Koiran tyhjän vatsan oksentelu

Alunperin julkaistu: Koiran tyhjän vatsan oksentelu | Katiska

Koira on oksentanut yön aikana, tai aamulla, keltaista vaahtoa. Tuttua huttua monelle ja kyseessä on tyhjän vatsan oksenteluksi kutsuttu tila. Tila siksi, että useimmiten kyseessä ei ole sairaus, vaan kyse on enemmänkin koiran herkkyydestä.

Keltainen vaahto on vatsanesteisiin sekoittunutta sappinestettä. Väri voi vaihdella vihreästä keltaisen kautta punaisen sävyihin, mutta se on normaalia. Väri riippuu täysin siitä, että mitä sapessa olevia väriaineita on missäkin määrin ja miten ne ovat sekoittuneet vatsan sisältöön. Mutta punertava värisävy ei tarkoita verta – veren huomaa kyllä, ja voisi jopa sanoa, että jos vain epäilee verta, niin se ei ole koskaan sitä.

Tyhjän vatsan oksentelu, tai hakukoneiden takia tyhjän mahan oksentaminen, on sinällään aivan normaalia ja liittyy enemmälti koiran herkkään oksennusrefleksiin kuin nimenomaan tyhjään vatsaan.

Tuo on tosin semantiikkaa, koska tyhjä vatsa aiheuttaa oksentaminen, mutta ero ihmiseen on selvä. Vaikka meilläkin on kyky oksentaa, niin tyhjän vatsan oksentaminen on yleensä ihmisillä merkki vakavammasta asiasta (ei, aina se ei vatsahaavaa tai muuta, kova stressikin voi aiheuttaa). Koirat ovat herkkiä oksentamaan, se on niiden ominaisuus, ja siksi ne reagoivat herkästi mihin tahansa ärsytykseen.

Silti tässä välissä on syytä muistaa, että koirat ovat yksilöitä, ja reagoimiskynnys vaihtelee – suurin osa koirista ei oksenna tyhjääkään vatsaa. Ei edes maissintähkiä tai sukkiakaan.

Oksentamisen syy

Tyhjän vatsan oksentamisen syyksi sanotaan aina nälkää, kun vatsa on tyhjä. Kyllä, se on laukaiseva tekijä, mutta varsinainen syy löytyy hieman syvemmältä.

Kun koiralla on nälkä, tai se odottaa ruokaa, niin sen ruuansulatusjärjestelmä alkaa toimimaan. Se alkaa erittämään vatsahappoja ja sappi maksan kanssa alkaa erittämään sappinestettä.

Sappinesteellä on kaksi tärkeää merkitystä ruuansulatuksessa:

  • se auttaa imeyttämään rasvat
  • se vahvana emäksenä neutralisoi vatsahapot ohutsuolessa

Toki sillä on vahva merkitys erilaisten kuona-aineiden poistajana, mutta se tulee kuvioihin vasta ruuansulatuksen jälkeen, eikä liity tähän asiaan.

Emäksisyys on varsinainen ongelma. Kun sappi(neste) pääseekin eräällä tavalla vastavirtaan alemman vatsaportin kautta mahalaukkuun, niin se alkaa ärsyttämään. Tämä ärsytys yhdessä vatsahappojen kanssa aiheuttaa oksennusrefleksin – ja omistaja siivoaa keltaista vaahtoa lattialta

Jos ei ole tullut ajatelleeksi, niin koiralle on täysin turha kiukutella koskaan oksentamisesta, vaikka siivoaminen ärsyttäisi tai ällöttäisi. Ei koira voi sille mitään. Kyse on tahdottoman hermoston toiminnasta. Ei koirilla ole bulimiaa, jossa se päättää oksentavansa.

Sairaudet

Tyhjän vatsan oireilu, kuten muutenkin oksentaminen, on eräällä tavalla yleisoire, joka sopii vähän kaikkeen. Vaikka useimmiten oksentaminen on vain oksentamista, niin se saattaa liittyä erilaisiin sairauksiin. Ongelma on siinä, että melkoinen kirjo sairauksia aiheuttaa oksentamista.

