Katiskan rakenne ja lukuhalut

Aika usein tulee törmättyä ihmeellisiin uskomuksiin ja suusta-suuhun kulkeviin faktoihin, näistä olis mukava saada podcasti, vaikka aiheista onkin täällä paljon juttuja ja aiheita on toki käyty podcasteissakin läpi jonkin verran.

Itse törmään tosi usein mm.

-pentu kasvaa liian nopeasti ja sitten on lonkat/selkä/ranteet rikki
-ylipäätään pennun ruokintaan liittyviä uskomuksia, millon menee hampaat tai halu purra jos liian aikaisin annetaan luuta ja mitä näitä nyt onkaan
-ne mukamas myrkylliset ruuat, sipulit, rusinat, appelsiinit ja mitä näitä nyt on
-“superfoodit”, etikka, yrtit, turhat lisäravinteet ja niiden käyttö esim. närästävän koiran ruokinnassa tai muuten vaan ruuansulatusta parantamassa
-närästys, närästys ja närästys
-kuivaruuat, mitä tuoteselosteesta pitäisi ymmärtää ja hakea, mikä on vähimmäismäärä lihalle ja käytetyn lihamateriaalin laadun ymmärtäminen
-onko täysravinto kuitenkaan täysravinto vai tarviiko lisiä? Mush, neu, maukas, mitä näitä nyt onkaan
-sitten niitä homeopaattisia pillereitä kuulee muuten järkevien ihmisten suosittelevan esim. eroahdistukseen. Nojoo, siitä tuskin tarvii enempää jauhaa…

Linkkien jakaminen ei ole tuottanut tähän mennessä hedelmää, ilmeisesti nyky-ihminen ei jaksa lukea tekstejä mutta jos kuuntelemalla saisi faktaa menemään perille.

@xjussix Eli meinaat, että tekisi jo olevista teksteistä podcastin? Olen sitä ajatellut aiemminkin, mutta aatellut, että se on laiskan ratkaisu. On siinä toinenkin — en ihan sattumalta alkanut kirjoittamaan podcasteihin, jos ei ihan translitterointia, niin puhuttua asiaa hieman auki.

Logien mukaan vain joka kymmenes sivuaukaisu, noin, kuuntelee podcastin. Muut vain lukevat tekstin. Koska en yksilöi käyntejä, joka on vaihtuvien IP-osoitteiden takia turhaakin ja cookieissa on omat ongelmansa, niin en toki tiedä kuinka moni ensin vilkaisee tekstit ja sitten tulee myöhemmin kuuntelemaan podcastin. Tuo on mahdollista, koska podcastien vanhentuessa suhde muuttuu päinvastaiseksi, eli noin 9/10 kävijästä avaa nopeasti podcastin.

Tiedän, teen liian pitkiä nauhoitteita. Pituus ei saisi ylittää varttia. Mutta se edellyttäisi minulta hieman kootumpaa asiaa ja pitäisi lopettaa lonkalta heittäminen :upside_down_face:

Olen jopa miettinyt toista sarjaa, joka olisi lyhyitä max 10 minuuttia selityksiä teksteistä. Ei malliin äänikirjat, vaikka ne ehkä parantaisivatkin saavutettavuutta, vaan lähinnä summaus ja eräänlainen jatkoselitys. Muttamutta… kun en ehdi muutenkaan suuremmalti tuottamaan sisältöä, niin miten ehtisin tekemään noita? Laitetaan harkintaan silti.

Aiheet ovat todellakin ikuisuuskysymyksiä. Mutta niihin jotain uuden ja tuoreemman tuominen on minulle vaikeita, koska olen jo rankasti urautunut. Minähän olen pari kertaa, niin tekstissä kuin äänenä, unohtanut jo tehneeni moisen ja uusi tuotos on ollut tismalleen samanlainen kuin aikaisempi.

Mutta tuo on minun ongelmani, ja itseasiassa painin sen kanssa nykyään aika aktiivisesti — sen takia olen alkanut uudestaan selvittämään jo tietämiäni asioita, osaksi updeittauksena, osaksi kuplan puhkomisena.

Jeppis, luin oman viestini uudestaan ja jopas osasin horista sekavia. Noh, menköön vuorotyön ja huonojen unien piikkiin se sitten.

Juurikin olemassaolevien tekstien “äänikirjat” mahdollisten päivitysten, vapaan pohdinnan ja kiroilun saattamana olisivat miellyttävää kuunneltavaa, ainakin minun mielestä.

Olen varmaan vähemmistönä mielipiteeni kanssa, mutta 30-45min ohjelmat on hyvän mittasia, niissä on mahdollisuus käydä asiaa syvemminkin läpi ilman stressiä ison asian puristamisesta ahtaisiin raameihin.
Tietty mun työmatka kestää juuri tuon verran, jotenkin senkin puolesta pituus on just passeli - tosin vaan minun itsekkäisiin tarkoituksiin. :thinking:

Tietinkin voidaan pohtia jaksaako ihminen, joka ei edes linkkiä avaa kuunnella podcastiakaan. Turhauttaa käydä ihmisten kanssa samaa keskustelua kerta toisensa jälkeen kun “emmä kerennyt lukemaan” vaikka asia itsessään ei vaikea olisikaan, mutta vaatisi sen viiden minuutin - vartin uhraamisen.

Ja juuh, taas on yövuoro takana ja parin tunnin unet, korjaillaan höpinöitä taas sitten joskus. :upside_down_face:

Oikein tuohon osaa muuta kommentoida kuin nyökytellä.

Sain juuri äsken edittiä valmiiksi podcastin punaisesta lihasta. Taas kerran itse asiaa on varmaan kolme minuuttia ja loput on

  • Pohjois-Karjala projektia
  • koirien inhimillistämistä ja ihmissuhdekiemuroita
  • keskiaikainen ruokavalio
  • hevosten ruuansulatus
  • oma D-vitamiinitaso ja ummetus
  • vakiokiukuttelut allergiadiagnooseista hoitovirheenä

Joten taattua on, että suurin osa ei kuuntele sitä höpinää, koska en vaan kykene (koska vedän lonkalta) tiivistämään aihetta. Mutta kun punaisen lihan kohdalla tiivistelmä olisi 30 sekuntia pitkä: suurin osa terveysuhista ei liity punaiseen lihaan ihmisilläkään ja koiriin ei mitenkään (kyllä, pystyn jopa tuonkin lauseen vetkuttelemaan 30 sekkaan…)

Silti – jokainen noista eksymisistä kuitenkin liittyy punaiseen lihaan. Tai lihaan. Jotenkin.

Mutta täytyy kokeilla tuota äänikirja/laajennusideaa jossain vaiheessa. Jos se aiheuttaa reaktioita, niin sitten voi jatkaa.

Ihmiset ei halua nähdä vaivaa. Ja he, jotka eivöt halua nähdä vaivaa eivätkä oppia, edes vastakkaisen mielipiteen/näkemyksen kautta, ovat kuitenkin vahvimpia uskossaan. Ei tuossa ole sinällään mitään uutta (okei, aletaan pääsemään aitoon meta-aiheeseen :rofl: )

Jossain Katiskan sivupohjaversiossa koitin jenkkiläistä tapaa merkitä lukuaika sekä vaativuustaso. Itseasiassa lukuajan merkitseminen lisäsi sivulla oloa eli ns. välittömät poistumiset vähenivät. Mutta se vaativuustaso olikin sitten myrkkyä, koska minun luokitukseni ei ollut sama kuin ihmisten kokemukset.

Jos merkitsin jonkun jutun ns. perustasolle, niin sitä luettiin heikosti. Suurin osa kun ei katso tarvitsevansa mitään alkeita. Samaten luokitus vaativampaan tasoon romautti sivuilla olot, koska jengi lähti karkuun. Ja kaikkien merkitseminen tasolle 3/5 olisi ollut vaan typerää,

Mutta onhan minulla suunnitelmissa muuttaa ja muokata Katiskan sisältöä. Sen takia Koiran ravitsemus -wiki käynnistyi. Osa on niin tolkuttoman vanhaa sisältöä, plus hävettävän huonosti kirjoitettua, että täytyy muokata muutenkin. Mutta siirrän ns, teknisen asian wikiin ja pidän Katiskassa vain selitykset ja rautalangat.

Ideaaliahan olisi pitää ne samoissa kansissa, ja hoitaa kategorioiden kautta sama. Mutta Katiska on muutenkin pullataikina ja sitä on pakko yksinkertaistaa.

Se on sitten oma juttunsa, että saanko tuota projektia koskaan valmiiksi.

