Koiran 50/50-ruokinnan amerikkalaiset harhat

Yhdysvaltalainen tapa ruokkia koiria on hyvin vahvasti markkina- ja uskomusvetoinen. Se ei liity mitenkään siihen ruokintaanko koiria kuivamuonalla tai raakaruokinnalla. Kysymys on aina myynnistä ja sitä tehdään keksimällä myyntipointteja omalle erinomaisuudelle ja satuilemalla muiden tapojen ongelmista. Amerikan Yhdysvallat on kaikessa pseudo- ja misinformaation luvattu maa.

kuva

Ongelman tynkää on kahdessa, oikeastaan kolmessa:

  • Yhdysvalloissa on surkea yleistietämyksen taso ja koirien ruokinnassa tietämätön suomalainen osaa koirien ruokinnan paremmin kuin jenkkiläinen ammattilainen
  • Yhdysvaltalaista uskomustietoa leviää Suomeen, yleensä barffaajien kautta
  • amerikkalainen koiranruokintakulttuuri, niin tekemisten kuin väitteidenkin suhteen, on vähintään 30 vuotta Suomea jäljessä

Minä törmään tähän säännönmukaisesti yhdessä asiassa (oikeastaan kahdessa, mutta unohdetaan jenkkiläinen raakaruokintamaailma, joka on karsea sekoitus uskoa, luuloa ja valehtelua). Kun aikoinaan rummutin 50/50-ruokinnan puolesta, niin sain paskaa urakalla niskaan niin kuivamuona-puristeilta kuin barf-uskovaisilta.

50/50-ruokinnan ongelma on siinä, että koska molemmista koiran ruokinnan päälinjasta löydetään jotain hyvää, niin samalla ikäänkuin hyökätään aina vastapuolta kohtaan. Tai niin asia koetaan molemmissa leireissä. Tänä päivänä Suomessa 50/50-ruokinta on jo arkipäiväistynyt, ja jopa osa kuivamuonakauppiaista kehuu lihan sopivan heidän tuotteensa kylkeen, ja osa lihavalmistajista jopa mainostaa tuotteen sopivan 50/50-ruokintaan.

Ollaan edetty aika paljon niistä ajoista, jolloin liha tuhosi kuivamuonien jonkun mystisen ja myyttisen tasapainon, ja kuivamuonat pilasivat lihan ylimaallisen terveellisyyden.

Eivät kumpikaan väitteistä ole kuitenkaan kadonneet, Suomestakaan. Ne ovat painuneet marginaaliin, mutta ovat edelleen olemassa. Kuivamuonamarkkinoilla vähemmän, mutta barffaajien parissa hyvinkin vahvasti. Mikä pahinta, niin myös Viikki eläinlääkärien koulutuksen kupeessa on hypännyt samaan barffaajien uskomusjunaan (ei sinänsä yllätys, koska projektia pyörittää eläinlääkinnän tunnetuin uskomustutkija).

Youtube on yksi vahvimmista virheellisen tiedon (hienosteleva ilmaisu valehtelulle) ja uskonnollisen lähestymistavan levitysväylistä. Myös Facebook, mutta siellä leviävä pseudo-informaatio pysyy tiukemmin ryhmien sisällä. Google sen sijaan suosittaa Youtuben kautta paljonkin aivan kauheaa kuraa.

Se siitä.

Otetaan valokeilaan nippu 50/50-ruokinnan haittoihin ja riskeihin liittyviä amerikkalaisia väitteitä. Ja kuten aina, kun tehdään mielikuvamarkkinointia ja pelottelutaktiikkaa, niin väitteet esitetään pentukoiran kautta. Ei asia kuitenkaan mitenkään muutu pennun ja aikuisen välillä.

Kuivamuonaa ja lihaa ei saa sekoittaa

Pelottelun ydin perustuu kuivamuonan ja lihan sekoittamiseen. Niitä voi syöttää erikseen, vaikkakin pitkällä aikavälillä kuivamuonat sairastuttavat koiran, kun taasen liha tekee koiran terveemmäksi (ja näissä aina ja poikkeuksetta liha tarkoittaa luullista lihaa).

Joten jos antaa kuivamuonaa aamulla ja lihaa illalla, niin kaikki on kohtuullisen hyvin. Paitsi että tuossa ohitetaan kuivamuonan sulamisaika, jonka takia vatsassa on sulavaa kuivamuonaa vielä illallallakin; toki annoskoosta riippuen.

Annan spoilerin. 50/50-ruokinnan uhkakuva perustuu yhteen barffin perusoletukseen. Voit arvata mikä se on ja sitten klikata tai tökätä sutattua vastausta ja ihmetellä veikkasitko oikein.

  • Koiran sairastuttaa vanha tuttu erilaiset sulamisajat

Vatsan pH

Väite: Tärkkelys sotkee koiran koko ruuansulatuksen, kun se on lihan joukossa. Kuivamuonissa tärkkelys sen sijaan on hyväksyttävää — vaikka tokin sekin sairastuttaa koiran pitkällä aikavälillä. Kuivamuonissa on 30 - 60 % tärkkelystä, riippuen proteiini- ja rasvamäärästä.

Ei tärkkelys mitään sotke. Kypsä ja jauhettu tärkkelys sulaa itseasiassa melkoisen hyvin ja nopeasti. Se, että se on pelkkä energialähde ilman muita etuja, on oma asiansa. Mutta kuivamuonissa ei ole 30 - 60 % tärkkelystä. Kuivamuonien kokonaishiilihydraattimäärä on 30 - 60 % — aivan eri asia.

Väite: Vatsan ruuansulatus hajoaa siksi, että tärkkelys muuttaa elimistön pH:n emäksiseksi. Samalla vatsan pH laimenee pH 2:sta lähelle neutraalia, jolloin vatsan entyymien toiminta lakkaa, jonka takia ruuansulatusaika pitenee.

Elimistö ei muutu emäksiseksi. Emäksisyys tappaa huomattavan nopeasti ja siksi koiran, ja ihmisen, elimistön tasapainotiloissa pH:n säätely on kaikista nopein, tarkin ja ehdottomin. Happamuutta kestetään hieman paremmin, koska muutoin mikä tahansa rasitus tappaisi, mutta sitäkin aletaan neutralisoimaan välittömästi.

Elimistön pH on kuitenkin täysin eri asia kuin ruuansulatuskanavan pH. Itseasiassa ruuansulatuskanavan osat eivät kuulu samalla elimistöön, vaan ovat elimistön läpäisevä putki. Myöskään limakalvot eivät kuulu elimistöön, vaan ovat ulkoisia eritteitä. Sama juttu virtsarakon kanssa. Siksi esimerkiksi virtsan pH voi olla reippaammin hapan tai emäksinen. Tai vatsalaukku hapan.

Raakaruokitun terveen koiran vatsahappojen pH on lähempänä yhtä kuin kahta. Kuivamuonalla syötetyillä pH on kolmen pinnassa. Ero on isompi kuin mitä muutos 1 → 3 antaisi ymmärtää, mutta se on merkityksetön. Samalla väitteessä ruuansulatuksen keston pituudessa ohitetaan se, että rasva ja luut lisäävät ruuansulatuksen kestoa myös (se on yksi suurimpia syitä rasvan ja luiden aiheuttamaan närästykseen, mutta se ei liity aiheeseen; kysymys on silti vatsan limakalvojen pitkäkestoisesta altistumisesta kovalle happamuudelle).

Ruuansulatuksen keston pidentyminen ei liity mitenkään entsyymitoimintaan. Ensinnäkään koiran vatsassa ei ole entsyymitoimintaa, ihmisellä on hyvin heikkoa ja vähäistä. Toiseksi nimenomaan happamuus estää entsyymien alkutoiminnan, eivät saa niitä toimimaan. Joten ainoa tapa saada entsyymitoiminta käyntiin on nimenomaan happamuuden vähentäminen — eli juurikin päinvastoin kuin väitteessa.

Ruuansulatuksen kesto vatsassa ei liity mitenkään entsyymeihin. Se liittyy siihen aikaan mikä suolahapolla ja vatsan mekaanisella, vaivaavalla, liikkeellä menee ruuan liuottamiseen nestemäiseksi mössöksi.

Bakteerien tappaminen

Väite: Vatsalaukun happamuuden vähentyminen eli pH:n nousu kuivamuonan myötä heikentää niin paljon bakteerien tappamista, että koira sairastuu listeriaan, e. coliin, salmonellaan ja nippuun muita sairauksia.

Tässä on jopa pieni totuuden siemen mukana. Se kylläkin liittyy Amerikan (brittien, hollantilaisten ja monien muiden) huomattavan kehnoon elintarvikehygieniaan. Suomessa ei saa raa’asta broilerista salmonellaa, Yhdysvalloissa helpostikin. Kysymysmerkki on siinä, että koira ei ole millekään noista kovinkaan herkkä, vaikka söisi kuivamuonaa ja vatsahapot olisivat jatkuvasti laimeampia.