Hieman pielessä olevalla vertauksella voisi sanoa, että aina kun koiralla on mikä tahansa sairaus, joka liittyy millään tavalla suolistossa olevaan ruokaan, tai sulatetun ruuan ruoka-aineiden käsittelyyn, niin elimistö käynnistää oksentamisen. Voitaisiin jopa sanoa, että halutaan estää uuden ruuan tuleminen, koska ruuan käsittely aiheuttaa ongelmia.

Jos koira oksentaa muuten vaan, niin siihen ei kannata kiinnittää siivoamista enempää huomiota. Mutta jos koiran ilmiasussa on mitä tahansa muutakin – kipuilua, syömättömyyttä, huomattavaa juomista, pahaa ripulia jne. – niin kannattaa alkaa etsimään eläinlääkärin numeroa.

Silti tavallisissa vatsataudeissa on aivan turha lähteä lääkärille. Sen arviointi mikä on tavallista, voikin olla joskus haastavaa – olen usein sanonut, että mieti itseäsi; lähtisitkö itse lääkärille vastaavassa tilanteessa – jos vastaus on kyllä, niin sitten lähtee koirakin.

Tuohon on olemassa (ainakin) yksi poikkeus. Astuttamaton narttu aikajaksolla 1 – 8 viikkoa kiiman loppumisen jälkeen, kun mukana on eleitä epämukavuudesta, mahdollisesti selvääkin kipuilua, ja lisääntynyttä juomista. Riskinä on kohtutulehdus, pyometra, ja siinä riittää epäilyskin lähteä heti lääkärille.

Oksentelun riskit

Tyhjän vatsan oksentelu ei sinällään ole riski millekään, ainakaan jos se on satunnaista. Jos se muuttuu säännölliseksi, niin sitten aletaan keskustelemaan vakavammin nielun ärtymisestä. Koska oksennettu neste on vähintään vahvan hapanta, joskus emäksistä, niin se ärsyttää kurkkutorvea. Vatsassa on suojana vahvat limakalvot, mutta kurkussa ei ole mitään suojamekanismia syöpymistä vastaan.

Pahanhajuinen hengitys on aika ajoin merkki närästyksestä, jokai aiheutuu vatsanesteiden nousemisesta nieluun, mutta toki siihen vaikuttaa moni muukin asia. Myös hampaiden heikkoa kuntoa selitetään joskus vatsahapoilla ja oksentamisella. Itse suhtaudun kylläkin tuohon teoriaan hyvinkin epäilevästi.

Seurauksena vatsan sisällön nousemisesta kurkkuun on ärtymistä ja sitten ollaankin hoitamassa närästystä.

Mutta edelleenkin: ei satunnainen oksentelu mitään tee. Yhtä vähän kuin ihmisilläkään

Hoito

Koska tyhjän vatsan oireilu johtuu koiran elimistön vakuuttumisesta siitä, että kohta kuollaan nälkään, koska vatsassa ei ole ruokaa, niin yleisin hoito on hyvinkin suoraviivaista: annetaan ruokaa.

Määrän ei tarvitse olla iso. Useimmiten pienikin aamupala rauhoittaa tilanteen. Itsellä on ollut pari, jotka reagoivat tyhjän vatsan oksentamisella nälkäpäiviin, ja ne hoituvat yhdellä paahtoleivän viipaleella. Siirtämistä kahteen ruokintaan ei sinällään tarvita.

Yksi tapa on myöhäistää ruokaa niin paljon, että aamulla on vielä ruokaa vatsassa. Mutta jos illemmalla kotiin tultaessa odottaa keltainen vaahtokasa, niin sillä ollaan vain siirretty ongelmaa aikaan, jolloin koiran yökkäily ei herätä omistajaa. Silloin kannattaa ehkä antaa illalla isompi määrä hitaammin sulavaa ruokaa, joka tarkoittaa kuivamuonaa. Osalla 50/50-ruokituista asiaon ratkaistu niin, että annetaan aamulla lihat ja illalla viimeiseksi kuivamuona – kuivamuonan sulamisaika on kuitenkin huomattavasti pidempi kuin lihan.

