Kalsium

1 Like

Sain mailitse kysymyksen:

Kiitos hyvistä tiedoista, joita välillä käyn lukemassa.

Kalsiumin kohdalla on neuvottu antamaan kaksinkertainen annos imeytymisvaraksi. Kalsiumin aineenvaihdunta toimii kuitenkin niin, että menee sekaisin liian suurista kalsiummääristä, jolloin keho alkaa poistamaan kalsiumia liikaa ja kehoon syntyykin vajaus.

Tiineille nartuille se on erityisen epäterveellistä ja saattaa myös aiheuttaa kalkkikrampin eli ylimääräinen kalsium toimii toisinpäin kuin luulisi.

Opin tämän, kun teetin tiineelle nartulleni ravitsemusasiantuntijan laskelmat ruokavaliolle. Tärkeintä silloin oli antamieni kalsiummäärien reilu vähentäminen.

Hieman liian pienissä määrissä kehon yleensä imeyttää kalsiumia tehokkaammin, mutta liian suurissa menee sekaisin ja poistaa paljon enemmän kuin olisi hyväksi.

Nykyään lisään suosituksiin noin 15 %, koska vinttikoirat ovat kevyempiä vähemmän rasvakudoksen vuoksi, jotta varmasti tulee tarpeeksi muttei kuitenkaan niin paljon, että sekoittaisi kalsiumaineenvaihdunnan.

Ajattelin kertoa tämän, kun sivujasi varmaan aika monikin lueskelee.

Vastasin:

Olet valitettavasti teettänyt laskelmat jollakulla, joka ei ole osannut ammattiaan.

Kalsiumaineenvaihduntaa ei pysty saamaan sekaisin syöttämällä mitään kalsiumia antavaa tuotetta. Tuo johtuu siitä, että kalsiumin imeyttämistää säädellään erittäin tarkasti, koska kalsium osallistuu vahvasti elimistön pH-tasapainon säätelyyn.

Ruuan kalsiumin sisäänottoa säädellään akselissa 0 - 80 % ja säätely tapahtuu hormonaalisesti munuaisten kautta, jossa säädetään, paitsi erittämistä, myös suolistossa sisäänoton ioniväyliä — eli kun ei tarvita, niin tunneli menee kiinni.

Jos kalsiumia saadaan liikaa, niin se tulee sitten ulosteen mukana ulos. Tunnetuin tilanne on ns. luupaska.

Kalsiumkarbonaatin bioaktiivisuus on maksimissaan 40 prosenttia. Tarkoittaa sitä, että aivan riippumatta kuinka paljon elimistö tarvitsisi, niin sulava hyötyosuus on tuo 40 %. Kun määrä tuplataan, niin varmistetaan riittävä saanti käytännössä aivan jokaisessa tilanteessa. Jos ei tarvita, niin ylimäärä tulee sitten ulosteissa ulos.

Tuo pätee passiivisessa imeytymisessä, eli kun ei käytetä D-vitamiini. D-vitamiinin avulla voidaan käynnistää aktiivinen imeytyminen, kun ruuassa ei ole riittävästi kalsiumia elimistön tarpeisiin. Silloin saadaan tehokkaampi sulavuus myös kalsiumkarbonaatille.

Mutta taas — aktiivinen imeytyminen käynnistyy vain kun tarvitaan enemmän kuin mitä ruuassa on. Jos ruuassa on riittävästi, tai liikaa, niin aktiivinen imeytyminen ei käynnisty ja normaali säätely pätee edelleenkin.

Tuplaaminen tehdään siis kahdesta syystä:

  • varmistetaan, että saadaan riittävästi
  • ei voida olla varmoja, että koira saa riittävästi D-vitamiinia

Synnyttäineillä nartuilla kalkkikramppi ei tule mistään liiasta kalsiumin antamisesta, koskaan. Ei ole koskaan johtunut — tuo luulo on peräisin 1950-luvulta, jolloin se lainattiin naudoilta eikä edes tunnettu kalsiumin säätelyä, D-vitamiinin osuudesta puhumattakaan.

Ruuan kalsiumia ei suuremmin käytetä elimistön sen hetkiseen tarpeeseen, koska se on liian hidas väylä. Syöty kalsium siirretään luustoon ja vasta sieltä irroitetaan tarvittava kalsium hormonaalista tietä pitkin — josta vastaa D-vitamiini. Jos ja kun D-vitamiinista on vajetta, niin kalsiumia ei saada luustoon, vaan se poistetaan munuaisten kautta elimistön pH-tasapainin takia. Mutta samaan aikaan D-vitamiinin vaje aiheuttaa myös sen, että kalsiumia ei saada tehokkaasti siirrettyä luustosta pois muuhun tarpeeseen.

Tuo kärjistyy synnytyksen jälkeen, tyypillisesti kolmen ensimmäisen päivän aikana. Silloin ongelmat eivät liity mitenkään ruuan kalsiumin määrään, vaan juurikin akuuttiin D-vitamiinivajeeseen, joka heijastuu muuhunkin hormonaaliseen vasteeseen. Lopputuloksea plasmassa olevan kalsiumin määrä romahtaa, kun uutta ei saada tilalle, ja siitä sitten seuraa krampiksi kutsuttu.

Tämä on itseasiassa kalsiumaineenvaihdunnan perusteita, jotka jokaisen ravitsemuksen kanssa työskentelevän pitää osata.

Joten valitan. En korjaa mitään siksi, että sinä olet saanut ammattitaidotonta palvelua. Enemmänkin minua nyt mietityttää, että kuinka paljon muitakin asioita koirasi ruokinnassa on rikottu.

Tiineistä nartuista ja kalkkikrampista taitaa olla juttua tässä ketjussa, ainakin otsikon ja tagien mukaan:

Vinttikoiriin en takertunut vastauksessa, koska se on vielä spesiaalimpi juttu. Vinttikoira on vain yleisnimitys määrätyn tyyppisille koirille ja niissä vaihtelua on vaikka.

Greyhoundilla on hyvin vähän yhteistä englanninvinttikoiran kanssa. Irlanninsusikoiralla ei ole oikein mitään yhteistä kummankaan kanssa. Borzoissa tilannetta muuttaa turkki. Italianvinttikoiralla ja whippetillä ei myöskään ole mitään yhteistä, vaikka kumpikin on pienemmästä päästä.

Tarkoittaa sitä, että ei ole olemassa mitään vinttikoiran tarvetta. On vain aktiivisuuteen liittyvä tarve. 15 % korotus on mitätön ja koska läski ei ole aineenvaihdunnallisesti aktiivista kudosta, ja koska aniharvoin paksummat rasittavat itseään enemmän vaikka enemmän elopainoa pitäisi saadakin höllymään, niin hyvin äkkiä sinänsä erikokoisilla onkin tismalleen sama rasvattoman (lihas)kudoksen määrä ja myös tarve olisi sama.

Mutta jos mietitään aktiivista ja anaerobisesti liikkuvaa näöllään metsästävää, niin tarve kylläkin nousee äkkiä, ei 15 %, vaan 150 tai 250 %.

1 Like