Koirassa on punkki

Siitä, että aiheuttaako valkohäntäpeurojen (kieltäydyn kutsumasta niitä valkohäntäkaureiksi) punkkien rajun lisääntymisen, riidellään enemmän tai vähemmän koko ajan — oikeammin akselilla, että jos hirvimiehet suostuisivat metsästämään peuroja enemmän, niin vähenisivätkö punkit.

Luken sivuilla on hyvä artikkeli aiheesta:

Laitan pari avainkohtaa näkyviin heille, jotka haluavat päästä helpolla :wink:

Kannan vähentäminen ei auta, koska jo ihan parikin peuraa räjäyttää punkkimäärät taivaisiin. Joten väite siitä, että peurat levittävät punkkeja, pitää paikkaansa. Mutta metsästyksen lisääminen ei silti vähennä punkkeja, vaan peurat pitäisi hävittää kokonaan.

Sivuhuomautus: valkohäntäpeura on muuten Suomessa vieraseläin. Nyt riidellään siitä, että onko se haitallinen vieraseläin.

Peurat kuitenkin ”vain” levittävät punkkeja. Ne eivät ole eräällä tavalla vastuullisia siitä miten vahvana punkkikanta pysyy. Se riippuu myyristä ja muista pienjyrsijöistä (tuon olin siis ymmärtänyt oikein Katiskan punkkijutussa, mutta annoin ehkä optimistisemman kuvan nymfien ruokailutavoista).

Peurat kuljettavat aikuisia naaraita paikasta toiseen. Sitten naaras pudottautuu maahan ja muniin ne noin kuukauden kuluttua syntyvät pari tuhatta poikastaan. Joten sillä hetkellä kylvetään mahdollisuus runsastuneeseen punkkikantaan. Se, että jäävätkö toukat henkiin ja kykenevät kehittymään edes nymfeiksi, sitten riippuukin juurikin myyräkannasta.

Mutta melkoinen osa nymfeistäkin käyttää hyväkseen juurikin pienempiä eläimiä, vaikka ne kykenevät käymään kiinni isompiinkin, ja siksi heikentynyt myyräkanta karsii myös nymfien mahdollisuutta kehittyä sukukypsiksi naaraiksi.

Jos myyräkannassa tapahtuu rajua romahdusta, niin se tipauttaa punkkimääriä viiveellä. Eli se näkyy vasta seuraavana tai sitä seuraavana kesänä.

Peurat ovat vastustuskykyisiä borrelioosille ja erittävät yhdistettä, joka tappaa borrelioosibakteerin punkin suolistossa. Joten periaatteessa peurassa aterioinut punkki ei enää kykene tartuttamaan borrelioosia.

Mutta koska aikuiset naaraat syövät vain yhden kerran ennen munimista (aikuiset koiraat eivät tee edes sitä), niin peuraan aiheuttamalla ”desinfioinnilla” ei ole mitään merkitystä. Kuoriutuneet toukat saavat sitten uudestaan tartunnan vaikka myyristä, ja jatkavat tartuttamista.

Peurakanta pystyy vähentämään borrelioosia vain siinä tapauksessa, että nymfi aterioi peurassa. Silloin se on siinä seuraavassa aikuismuodon ainoalla ateriointikerralla borrelioosin suhteen vaaraton. Mutta suurin osa nymfeistä ilmeisesti syö pienemmistä elimistä: myyrstä, jäniksistä, ketuista tai vaikka ihmisestä ja koirasta.

Offtopic, mutta menkööt.

Kuva on yhden jenkkiläisen vaelluskanavaa pitävän jutusta:

kuva

Oli vaelluksellaan jossain vaiheessa vilkaissut nilkkaansa ja todennut, että oli mustia pisteitä täynnä, mutta oli kiukutellut roskista ja kurasta. Koska oli ollut väsy, niin päätti pestä jalkansa vasta kun pääsee leirialueelle.

Siellä sitten selvisi, että ei ollutkaan kuraa. Olivat punkkeja. Pientä nymfiä molemmat jalat täynnä. Oli yrittänyt nyppiä niitä otsavalon kanssa, mutta oli ollut toivotonta. Palasi seuraavana päivänä kotiin ja oli kuulemma istunut ammeessa 3,5 tuntia nyppimässä punkkeja irti.

Joten voisin sanoa, että jos me joskus löydetään koirasta punkki tai kaksi, niin helpolla päästään :wink: