Koiran 50/50-ruokinta, excel ja tarvelaskujen teoriaa

Facebookin puolella kysyttiin koiran 50/50-ruokinnan tarvelaskuista:

Mitkä on yleisimmät vitamiinit, mitkä 50/50 jää vajaaksi? Oon viime päivinä laskeskellut ja näyttäs, että suurimmaks osaksi b vitskut jää vajaaksi, joten onko se ihan mahdollista?

Vastasin:

Vitamiinien määrät ovat aina epäluotettavia, koska niitä analysoidaan perin harvoin. Mutta yleensä B-vitamiineista on vaikea saada puutetta.

Sitten on sellainenkin asia kuin että mitä tarpeet aidosti tarkoittavat — mutta se on jatkokurssimateriaalia, enkä yleensä ala niitä sen enempää avaamaan.

Mutta esimerkiksi A-vitamiinin määrät ruuissa eivät useinkaan ole A-vitamiineja, retinoleja, vaan retinoliaktiivisuutta vastaava laskennallinen määrä. Ja tarve on tehty kokeellisesti moisen kautta.

B-vitamiineissa tarve tarkoittaa saantia kuivamuonista sellaisilla yhdisteillä, jotka kestävät logistiikan ja tuotannon. Eli tarve ei sinällään kuvaa saantia ns. peruselintarvikkeista.

Olen monta kertaa sanonut, että koirien tarpeet ohjaavat tuotannon reseptiikkaa, eivät koirien tarpeita — kalsium on omalta osaltaan ehkä tunnetuin esimerkki, mutta siihen vaikuttaa sitten muitakin tekijöitä.

Mutta yleisimmät vajeet vitamiineissa tulevat D- ja A-vitamiinista, harvemmin muusta.

Ja sitten aloittajan kysymykseen laskuista — 50/50-ruokinnan laskeminen on puhdasta numeropeliä siksi, että kuivamuonaosuuden ravintoarvoja ei tiedetä.

Joskus tiedetään paljonko on lisätty mutta ei sitä paljonko ruuassa on. Kun raaka-aineet tuovat oman osansa, ja prosessi hävittää osan.

Siksi niitä täytyy aina peilata NRC:n, AAFCO:n ja viime kädessä FEDIAF:n vaatimuksiin paljonko ruuan on vähintään annettava.

Ja silti tulee epävarmuus siitä, että noudattaako valmistaja oikeasti rajoja, vai onko tehty näppärää reseptilaskentaa. Kun vitamiinipitoisuuksia analysoidaan aika hemmetin harvoin, koska se on vaikeaa ja suhteettoman kallista.

Usein silloinkin kun valmistaja väittää, että vitamiinit on analysoitu, niin tarkoitetaan, että joku instanssi joskus jossain on analysoinut jotain, joka kuulostaa samalta kuin käytetty raaka-aine.

Sama ongelma koskee myös Finelin ilmoittamia ravintopitoisuuksia (varsinkin kun ne on laskettu tai analysoitu ihmisten syömästä osasta; edelleenkin kokonaisen broilerin arvot koskevat vain lihaa ja ”kokonaisuus” vaikuttaa vain painoon).

Ollaan hyvin syvällä kahdessa perusväittämässäni:

  • ravintolaskuja tehdään vain siksi, että saa jonkun käsityksen teoriasta, ei siksi, että se muuttaisi arjen ruokintaa
  • aidossa ruokinnan suunnittelussa mennään muutamalla laskulla ja lopun suhteen noudatetaan muistisääntöjä (kuten kun lihaa ja maksaa on riittävästi proteiineille, rasvalle ja retinolille, niin kaikki muu, kuten B-vitamiinit, täyttyvät aivan riippumatta mikä excel sanoo)

Yksi käytetty excel, ja kaikkea muuta kuin hyvä, on vaikka tämä:

1 Like