(siirrän tämän haaran omaksi ketjukseen)

Samaa mieltä :+1: tosin mun työmatkalle 30min olisi passelimpi.
Jos podcast kestää vaan vartin, harmittaa jo ennakkoon, koska voi olla varma siitä, että siinä ei ole riittävästi alkuperäisen aiheen ohi menoa.

Tosin en ole ihan varma, onko Katiskassa oikeasti vaan vartin podcasteja.

Puolitoista vuotta sitten kun meidän neitiä alkoi närästämään, luin Katiskasta kaikki närästykseen liittyvät artikkelit. Haun kautta huomasin, että närästyksestä puhutaan myös podcasteissa, joiden aiheena on jokin ihan muu asia. Alkuun tämä hiemän ärsytti, kun tietoa sai haalia pieninä murusina monesta paikasta: olisin halunnut ne podcasteissa ohi mennen mainitut asiat samaan paikkaan.

Sittemmin olen alkanut kuuntelemaan podcasteja sillä ajatuksella, että mitäköhän kaikkea tällä kertaa oppii. Ja kuunnellut myös ne podcastit, joiden varsinainen aihe ei niinkään koske omaa koiraelämää, mutta seassa on asioita, jotka on hyvä tietää.

Siitä sitten valkkaamaan, kenelle ne podcastit on ensisijaisesti suunnattu :sweat_smile:

Editoit siitä alkuperäisestä laajasta podcastista parin minuutin tyngän, jossa on vaan varsinaista aihetta koskeva asia?

Vaikeaa, jopa mahdotonta. Vaihdan suuntaa aika ajoin kesken lausetta.

Ai että pitäisi tehdä telkkasarjojen tapaan sellainen takaumajakso? Taidan passata :joy:

Okkei, eli kun nyt työn alla olevassa on minuutti äiti/tytär-suhteista, otsikon punainen liha alla (pun not intended), niin kohdennus olisi toinen kuin raakaruokkijat?

Multa on aika usein pyydetty 10 minuutin kestoa. Omalla tavallaan ymmärrän tuon, mutta onhan se minulle vaatimuksena ihan mahdoton.

Tiivin infopaketin haluavat vs ne jotka haluaa tietää kaiken.
Rautalankaversio vs laajempi tieto aiheesta.
Ne jotka ei jaksa/halua nähdä vaivaa oppiakseen vs ne jotka haluaa.
Aloittelijat vs jo jotain/paljon osaavat.

Podcasteissa kerrot faktoja, jotka eivät lue missään Katiskan tekstissä. Menee siis kategoriaan täytyy nähdä vaivaa jos haluaa oppia.

Joo, tiedän. Itsekäs ehdotus, ei mua kiinnosta jos se rautalankaversiopodcast kuulostaa oudolta, koska kuitenkin kuuntelen sen pidemmän.

Mun mielestä yksi syy tuohon kategorioimisen vaikeuteen saattaa olla laaja kohderyhmä: kaikki koiranomistajat. Kuten tuolla aikaisemmin mainitsit, lukijoiden tietotaso ja motivaatio lukemiseen on hyvin laaja.

Tästä ajatuksesta seurasi tuo “kenelle sisältö on suunnattu”. Niille jotka haluaa ne podcastien sivujuonteet vai niille jotka ei halua.

Ja hyvä että sisältöä ei ole rajattu vain perusteisiin tai vain syvempään oppimäärään. Silloin se palvelee kaikkia :+1:

Kaikkien palveleminen on vaan aika epätoivoinen yritys. Ainakin silloin kun moista yritetään saada samaan pakettiin.

Kaikesta huolimatta en ole mikään palveluyritys Katiskan suhteen. Sen takia suurin osa sisällöstä on oman mielihalun mukaisia – saarnaaja toki ole, Ja paine sisällön muokkaamiseen tuleekin puhtaasti sisäsyntyisenä, koska hajanaisuus ja sirpaleisuus vituttaa. Ja ne 20 vuotta tai vanhemmat surkeat jutut.

Jos saan omat haluni ja muiden tarpeet kohtaaman, niin sittenhän se on win-win.

1 Like

Kysyin ja Facen puoleltakin, mutta kysytään erikseen teiltäkin – koska olette jo asiaa ajatelleet.

Luin nyt yhden jutun ääneen, ja siitä tule tällainen:

Eli pelkkä kirjoitus, ei laajennoksia, eikä selittelyjä. Enemmälti kyse on siis saavutettavuusajattelusta.

