Koiran munuaiset ja liika proteiini

Facen ryhmässä kysyttiin jonkun esittämää väitettä, että (raakaa) lihaa ja kuivamuonaa ei saa sekoittaa koiran kuppiin. Kyseessä on ihan bullshit väite, joka perustuu kahteen koiramaailmassa velloneeseen kuvitelmaan:

  • barffin uskomus erilaisen sulamisaikojen merkitykseen
  • kuivamuonakauppiaiden väite, että lihan sekoittaminen sotkee kuivamuonan tasapainoiset ravintoarvot (lähtökohta siis on, että liha huonontaisi kuivamuonaa)

Aiheeseen liitettiin jonkun koiranruokakaupan myyjän väite, että lihan lisääminen nostaa ruuan proteiinipitoisuutta liikaa. ”Liikaa” tarkoittaa tässä yhteydessä aina ikiaikaista väitettä, että proteiinit rikkovat munuaiset.

Jossain kommentissa annettiin ymmärtää, että vaikka riski on teoreettinen, niin se on olemassa.

Ei ole. Ei ole edes teoreettista riskiä.

Tuo riski on lainattu humaanipuolelta, jossa se oli hypoteesi, olettama, jotakuinkin 40 vuotta sitten. Sen jälkeen niin lääketiede kuin ravitsemuskin on mennyt eteenpäin, eikä mikään anna minkäänlaista edes viitettä olettaa, että hypoteesissa olisi asiaa mukana. Se on kaatunut.

Tämä on vanha ja paljon käytetty hokema, ja aina ajankohtainen:

Munuaiset eivät mene rikki työstään. Yhtä vähän kuin keuhkot menisivät rikki hengästymisestä tai sydän nostaessaan sykettä.

Proteiineissa ei ole mitään sellaista, joka rikkoisi munuaiset. Yhtä vähän kuin sokereissa (joita myös pelätään munuaisten vajaatoiminnassa) tai mineraaleissa, kuten natriumissa tai kaliumissa (joita myös säikytään munuaisten vajaatoiminnassa).

Koko ajan päädytään samaan. Ne asiat, joiden väitetään olevan riski munuaisille, ovat sellaisia, jotka aiheuttavat ongelmia munuaisten vajaatoiminnassa.

Nuo ovat täysin eri asioita, eivätkä liity mitenkään toisiinsa.

Kun munuaiset ovat rikki, niin aiheutuu ongelmia, koska aineita ei saada kierrätettyä ja suodatettua. Se ei tarkoita sitä, että samat aineet rikkoisivat munuaiset. Jonkun toisen asian seuraus ei ole sama kuin jonkun kolmannen aiheuttama syy, vaikka samoja sanoja lauseessa onkin.

Ollaan samassa tilanteessa kuin vaikka rasituksen ja sydämen kanssa. Rasitus ei riko sydäntä ja tapa 50+ miehiä verkkarit jalassa lenkkipolulle. Ongelmia tulee rasituksen kanssa vasta sitten, kun sydän on valmiiksi rikki — ja sen on rikkonut vaikka liika rasva, liika sokeri ja liika tupakka. Mutta ei liika rasitus.

Se ruuan antama liika proteiini.

Ensin pitäisi päättää paljonko on liikaa. Se on hieman vaikea raja, koska sellaista ei ole löydetty — mutta leikitään numeroilla.

Oletetaan, että kun (kuivamuonilla) proteiinien tarve on noin 2,5 g/kgEP, niin liika tarkoittaa hyvin ahtaalla riskirajalla nelinkertaista määrää pitkällä aikavälillä.

Ai miksikö nelinkertainen? Siksi, että jos mainittu koira syö Orijenia sellaiset 300 grammaa päivässä, niin se saa tuplat tarpeeseen verrattuna (*taas: tarpeet ovat käytännössä minimejä) ja se tiedetään, että vaikka Orijen/Acana aiheuttaa erilaisia ongelmia, niin munuaiset eivät mene rikki. Samaten urheilukoirilla toteutuneet ruokinnat ylittävät aika ajoin kolmisenkertaisesti tarpeen, eikä niilläkään munuaiset ole kärsineet.