Vatsahapot tappavat osan bakteereista (muuten, myös ihmiselläkin ja meillä on jopa kuivamuonaa syövää koiraa laimeammat vatsahapot). Varsinainen suoja bakteereja vastaan tulee kylläkin koiran lyhyemmästä suolistosta, jossa taudinaiheuttajat eivät ehdi lisääntymään sellaisiin määriin, että ne sairastuttaisivat.

Varsinainen tautipaine ei tule koirien ruuan raaka-aineista. Se tulee esimerkiksi lintulaudoilta. Tai ihmisten ruuan käsittelystä. Joten jos pelkää, että kuivamuonan lisääminen estää suojan, niin missään nimessä kuivamuonaruokitulle koiralle ei saa antaa juustoa eikä maitotuotteita, koska niistä voi saada listerian. Eikä varsinkaan mitään ihmisten ruokaa, koska niissä se varsinainen salmonellariski piilee — ja se tulee sieltä tehtaasta, jossa joku työntekijä ei ole pessyt käsiään.

Entsyymipuutteen aiheuttama ripuli

Väite: Koska kuivamuonan tärkkelyksen takia laimeammat vatsahapot estävät tai heikentävät ruuan sulamista, niin sulamatonta ruokaa pääsee paksusuoleen, sotkee bakteeritoiminnan ja aiheuttaa ripulin.

Taas kerran, tässäkin on totuuden siemen mukana. Kyllä, huonosti sulava ruoka aiheuttaa ripulin. Kysykää keneltä tahansa haiman vajaatoimintaa sairastavan koiran omistajalta. Ja jos ei ihan ripulia, niin muuta hassua, kuten hiivaa. Ja siihen se totuus sitten loppuikin.

Koiran vatsalaukulla ja siellä ruuan sulamisajalla ei ole yhtään mitään tekemistä entsyymien kanssa. Koiran haima erittää entsyymit ohutsuolen alkuun vatsalaukun jälkeen. Samalla ruokasulan happamuus neutralisoidaan, koska entsyymit nyt vaan eivät toimi kovinkaan happamassa ympäristössä.

Ohutsuoli ei tiedä kuinka kauan ruoka on ollut vatsalaukussa. Jos sulamatonta ruokaa pääsee vatsasta, vaikka luun kappaleina, niin suolisto suhtautuu siihen kuin vierasesineeseen. Arvannette mitä siitä seuraa…. Kyllä, ripuli.

Paksusuolen bakteerikannan sotkeentuminen niin pahasti, että se aiheuttaa ripulin, syntyy vain muutamassa tapauksessa:

  • aika ajoin antibioottikuurilla, kun tapetaan osa bakteereista
  • bakteeri- tai virustartunnassa (kuten turistiripuli ihmisillä), joka tappaa myös osan paksusuolen bakteereista
  • liiallinen syöminen mitä tahansa — proteiinia, rasvaa tai hiilihydraattia — jota ei ehditä sulattamaan liian ison määrän takia, ja samalla tappaa osan koiran suolistobakteereista lisätessään jonkun toisen kasvua (rasvaripuli, pikkuvauvojen sinappikakka jne.)

Joten syy ei ole koskaan vatsan ruuansulatusajasta, eikä se vaikuta entsyymeihin. Kun ripuli aiheutuu entsyymivajeesta, niin syy on aina haimassa, ei tärkkelyksessä lihan joukossa.

Suoliston tulehdustila

Väite: Koska vatsalaukku ei ole riittävän hapan kuivamuonan tärkkelyksen takia ja siksi entsyymit eivät sulata ruokaa, niin sulamaton ruoka aiheuttaa esimerkiksi tulehduksellisen suolistosairauden (IBD), vuotavan suoliston oireyhtymän [suolisto ei ole tiivis, vaan päästää käsittelemättömiä ruoka-aineita ja taudinaiheuttajia elimistöön], allergiaa ja hiivaa.