Yksinkertainen kysymys: onko tuossa mitään pointtia vai meneekö akselilla ajanhaaskuu?

1 Like

Mua suorastaan inhottaa olla tämmönen puskista huuteleva kriitikko, etenkin kun olen vielä n00b tällä foorumilla, mutta menköön nyt.

Sisältö tuossa on tietenkin hyvä, mutta Anders Gärderudia vapaasti lainatakseni: “shiitä puuttuu she potku ja groove”.
Tämä on toki ymmärrettävää, kun mainitsitkin että sisältö on suoraan vaan luettua, ilman sen kummempia kikkoja.

Joskus kellaribändin kanssa nauhoiteltiin julkaisua ja hinkattiin jokainen instrumentti kellon tarkasti omalle raidalleen, lisäraitoja soiteltiin kitaroihin n.7kpl jne. Lopputulos oli kuitenkin tosi hengetön ja steriili. Päätimme sitten julkaista vanhemman “salaa” nauhoitetun treeninauhan jossa oli “she potku ja groove” mukana ihan eri tavalla.

Mutta joo, itse kuuntelen tälläisenäkin asioita mielellään, vaikka enemmän nautin hivenen rönsyilevästä ja enemmän tunnetta/fiilistä sisältävästä puheesta.

Itse kysymykseen en sitten näköjään osannut kuitenkaan vastata kovinkaan järkevästi. :cowboy_hat_face:

1 Like

Mä en pystynyt kuuntelemaan tota kovin kauan koska nauratti niin paljon Jagsterin asiallisuus ja kurinalaisuus :joy: kuulosti niin erilaiselle kuin kaffepausseissa.

Mutta mä kannatan, samoista syistä mitä facessa on jo mainittu. Monelle nuo ääneenluetut saattaa ratkaista ongelman nimeltä en ehdi vaikka haluaisin :ok_hand:

Tiedän mitä kummatkin ajaa takaa. Ja itseä kaihersi takaraivossa määrätty äänikirjojen kopiointi. Mutta, lähtökohta toki on eri kuin kaffepausseissa. Mutta x2, kun ei kuitenkaan ole.

Ennenkuin aloin lukemaan, niin heiluin kaksi sekuntia sen välillä, että menenkö kirjoitetun mukaan vai puhekielisenä, ja koska perusajatus on kuitenkin tarjota sama sisältö eri mediassa, niin menin kirjoitetulla.

Groove, potku, särmä, tunnistettava tyyli… Minä en ole esiintyjä, vaikka en toisaalta pelkää esiintyä, mutta kyvyttömyys näkyy. Tai kuuluu oikeammin. En kuitenkaan panosta siihen, koska mennään kykyjen yli. Sen sijaan määrättyy jahkailemiseen voisi kylläkin puuttua. Jolloin päästään mun perisyntiin: laiskuuteen.

Minähän en podcasteissä tiedä ennakkoon kuin aloituslauseen ja pari asiaa, jotka haluan tuoda esille. Minulle puheen suunta ja mitä tulee esille on aivan yhtä suuri yllätys kuin teillekin. Joka selittää – tämä on vanha uutinen – miksi eksyn off topikkiin ja unohdan sen asian, mistä poikkesin sivuteille.

Sen sijaan tekniikkaan haluaisin panostaa, mutta se vaatisi hiukan laiteinvestointeja ja paljon interiöörin rakentamista. Tallennin on aina sama, mutta viimeisessä kaffepaussissa editti ja MP3-muunnos tuli iPadistä, ja tässä kokeilussa käytin (halpaa) lavalieria mikkinä, tallennus meni toki samalle Zoomille, ja edit sekä muunnos tapahtui läppärillä Adoben softalla. Saattaisi hekä hiukan auttaa, että ylipäätään osaisi käyttää softia :man_facepalming:

Njooh. Taidan silti lukea tulevat Katiskan jutut, ainakin siltä osin kuin ne sopii luettavaksi, tekstin oheen. Tyyli jää sitten kehittyväksi.

Ja tiedän kyllä, että aito ongelma ei ole audio tai audion tyyli, vaan sisällön julkaisutahti :rofl:

Asiateksti on toki aina asiatekstiä eikä se muuksi muutu vaikka siihen jotain teennäistä rentoutta yrittäisikin ajaa sisään - yleensä nämä kuulostaa sitten tosi noloilta, kuten konsultit ja muut lisko-ihmiset jotka pitävät kalliita haistapaskakoulutuksia meillä töissä.