Se tarkoittaisi, että 20 kg koiran pitäisi syödä proteiinia 200 grammaa päivässä (ja jos joku taas kutsuu lihaa proteiiniksi, niin huudan suoraa huutoa :exploding_head:)

Se tarkoittaisi, että mainitun koiran pitäisi syödä pitkällä aikavälillä joka hemmetin päivä:

  • 37 % proteiinilla olevaa kuivamuonaa 540 grammaa
  • 24 % proteiinilla olevaa kuivamuonaa 830 grammaa
  • 18 % proteiinilla olevaa lihaa 1,1 kg
  • 12 % proteiinilla olevaa lihaa 1,7 kg

Jokainen ymmärtää, että vaaditut ruokamäärät ovat mahdottomia. Koira kykenee syömään ne, ongelmitta, mutta kahden viikon kuluttua jalat ei ota enää maahan kiinni.

Joten itseasiassa päästään siihen, että koko riskin ajattelu on totaalisen turhaa, koska moisen määrän ruokkiminen on mahdotonta.

Halutaanko laajentaa aihetta eläinlääkärien aivopieruun nimeltä kiinankana? Ei jaksa nyt. Mutta jos joku eläinlääkinnän ammattilainen haluaa, että opetan mihin niitä kuiva-aineprosentteja oikeasti kuuluu käyttää, miten lasketaan aito saanti ja kuinka prosenttilaskut sujuvat, niin kyllähän minä jelppaan — normaali veloitukseni noissa hommissa on 250 €/tunti (+ ALV). Kuluttajia autan paaaljon halvemmalla.

Takaisin siihen eläinkaupan myyjään, joka varoitti, että lihan lisääminen voi nostaa proteiinien saannin niin korkeaksi, että munuaiset hajoaa.

(Opetetaanko tämä väite jossain myyjien kahvihuoneessa? Minulle on selitetty samaa, ja törmään siihen säännöllisen epäsäännöllisesti)

Otetaan esimerkki lisää. Tekisi mieli laittaa tämä foorumin lukijoille harjoitustehtäväksi, koska se

  • on prosenttilaskujen perusteita
  • opettaa näkemään suhteet laskemattakin.

Jos meillä on

  • 300 grammaa kuivamuonaa, jossa proteiini on 24 %
  • meillä on 600 grammaa lihaa, jossa on proteiinia 12 %
  • meillä on 150 grammaa tuota kuivamuonaa ja 300 grammaa toisen vaihtoehdon lihaa
    niin miten käy proteiinien saannin?
Vastaus:

Proteiineja saadaan:

  • 72 grammaa
  • 72 grammaa
  • 36 + 36 = 72 grammaa

Kun sen 20 kg koiran perussaanti on 50 grammaa, niin noilla ruokinnoilla päästään vasta niukinnaukin perussaannin yli.

Hetken saa pohtia jatkokurssimateriaalia… Kun grammasaanti on sama, niin mikä ruokinnoista antaa kuitenkin parhaan aminohapposaannin?

Tehdään tästä vielä hauskempaa.

Koira syö 300 grammaa 37 % proteiinilla olevaa kuivamuonaa. Toinen samanlainen syö 600 grammaa 14 % proskulla olevaa lihaa. Miten käy koirien saannin?