Tyhjän vatsan oireilu onnistutaan myös poistamaan kokonaan, ainakin silloin kun se ei kulje käsi kädessä jonkun muun ongelma kanssa, kuten närästyksen. Silloin koira poisopetetaan säännöllisistä ruoka-ajoista ja aina samankokoisista ruoka-annoksista. Aletaan syöttämään täysin ennakoimattomasti.

Jos tänään ruokitaan iltapäivällä, niin seuraava ruoka tulee keskellä yötä, seuraavana aamuna tai vasta illalla. Mitään kaavaa ei saa olla. Myös ruokakuppien käsittelyssä ei saa olla rutiinia siltä osin, että ruoka tehtäisiin valmiiksi.

Kun annos laitetaan kuppiin, niin se annetaan koiralle heti. Tämä tuo tosin oman vaikeutensa pakasteiden sulattamiselle, koska joko täytyisi olla koko ajan uutta valmiiksi sulamassa, tai sitä sulatetaan kerralla isompi määrä. Se, että otetaan aamulla vaikkapa siipiä sulamaan tarkoituksena antaa ne illalla, ei toimi. Koira on jo kytkenyt sen mielessään syömiseen, ja alkaa odottamaan ruokaa.

Tuo on kuitenkin työläs tapa, ja jos asian voi korjata palalla leipää tai pienellä annoksella ruokaa, niin miksi nähdä vaivaa – ei kyse kuitenkaan niin vakavasta asiasta ole.

Altistavat tekijät

Tämä ei ole faktaa, vaan kokemusta. Mutta tyhjästä vatsasta kärsivät koirat ovat usemmiten sellaisia, jotka ovat syöneet koko ikänsä päivässä useampia aterioita.

Tyhjää vatsaa oksentavat ovat luultavasti herkempiä kylläisyyttä ja nälkää ohjaaville hormoneille sekä lisääntyneelle vatsahappojen eritykselle. Tuo on enemmänkin nippeliä, kuin auttaisi hoitamaan tilaa, mutta saattaa auttaa miettimään sopivaa ratkaisua.

Ne on pidetty huomattavan pitkään kolmella ruokinnalla, koska on opetettu pieleen mitä pentuaika aidosti tarkoittaa. Sitten on oltu kahdessa ruokinnassa, koska omistajakin haluaa aamupalan.

Koirien hermorakenne ei ole paras mahdollinen. Vaarallinen toteamus, koska valtaosa ymmärtää tuon väärin luullen sen tarkoittavan sekopäistä hullua ja että koira olisi jotenkin piloilla. Tuolla tarkoitetaan herkkää koiraa, joka reagoi helposti outoihin asioihin, eikä palaudu kovinkaan helposti rentoon olotilaan. Se saattaa säikkyä helposti, on eroahdisteinen ja jopa jossain määrin arka. Silloin kyse on stressistä ja koiran heikentyneestä kyvystä sietää sitä.

Muuttumattomat rutiinit ja kellon mukaan eläminen altistaa. Koiran maailma romahtaa, kun kelloja siirretään talvi/kesäajan mukaan, tai jos omistajan työvuorot muuttuvat.

Samanlaisen ruuan syöttäminen herkistää ruuansulatusta ylipäätään. Kun koiraa ei ole käytetty kompostorina, niin mikä tahansa muutos sotkee systeemin – jopa aamupalan myöhästyminen

Närästys

Tyhjän vatsan oksentelu ei ole läheskään aina oma erillinen juttunsa, vaan oire. Tyypillisin on närästys, ja kun närästys saadaan hoidettua, niin tyhjän vatsan oksentelukin loppuu (toki voidaan jeesustella sillä, että onko silloin enää kyse varsinaisesta tyhjän vatsan oireilusta, mutta se lienee täysin toissijaista).

Jos koiran oksentelun aiheuttaa se, että koira ei ylipäätään syö riittävästi tai kieltäytyy syömästä, niin vaikka kyse on teknisesti tyhjästa vatsasta, niin se miksi vatsa on tyhjä, on varsinainen korjattava syy. Silloin ei uhrata sekuntiakaan ajatusaikaa tyhjän vatsan oireilulle.