Mä kyllä sanoisin että sulla on oma, selkeästi tunnistettava tyyli olemassa, mutta tunnistaako sitä itse ja sen käyttäminen työkaluna on sitten asia erikseen. Minä nyt en näistä(kään) asioista mitään oikeasti tiedä, kunhan horisen mitä sattuu.

Tekniikan hankkimisesta ei kannata mun mielestä stressata, sulla on varsin miellyttävä ääni eikä pienet taustahälyt siellä haittaa mitään.
Taas sitten eräs toinen koira-aihesta podcastia tuottava ihminen tarvitsisi minun mielestä mikserin, laadukkaan mikrofonin ja rankkaa kompressointia ääneen, kimittävä, hivenen nariseva nasali ääni on aika ikävää kuultavaa.

Äläs nyt, käyn kerran viikossa Thomannin sivuilla näyteikkunaostoksilla. Olin kerran jo ostamassa sieltä mikseriä kun iski järki päähän – mitä hemmettiä mä teen moisella, kun ei ole studiota, enkä osaisi moista edes käyttää. Olen nyt jo Adoben Auditionin raju alikäyttäjä, joten siinä on tekniikkarunkkausta riittämiin.

Mulla menee editissä suurin osa ajasta maiskutusten, taiteellisten miettimistaukojen ja yskimisten leikkaamiseen. Jos osaisin puhua, niin saisin jälkikäsittelyn tehtyä omalla tasollani noin minuutissa. Mutta sekin olisi plussaa, että saisi pidettyä näpit irti pöydästä, ettei joka hemmetin kopautus kuuluisi napsutteluna.

Onneksi suurin osa kuuntelijoista on mallia juutuubin ja instan massakäyttäjät – ei heitä tekniset heikkoudet haittaa (enkä tarkoittanut tuota pahalla, onpahan vaan fakta).

Ja kauemmas aiheesta. Audion kuluttaminen on muuttunut ihan pirusti kahden vuoden aikana, Kun vaihdoin pois videosta (liian työläs ja itse vihaan puhuvia päitä), niin minulle todettiin, että tein julkaisijan itsemurhan. Kukaan ei kuuntele jotain hemmetin podcastejä. Ja se pitikin paikkaansa siihen aikaan. Musaa kuunneltiin, siinä median muuttuminen ainoastaan lisäsi käyttöä, mutta äänikirjojakin pidettiin yhtä pellenä keksintönä kuin C-kasettien aikana.

Vaikka olenkin hajulla kuluttajapuolen median kulutustottumuksista, niin silti tuli yllätyksenä, että Facen ketjussa niin moni ilmoitti kuuntelevansa mieluummin. Tuossa yllättymisessä näkyy hyvin miten omat mieltymykset vaikuttaa. Itse olen lukija ja minua tuskastuttaa kuuntelemisessa hitaus, kun olisin lukenut jo saman asian vähintään 5x nopeammin. Ja sitten peilaa muiden tarpeita omien halujen kautta.

Ei ensimmäinen kerta… höpisin kaffepaussimaisesti, kokeillakseni, yhden vanhan kirjoituksen. Tunti siihen meni. Audio edittiin ja pelkkää viivaa. Olin unohtanut laittaa lavalieriin virrat päälle.

Paskat. Mä katselet jakson The Expansea ja hyppään sitten kolmeksi vartiksi juoksumatolle kävelemään. Uusi yritys sitten kun motivaatiota taas riittää.

Tein toisen kokeilun. Nyt pelkkää hiljaisuutta ja rätinää. Tuosta paskasta solmiomikistä on jostain kohdasta johto poikki.

Kolme tuntia hukkaan. Nyt annan periksi.

(tietysti, jos olisi katsonut tallentimen kertomia tasoja, niin olisi huomannut sen heti – mutta kun ei sitä koskaan tarvitse tehdä, tiedän mitkä input-arvot kuuluu olla)

Vittu.

Nyt sain tapeltua tuon vittuilleen jutun audioksi. Meni sitten vaan normaalina lukemisena.

Tämä on viimeinen, jonka ilmoitan erikseen saaneen audion. En koe tarpeelliseksi huudella siitä. Saa olla eri mieltä, joten silloin saatan kertoa audion ilmestymisestä. Itse olen vaan sitä mieltä, että moiset meta-ilmoitukset vaan lisäävät kohinaa, mutta se on vain minun mielipiteeni.