Koiran turkin värjäytymät

Turkin värjäytyminen punertavaksi on ikivanha juttu. Ei, se ei johdu kuparista ruuassa eikä vedessä, vaan eritteiden, kuten syljen, kyynelnesteen tai hien, entsyymitoiminnasta.

Me olelle jo useamman viikon painineet russelin keltaisen värjäytymän kanssa.

En ollut buukannut itselleni puhelinaikaa, koska iho on puhdas ja kaunis. Värjäytymä on noin puolesta välistä kärkeen asti.

Russelineitiä on seurailtu pitkään. Ei, se ei hinkkaa itseään toisten kusiin. Ei, se kieriskele paskassa. Ei, se ei ole rasvaa, öljyä, maalia tai ruostetta.

Aivan mystinen.

Minna kyllästyi katsellen ihmettelemään ja upotti sormensa turkkiin. Minä olisin varmaan jatkanut kahvikupin ääressä pällistelyä (ei, värjäytymä ei ole myöskään kahvia).

Väri ei lähde pesemällä irti. Se ei tartu sormiin, eikä haise. Mutta karva on kuollutta ja murtuu. Ihan kuin se olisi palanutta.

Ja siitähän se ajatus sitten lähti.

Meillä käytetään kuumailmapuhallinta töllin nopeaan lämmitykseen. Lattiatasolla tietysti, koska se on yhdessä nurkassa poissa jaloista. Ollaan pitkään naurettu russeleita, joiden mielestä moinen on maailman paras vekotin, Sen edessä, melkein kiinni, on hyvä istua ja torkkua — on riittävän lämmin.

Samanlaisella puhaltimella sain viime talvena räjäytettyä muovisen vesijohdon poikki, kun sulattelin jäätymistä. Joten arvannette jo mihin tarina suuntaa.

Aivan. Tuo värjäytymä ei ole värjäytymää. Se on palanutta karvaa. Joten tuollaisen värin saa kevyesti käristetty jackrussell.

Samaa lämpöhoitoa ovat saaneet muutkin, mutta ei niillä ole turkki yrittänyt itsesytystä kuuman ilman avulla. Ero tulee turkista. Kaksi edellistä on ollut kauniin tasaisen sileitä. Tämä tapaus on tuollainen pörröturkki, jota toki pitäisi nyppiä useammin. Mutta nuo rinnan tupsut ovat ohutta pörrökarvaa, ei tiheää turkkia, joten ne myös kärähtävät herkemmin.

Tapaus ratkottu.

Pointti on siinä, että joskus kannattaa miettiä laajalla skaalalla syitä syviä ja moisten seurauksia. Eikä kaikki johdu aina ruokinnasta ja sairauksista (vaikka en pidäkään ihan terveenä koiran tapaa parkeerata mahdollisimman kuumaan, joten muistiin itselle kesää varten: älä perkele jätä grilliä vahtimatta).

Tai sitten johtopäätös oli nopea. Tai karvassa tapahtuu jotain viiveellä. Minusta yön aikana keltaisen karvan määrä on lisääntynyt, ja nyt ei ole taatusti ollut puhaltimen edessä. Tai sitten alan näkemään mörköjä, koska tulee tuijoteltua sitä niin paljon.

(Vaihdoin aloituksen kuvan hieman paremmaksi)

Mulle tulee tuosta väristä mieleen nikotiinivärjäytymä, mutta sen vaihtoehdon voi kaiketi sulkea pois :joy:

1 Like

Mua ärsyttää valkoisen ajokoiran omistajana lukoista, ketjuista ym metalli osista koiraan tarttuva väri.
Puolikurkkarin ketjun paikan näkee heti, ketju pantaa ei voi ajatellakkaan, selästä näkee mihin valjaiden hihnan kiinnitys osuu jne. Olen kokeillut erilaisia materiaalejakin. Ei vaan kiinnosta ostaa sataa pantaa tai remmiä sen takia että kokeillaan ny mistä ei lähtis väriä.