Syömättömyyden suhteen kannattaa myös uhrata hetki aikaa sen tutkimiseen, että aiheuttaako nirsoilevaa käyttäytymistä jokin määrätty ruoka-aine. Kalkkijauheet laimentavat vatsahappoja, jolloin on riski närästyksen tyyppiseen oireiluun. Silloin on syytä vaihtaa kalsiumin lähde esim. kapseleiksi.

Vaikka merilevä jodipitoisuuksiltaan onkin houkutteleva ravintolisä, niin se on myös yleinen närästyksen aiheuttaja.

Osa ei kestä punaista lihaa, osa huutaa samariinia kalkkuna-aterian jälkeen. Kalaöljy on monille ongelma.

Luultavammin yleisin syy närästykseen on refluksitauti. Vatsalaukun ylempi tai alempi portti ei ole tiivis, ja päästää ruokamassaa pois vatsalaukusta. Refluksia ei voida ruokinnalla ja ravinnolla parantaa, vaan ruokinnallisesti saadut vaikutukset perustuvat aina kahteen:

  • happamuuden poistamiseen, jotta limakalvojen ärtymistä ei tulisi
  • ruuan rakenteen, määrän ja ajoituksen muuttaminen niin, että riski ruuan noususta kurkkuun pienenee

Ongelma on siinä, että silloin myös ruuansulatuksen teho heikkenee sulatusajan pidetessä ja siitä seuraa omia ongelmiaan, pahimmillaan ruoka-aineallergian tyyppistä oireilua sekä hiivaa.

Refluksi on hoitoa vaativa krooninen sairaus (oikeammin rakennevika), jonka hoito riippuu täysin refluksin vakavuudesta.

Korjata vai jättää

Usein tyhjän vatsan oksentelun kanssa helpoin tapa on vain elää sen kanssa ja antaa koiralle vaikka aamulla pienempi annos ruokaa. Mikään sääntö ei saa kahlita ja kaiken täytyy olla tarkoituksenmukaista.

Jos oksentelu johtuu muusta sairaudesta, niin se korjaantunee samaan tahtiin, kun sairaus – haiman vajaatoiminta, sappiongelmat, gastriitti… – korjaantuu. Jos on korjaantuakseen. Mutta jos oksentelu on selvästi koiran elämää vaivaava asia, tai yhdessä jonkun muun oireen kanssa, niin

  • muuta ja korjaa ruokinta
  • vie eläinlääkärille, jotta aidot sairaudet saadaan selvitettyä tai poissuljettua (ihan sama miten ruokavaliota muutat, jos syy on sappikivissä)

Ruokinnan ja tukihoitojen mietinnässä kannattaa käyttää alan osaavia ammattilaisia: tilaa puhelinaika

Eli voisko tyhjää mahaa oksenteleva tai närästävä jopa hyötyä kerran päivässä ruokailusta? Tietysti koirakohtaista mutta jos yleisellä tasolla miettii.

Meillä nimittäin jälleen yksi nirsoilee ja mietin että otan testiin kerran päivässä ruokailun ja pari kertaa viikossa saavat sitten sen ruuan päälle vielä luut/rustot hammasputsia varten. Että helpottuuko arki sillä kun ei mene aikaa jopa tuntia tehdä kaikenlaisia sirkustemppuja jotta söis ruuan siinä “pelossa” että sitten kyökkii koko aamuyön vaan sen takia kun ei ole syöny.

Närästävä ainakin voi hyötyä. Joskus tyhjää vatsaakin oksenteleva, koska se itseasiassa on määritelmällisesti närästystä.

Koko ajan täytyy muistaa, että nämä termit ovat sellaisia yleistyksiä, eikä kukaan koskaan tiedä mistä on kyse. Närästyshän on polttavan kuumottava epämukava tila, johon voi liittyä kivuntunnetta ja huonovointisuutta.

Sitten taasen se, että tuntuuko se kurkussa vai vatsassa malliin hitto-kun-pystyisi-röyhtäisemään taasen antaa ”vain” suuntaa siihen mikä on vialla — mutta niillä on eri syy, erilainen tuntemus ja erilainen korjaustapa.