Kuten aina, niin tässäkin on totuuden siemen mukana. Sulamaton ruoka ei kylläkään aiheuta IBD:tä, mutta muista suolisto-ongelmia kylläkin. Sulamaton ruoka ei aiheuta, eikä sulava suuremmin estä seurauksiakaan, vuotavan suolen oireyhtymässä (joka on kiistanalainen sairaus muutenkin) ja siinäkään ongelma ei ole niinkään ruoka, vaan suoliston bakteerit. Sulamaton ruoka kylläkin altistaa ruoka-aineallergioille, mutta allergian syyt ovat kylläkin aivan muut kuin nimenomaan heikosti sulanut ruoka siksi, että vatsan happamuus on jotain; siksi toiseksi koirien ruoka-aineallergiat ovat melkoisen harvinaisia. Hiivaa tulee helpommin, se on totta. Mutta hiivakin johtuu ylipäätään liiallisesta ruokkimisesta sellaisilla ruoka-aineilla, jotka eivät sulaisi missään tilanteessa.

Siksi raakaruokituilla on ihan samalla tavalla hiiva. Ja kaikkia muitakin oireita.

En jaksa enää puuttua vatsalaukun happamuuteen ja entsyymeihin… eiköhän se ole jo tullut selväksi.

50/50-ruokinnan haittojen estäminen

Väite: Kuivamuona on annettava aamulla ja liha illalla. Silloin kuivamuonien tärkkelys ei aiheuta haittoja. Koiralle annetaan omenaviinietikkaa (unohdettiin sanoa kumpaan ruokaan, mutta luultavasti kuivamuonaa), jolla tehdään vatsasta happamami ja tapetaan bakteereja. Samaten voidaan antaa fermentoitua ruokaa, joka antaa maitohappobakteereja ja laskee happamuutta. Liha on kuitenkin paras ruoka koiralle, koska se antaa kaiken.

Minun on vaikea ymmärtää mikä merkitys tuolla ajoituksella on. Mutta ei sillä ole merkitystä. Jos kuitenkin toteuttaa koiran 50/50-ruokinnan antamalla kuivamuonan ja lihan eri aterioilla, niin liha illalla on fiksumpi yhdestä ja vain yhdestä syystä: yleensä liha-annos on määrällisesti suurempi ja koira saa nukkua täyden vatsan vieressä.

Parempi toteutus olisi antaa aamulla vain vähän ruokaa, sellainen pieni aamupala, ja sitten antaa illalla koko ateria. Mutta se pätee niin kuivamuonilla, lihapohjaisessa kuivamuonassa kuin 50/50-ruokinnassakin.

Amerikkalaiset ja muut uskomusruokkijat rakastavat etikkaa. Se on lähes yhtä tehokas lääke aivan kaikkiin vaivoihin kuin luuliemi. Se ei vaan valitettavasti paranna mitään, eikä happamoita vatsaa. Ainoa mitä omenaviinietikalla voidaan saada aikaiseksi, on kiillevaurioita koiran hampaisiin — aivan kuten tuoremehu voi tehdä ihmisille.

Fermentoitu ruoka kuten hapankaali ei anna maitohappobakteereita. Se on huomattavan surkea maitohappobakteereiden lähde. Aika pitkälle siksi, että sen happamuus estää maitohappobakteerien toiminnan. Ja missään nimessä jokin hapankaali ei todellakaan tee vatsasta happamampaa. Se tekee vatsasta vähemmän happaman.

Väitettä, että liha antaa kaiken, kannattaa pohtia sitä kautta kuinka hankalaksi monet kokevat raakaruokinnan vaatimien lisien käytön. Ja miten jokainen uskomus-barffaaja, joka myy palveluitaan, selittää kuinka tolkuttoman vaikeaa raakaruokinnan rakentaminen on, jonka takia koiran raakaruokinta vaatii ehdottomasti maksullisen kurssin käymisen.

Minä opetan raakaruokinnan kolmessa minuutissa, jos en eksy sivupoluille — kuten tapana on.

Summa summarum

Ymmärrättekö nyt miksi puhun misinformaatiosta ja uskonnollisista barffaajista? Väitteet ovat aina samat:

  • entsyymejä siellä ja täällä, mutta ei koskaan siellä missä niitä oikeasti on
  • kuivamuonat aiheuttavat kaiken mahdollisen pahan mitä pää maallaan tai maa päällään kantaa
  • etikka ja hapankaali korjaavat kaiken
  • lihasta saa kaiken
  • eri sulamisajat tappavat

Jep.

Ai niin. Lainatut ”viisaudet” meille tarjosi amerikkalainen holistinen eläinlääkäri.

1 Like

Siis mikä heillä oli tavoitteena? :rofl:

Minä en montaa kertaa ole tilanteessa, että minulla ei olisi vastausta — hyvä tai huono, mutta vastaus kuitenkin. Mutta nyt ollaan siinä jamassa.