Vastaus:

Koirat saavat

  • ensimmäisessä 111 grammaa
  • toisessa 84 grammaa

Lihan lisääminen moisen kuivamuonaan itseasiassa vähentäisi proteiinien grammasaantia (ja paradoksaalisesti, parantaisi ravitsemusta, koska ensimmäisessä on laadullisesti paska proteiinikoostumus, ja lihassa paljon parempi; yleensä enemmän on enemmän ja vähemmän on vähemmän, mutta tässä tapauksessa asia on juurikin päinvastoin)

Meillä 24 kg greyhound, rataennätyksiä tehtaillut maan nopein keski- ja pitkän matkan kisakoira söi

  • 600 grammaa 20 % rasvalla olevaa lihaa (120 g proteiinia)
  • 40 grammaa heraa (30 g proteiinia)

Yhteensä siis 150 grammaa. Suurin osa taviskoirista piereskelisi ja olisi vatsa löysänä, koska ne eivät kykenisi sulattamaan tuota määrää. Kuka haluaa arvata miten sulamaton pääsee munuaisiin? Mutta pointti on, että meillä käytettiin vähemmän proteiinigrammoja kuin mitä kanssakilpailijat kaatoivat kuppeihin.

Tiedättekö kuinka paljon greyhoundeissa on munuaisten vajaatoiminta tai Fanconia? Jep. Ei ole.

Summa summarum

  1. Proteiinit eivät riko munuaisia
  2. Proteiineja olisi mahdotonta syöttää niin paljon, että moisen ajattelu olisi millään tavalla perusteltua

Aina kun aiheeksi nousee sairaat munuaiset, niin tästä kannattaa aloittaa:

1 Like

Kysyttiin:

Tähän sopiikin kysymys, miksi 30% sisältävällä kuivaruualla koira alkaa pissata huomattavasti enemmän? ( eikä ole juonut sen enempää.) :thinking:

Vastaus on, koska moinen kuivamuona antaa proteiinia enemmän kuin mitä koira tarvitsee — ja usein/aina lisäksi huonolaatuista proteiinia.

Huonolaatuinen tarkoittaa huomattavan isoa ei-välttämättömien aminohappojen määrää samalla kun välttämättömiä tai osaa niistä saadaan liian vähän. Joka tuo mukanaan sen, että vaikka koira tarvitsisikin korkeampaa proteiinimäärää, eli sen tuomia aminoja, niin niitä ei saada käyttöön, koska välttämättömät aminot määräävät kuinka paljon ei-välttämättömiä voidaan käyttää.

Koska proteiineja, eli aminoja, ei voida varastoida — ei edes läskiksi suuriakaan määriä — niin silloin ylimäärä joudutaan poistamaan. Poisto sitten tapahtuu munuaisten kautta virtsaan. Eli koira pissaa enemmän.

Joten kun eläinlääkäri alkaa selittämään proteiinirajoituksista, niin aidosti hän yrittää sanoa, että kuivamuonien huonolaatuista kasvisproteiinia pitäisi vähentää. Mutta hän ei sano, koska hän ei tiedä ravitsemuksen alkeita, eikä oikein edes munuaisten toimintaakaan :wink:

Minulle esitettiin jatkokysymys:

Mutta mistäpä sitten tietää, että mikä ruoka olisi hyvä, ettei tekis tuota yletöntä pissaamista? Vai testaamallako sen vaan sit tietää… :thinking:

Noilla spekseillä testaamalla :wink: Mutta ehkä kannattaa lähteä liikkeelle jollain enemmän keskitason ruualla.

Tai vaan antaa vähemmän, jos pystyy. Kun 30-tason proteiinia saa vain kahdentyyppisistä kuivamuonista:

  • energiasapuskoista, jolloin rasva on 20 tietämissä
  • orijenista ja sen kopioista, jotka ovat ylläpitoruokaa energialtaan ja proteiinien koostumuksessa on paljonkin sanottavaa

Ensimmäistä voi antaa enemmän, jos kyse ei ole kovin aktiivisesta — ja silloin pissaaminen johtuukin aineenvaihdunnan nopeudesta ja/tai veden määrästä.

Orijenkopioita ei yleensä voi antaa vähempää, koska koira laihtuu — tosin silloin ei ole myöskään tarvetta korkeammalle proteiinille, jonka takia tuo konsepti on niin päätön.