Miehet luulevat usein lievempää sydänkohtausta pahaksi närästykseksi, eivät reagoi ja kuolevat muutaman kerran jälkeen. Tai kääntäen — närästää, lähdetään päivystykseen ja sydänfilmin jälkeen passitetaan kotiin vinkillä, että ehkä sitä rasvaista grilliruokaa ei pitäisi syödä niin paljon.

Minulle tulee säännönmukaisesti nopeasti heräämisen jälkeen ihan helvetin oksettava olo, jos olen nukkunut aivan liian vähän, stressi painaa ja vituttaa. En minä tätä ole mainostanut, mutta tuo oli eräs vahvimmista syistä siirtyä yrittäjäksi. Ei se stressiä poistanut, oikeastaan vaan pahensi, mutta saan nukkua aamulla pidempään.

Huono olo tuli aina aamuheräämisten myötä. Mutta jos olin juonut mitä tahansa hiukan heti heräämisen jälkeen, niin taatusti oksensin juodun nesteen — siis vain sen, en muuta. Jos en juonut, niin yökkäilin hetken ilmaa.

Tuo mahtuu — taas — määritelmällisesti tismalleen samaan kuin koirien tyhjän vatsan oksentelu, jos asiaa mietitään oireiden ulkoisen kuvan kautta.

Koiran tyhjän vatsan oksentamisessa ei ole koskaan kyse tyhjästä vatsasta — oikeammin, useimmiten ei ole. Minulla yksi vanhempi narttu ei kestänyt paastopäivää, joten sillä syy oli juurikin tyhjä vatsa (edellispäivänä illalla ruokaa, eilen ei ruokaa, tänään illalla ruokaa; yökkäily alkaisi tänään iltapäivällä).

Suurimmalla osalla on vatsassa vielä aamulla ihan reilusti ruokaa, tai ainakin jonkun verran. Mutta se alkaa olla sulamisessa loppusuoralla, eikä siten pysty enää imemään happamuutta itseensä (tai kuten itse maalaisesti saman usein kuvaan: siinä ruokasulassa ei ole enää sitkoa).

Kun koira herää (joka kiertoilmaisu sille, että koira reagoi ihmisen heräämiseen), niin tapahtuu kaksi asiaa:

  • koira alkaa liikkumaan
  • koira alkaa odottamaan aamupuuroaan

Liikkuminen saa ruokasulan liikkeelle, siis ikäänkuin hölskymään. Jos koiralla on taipumusta refluksityyppiseen oireiluun, tai vatsalaukku on muutoin einen kehnossa kunnossa, niin saadaan hapan sylki kurkkuun ja oire, jota kutsutaan tyhjän vatsan oksentamiseksi.

Kun sama tapahtuu samalla koiralla aamuyöstä, niin puhutaankin närästyksestä :man_shrugging:

Ruuansulatus käynnistyy useampaakin tietä, mutta koska kyseessä on hormonaalinen toiminta, niin yksi tapa on ruuan odottaminen — koira on totaalisen vakuuttunut, eikä usein syyttä, että kohta syödään.

Vatsa alkaa erittämään vatsahappoja ja tehostaa vatkaustaan. Vatsan happamuus nousee eli pH laskee ja litramäärällisesti miettien ruuansulatusnesteiden määrä nousee. Mutta uutta ruokaahan ei ole, on vain optimistisesti tulevaisuuteen suhtautuva koira, ja vatsassa on enää vain jo sulanutta ruokaa.

Koiraan iskee tila, jota ihmiset kutsuvat itsellään liikahappoisuudeksi, ja koska koiran helpoin tapa reagoida äkkinäiseen huonovointisuuteen on aina, syystä piittamatta, niin koira yökkää.

Kun sama tapahtuu jokunen tunti koiran syömisen jälkeen, niin puhutaankin närästyksestä :man_shrugging:

Joten tyhjän vatsan oireilua hoidetaan kuin närästystä, mutta helpommin: sille annetaan ruokaa.

Ei sen tarvitse olla ateria, eikä usein kannatakaan olla, vaan ihan vähän — sellainen aamupala. Ei se silti ajatusta yhdestä ruokinnasta riko.

