdalla myös tuota, ei siksi että haluaisin voivotella elämää, vaan ihan siksi kun mulla ei ole lapsena ollut eläimiä enkä ole oppinut elämään niiden kanssa ja aikuisena kun niitä saa itse hankkia niin en ole tiennyt mikä on normaalia koiran käytöstä ja mikä ei. Olen kaiken joutunut opettelemaan kirjoista tai somesta tai kyselemällä parilta tutulta jolla koira että miten mikäkin homma toimii. Mutta pikku hiljaa sitä huomaa että ei se niin tarkkaa ole, ihan niinku lapsetkin tekee kaikenlaista olematta silti epämääräistä toimintaa.

No en tiedä tarkoititko asiaa juuri tällä tavalla mutta tälläinen tuli vaan mieleen :thinking:

1 Like

Aloitukseen liittymättä, niin tuo on minua mietityttänyt jo pitkään. Kun toki koirien ongelmat lisääntyvät samaan aikaan kun koirien lukumäärä lisääntyy ja maailma muuttuu. Eikä some helpota tilannetta ollenkaan, koska postaukset perustuvat aina kahteen:

  • ruusunpunaiseen elämään
  • ongelmiin

Tuo aiheuttaa sitten sen, että kumpikin äärilaita vahvistuu ja sinne on helppo eksyä. Vahvistusharhaa käytännön esimerkkinä.

Mutta aloitukseen sen verran, niin hänhän vain halusi ajatuksia, että onko moinen käytös merkki jostain. Vastaajathan sitten, hyvää hyvyyttään toki, tekivät koirasta sairaan.

Toki sillä voi olla jotain ongelmiakin. Mutta ei se tuosta selviä.

Sitten on tosiaan sekin ääripää, jotka haluavat, että oma JA muiden koirat ovat sairaita.

2 Likes

En oikeastaan ajatellut mitään enkä halunnut syyllistää ketään sen suhteen, että kysyy asioita.

Hyvähän se on, että asioista puhutaan.
Taidan vaan itse olla liian kyllästynyt ja kyynistynyt maailmaan.

Etkä syyllistänytkään. Mun tarkoitus ei ollut myöskään sitä tehdä vaan yritin kertoa miksi itse tehnyt asioista ongelmia tietämättömyyttäni. Mulla onkin sen takia välillä sellaisia kyselykausia kun haluan tietää asioista enemmän :sweat_smile:

Et oo. Kyllä mä ymmärrän että tietyt jutut kaikissa ammattiryhmissä jossain vaiheessa kyllästyttää ja ärsyttää. Itse kutakin.

1 Like

:raised_hand_with_fingers_splayed: minä!
Normaalin käytöksen tunnistamisen oppiminen yhä käynnissä. Kun ensimmäinen koira on närästelevä rescue, niin oppimista riittää :see_no_evil: ei todellakaan riitä itsevarmuus ja osaaminen vielä siihen, että skippaisin vaikka peiton nuoleskelun normaalina toimintana. Siis siihen, että olisin reagoimatta asiaan.

2 Likes

Tutulta kuulostaa vaikka koiria kolme mutta niiden lukeminen on oma haasteensa toisinaan vielä näin viiden vuoden jälkeen :grimacing:

2 Likes

Itse en tuosta tekstistä ottanut selvää, tekeekö koira peiton nuolemista hetken ja hakeutuu sitten unille vai suorittaako pitkiäkin aikoja pelkkää peiton lipittämistä. Ensimmäinen kun kuulostaa juurikin rauhoittumistavalta, samalta kuin ihminen antaisi täytetyn Kongin lähtiessään kotoa antaen koiralla rauhoittavaa tekemistä. Tässä tapauksessa koira on oppinut tavan itse ja omistajaa ärsyttää märät peitot (tai huolestuttaa)? :sweat_smile:

Itse yritän tutkailla aina tilanteita isommassa mittakaavassa ja hakea järjellisempää ja yksinkertaisempaa selitystä asioille. Koska herkästi mennään suoraan syvään päätyyn ja kuvitellaan kaikista pahimmat asiat. Toki joskus on parempi olla herkillä ja tehdä päätöksiä viivyttelemättä. Se on sellaista tasapainoilua, joka ei missään nimessä ole aina helppoa.

2 Likes

Olen kyllä hemmetin onnellinen ettei somea ollut kun otin ensimmäisen oman koiran.Se tieto piti hakea kirjaston koirakirjoista tai tutuilta kysymällä. :smile: Hyvin pitkälle pääsi maalaisjärjellä.
Näitä somen juttuja kun seuraa ei voi kuin ihmetellä miten uudet koiranomistajat pysyy järjissään :face_with_hand_over_mouth:

Aiheeseen sen verran että kyllä meilläkin nuollaan peittoa,juurikin silloin kun rauhoittuu ennen unta.

1 Like

Peiton nuolemista meilläkin iltasin, ylipäätään nuolemista, sohvakin maistuu kun siihen asettuu torkuille. Jos sattuu meikän jalka siinä olemaan niin sekin saa nuolut. Fyssarilta kysäisin (oli jalasta puhetta) niin arveli että etsiikö suolaa iholta (kesäkuumat juuri)… omia tassujaan myös nuolee (koiralla on olevinaan närästystä mutta en ole ajatellut sen siihen välttämättä liittyvän kun muutenkin nuolee). Viime kesänä se sitten nähtävästi stressin takia (nokka osui punkkipesään ja tulehtui pahasti, myös korvat, Bravecto oli mutta mokomat punkit istuivat tiukassa ja itse kerkesi niitä repiä pois) ja hoito kesti monta viikkoa, loppupelissä oli sitten tassutaipeessa myös tulehduskohta joka oli sen jatkuvan nuolemisen takia pitempi hoidettava. Iltaisin nyt siis nuollaan kaikki eteen sattuva ihan viran puolesta, myös räkälammas, äipän käsivoide.

Onhan tuo mahdollista, koska kaikilla nisäkkäillä natriumin vaje aiheuttaa samanlaisen tarpeen suolaiselle. Mutta kun koirilla on aika hemmetin harvoin vajetta natriumista. Suolaa on ruuassa yllinkyllin, eikä hikoile ihollaan.

Sen sijaan kaliumista voikin olla vajetta, ja tiedetään, että kaliumvaje aiheuttaa janoa, mutta ei toimiiko se kiihokkeena suolaisen perään — suolo kaliumkin on. Ei sitä mekanismia tietääkseni ole tutkittu, kun se ei liiity ihmiseen. Eikä hevosiin.

Voi se silti olla. Tai sitten vaan hoivaa. Hieman kuin kaverin korvien nuoleminen. Tai emännän käsirasvan pesu. Ei me tiedetä.

1 Like