Yhdellä ruokinnalla saadaan aika usein korjattua tyhjän vatsan oireilua, mutta… se on niin hemmetin työlästä, että jos saman saa hoidettua parilla lihapullalla, nakilla tai leivänviipaleella, niin onhan moinen sen pienimmän vaivan tie.

Mutta yhdellä ruokinnalla on selvä etu: ruokamäärä. Kun koira syö reippaasti enemmän illalla kuin mitä kahdella ruokinnassa saisi, niin ruuansulatusaika pitenee ja se ”riskiaika” eräällä tavalla siirretään sellaiseen vuorkauden aikaan, jolloin koira on jo valmiiksi aktiivinen, eikä (toivottavasti) reagoi samalla tavalla — varsinkaan jos se tietää, että ruokaa ei ole tulossa.

2 Likes

No tämän tekstin luettua en olekaan ollenkaan varma mitä se kyökkii. Kun kyökkii millon sattuu ja mitä sattuu. Ja jos alkaa kyökkimään niin siinä vaiheessa onkin työ ja tuska saada se syömään :woman_shrugging:

Ja nyt kun on lomalla lipsahtanu ruoka-annosten koko liian suureksi tulee ongelmaksi todennäköisesti täysi maha ja kun maha on illalla ruoka-aikaan täysi ja ruoka ei maistu niin joko a: kyökkii aamuyöllä tai b: ruoka ei maistu edes aamulla eikä seuraavana iltanakaan vaikka luulis nälkä olevan ja sitten voi olla syömättä kauankin ja sen myötä alkaa heinänsyönti.
Eli periaatteessa vois närästää jos miettii heinänsyöntiä mutta sitten en taas tiedä.

Ja tää on niin kausiluontoista, en osaa yhdistää sitä mihinkään.

Täytyy varmaan alkaa pitää (ruoka)päiväkirjaa minne merkkaa kaiken mahdollisen jos jossain vaiheessa tulis että hei toihan tässä hommassa on vikana :raising_hand_woman:

Meidän närästelijä oksentaa, jos edellisestä ruokailusta on yli 12h. Ennen oksensi lyhyemmästäkin ajasta aamuisin. Meinasin jo jättää aamupalan pois valikoimasta kun näytti siltä, ettei sitä enää tarvita, mutta kävikin niin, että oksentaminen siirtyi välipalan syömisen jälkeiseksi, kun ennen se tapahtui aamulla ennen ruoan saantia.

Saa siis aamu- ja välipalaksi 1-2 ruokalusikallista samaa ruokaa kuin muutenkin ja illalla ison annoksen. Miehen vuorotyöaikojen takia nuo ruokinta-ajat ei tuota ongelmia, mutta jos molemmat olisi töissä 8-16, se olisi jo haastavampaa.

1 Like

Mun täytyy varmaan oikeesti alkaa kirjaamaan ylös kaikki mahdollinen jos pääsis jyvälle. Olevinaan muistan edellisen viikon jutut mutten muista. Ruoka meillä aina sama ja määrät oon yrittäny pitää myös mutta nyt lipsahtanu.

1 Like

Piti kattoa leffa tässä välissä.
Tuossa aikaisemmassa vastauksessa oli se epäloogisuus, että miksi olin tiputtamassa aamupalaa pois enkä välipalaa: koiralle annetaan aamu/välipala töihin lähdettäessä. Aamupala olisi semihelppo tapa opettaa pois (koiralta ja ihmisiltä :joy:) koska koira mieluummin nukkuisi kuin lähtisi aamukävelylle, eli menee heti takaisin nukkumaan kun aamupissi on tehty. Miehen lähtiessä iltavuoroon tilanne on eri. Jotain koiralle pitäisi antaa, ettei ole ovella toljottamassa älä-hylkää-mua-koiranpentukatseella.

Jos malttia riittää, kirjaa samantien myös säätilat ja (ainakin normista poikkeavat) ulkoilut yms muuttuvat tekijät. Jos kirjaat vaan ruoat eikä oireilut selity sitä kautta, ei tarvii odotella löytyisikö tokasta seurannasta syytä kun on alusta alkaen kirjannut kaiken mahdollisen :sweat_smile:

Tätä juuri tuolla päiväkirjaketjussa mietin ja ehkä merkkaan kaiken mahdollisen mitä mieleen tulee.

Ja sieltä tuli myös mieleen että kun meillä ruoka aina sama niin todennäköisesti ruoka sitä ei tee vaan ihan joku muu asia. Tai sitten ruoka sillä tavalla että oon antanu sitä liikaa.

Ehkä tää tutkimus on valmis kuukauden päästä kun mielenkiinto loppuu :sweat_smile:

Noissa joutuu sitten tekemään useamman päiväkirjan. Niitä ei voi laittaa samaan, koska se muuttuu lukukelvottomaksi.

Joten ainoa sama tieto, jonka laittaa näkyviin, on oireen mittaaminen. Muutoin tarvitaan erilliset

  • ruualle ja lisille
  • säälle
  • työvuoroille ja kuukautiskierrolle
  • harrastuksille ja matkoille

Ihan sama miten niitä yhdistää, mutta samassa päiväkirjassa ei voi olla oireiden lisäksi kuin kaksi muuta tekijää.

Kuukausi on jo aika hyvin. Valtaosa ei pysty pitämään moista edes kahta viikkoa.

2 Likes

Mä täytin taulukkoa noin puolitoista vuotta, koska

  • parissa kuukaudessa ei tullut mitään vastausta
  • halusin tietää, onko kiimakierrolla vaikutusta ja koiralla on kiima noin 7,5kk välein

Välillä kyllästytti todella kovasti. Tosin suurimman osan ajasta koiran ruoka oli vakio ja merkkasin vain oireiden määrää ja kiiman vaiheita. Muutaman viimeisen kkn ajan merkitsin myös säätä ja aktiviteetteja.
Ja koska väliin mahtui pidempiä vähäoireisia jaksoja, en välttämättä merkannut taulukkoon mitään.
Mulla oli pohjana elliltä saatu taulukko (seuranta alkoi pakollisesta anaaliallergenic kokeilusta), jota modasin itse ja kopioin piirtämällä tyhjälle paperille.

Seurannan keskiarvotuloksilla kiimalla saattaa olla merkitystä. Tai sitten haluan itse nähdä, että sillä on. Huonosti sulava ruoka närästää, mutta myös jokin muu, joka on siis yhä mysteeri. Vahva veikkaus on stressi, mutta sitäkään en saanut taulukoinnista näkyviin yksiselitteisesti. Mutta parin vuoden takaiseen verrattuna koiraa närästää/se oireilee paljon harvemmin ja vähemmän, joten joudun vain sietämään sitä ärsyttävyyttä, että en tiedä miksi jonka takia en saa närästelyä kokonaan estettyä. Häiritsee varmasti enemmän mua kuin koiraa :laughing:

Joten tsemppiä, toivottavasti pääset helpommalla :+1:

3 Likes

Jotenkin musta tuntuu etten pääse.
Tää koira täyttää 3v just näillä näppäimillä ja vasta nyt on hoksannut narttujen hajut lenkillä. Mutta ruokavaivat ollu jo aiemmin, mielenkiintoista alkaako hajut vaikuttaa myös ruokailuun. Todennäköisesti.

Mistä syystä muuten näyttää että joku ruoka sopii ensin ihan hyvin mutta sitten tuleekin jotain oiretta? Ei mitään isoa mutta pientä, maiskuttelua ja kevyttä röyhtäilyä pääasiassa.
Voinu hyvin syödä sitä vaikka kuukauden ja kaksi ja sitten tulee oiretta :thinking:

1 Like

Koska sen närästyksen aiheuttaa joku muu, tai ollaan koko ajan siinä rajoilla.

Minä voin useimmiten syödä vatsan täydeltä pullaa. Mutta sitten joskus se närästää.

Tai että lähes aina kuiva valkoviini närästää, Mutta joskus ei. Sama asia koirilla — paitsi ehkä sen valkkarin kanssa :wink:

2 Likes

Ja jos sitä aiheuttaa joku muu kuin ruoka niin ei kannata ruokaa varmaan alkaa heti vaihtamaan :thinking: