Kalorirajojen tuunausta (sisältövaroitus)

Minähän asetin itselleni tavoitepainoksi 85 kiloa. Eihän se oikein mihinkään perustunut, kunhan vaan tuntui sellaiselta hyvältä saavutukselta. Plus mahtuu 186 senttiin (ei. en ole mitannut paljonko ikä on syönyt senttejä).

Sitten kun 85-alkuinen ilmestyi ensimmäisen kerran vaakaan, niin tipautin tavoitteen 80 kiloon. Ei siihenkään mitään sen kummallisempaa perustetta ollut kuin että vyötäröä oli edelleen ulkopuolella lonkkien ja olipahan mukava tasaluku.

Sitten tuli joulu ja lisäsin syömistä sekä vähensin liikkumista. Kuten arvata saattaa, niin seuraavaksi tuli välipäivät ja uusi vuosi. En oikein saanut missään vaiheessa liikkumista käyntiin.

Osaaltaan voisi väittää, että tässä näkyy se syy miksi olen pakottanut itseni koko ajan tekemään, koska jos otan hetken löysästi, niin homma kaatuu. Oli siinä hieman sitäkin, prokrastinaatiota parhaimmillaan: aloitan sitten huomenna taas kunnolla., mutta vaikutti hieman muutkin asiat.

Olen ollut koko ajan väsynyt joulunalusajasta alkaen. Siis oikeasti väsynyt. Nukun normit 6 -8 tuntia ja silti iltapäivällä tulee romahdus ja kahden tunnin päikkärit. Kun päästään ilta-seitsemään, niin ei meinaa taas pysyä hereillä.

Sitten kun tekee, niin paikat väsyy nopeasti. Siis samanlaista lihasuupumusta kuin ihan alussa. Syke kylläkin pysyy kävelyssä ihan kurissa. Sen sijaan hengästyminen alkaa poikkeuksellisen aikaisen ja helposti.

Juokseminen on vielä tahmaisempaa kuin alussa - yritin eilen juosta intervallin ja kolmannen kohdalla ei vaan pystynyt. Jo ensimmäisen kovempivauhtisen kohdalla syke meni 180:een, toisella kertaa 184 ja kolmannen sitten lopetin kesken ja totesin, että ei tästä mitään tule.

Tänään yritin juosta sen ns. mittajuoksuni - pelkkää juoksua uupumukseen asti. Eipä tarvinnut, koska puolentoista minuutin jälkeen ei vaan kyennyt kun jalat eivät kestäneet. Syke oli tuossa kohtaa vasta lähestymässä 157 rajaa.

Kaikki ei vaan ole ihan kunnossa. Noinkohan olen vaan tehnyt liikaa ja saavuttanut rapakuntoiselle hyvinkin ristiriitaisen asian nimeltään ylikunto. Tai sitten olen vaan laiska. Mutta vetkuttelen tämän ja huomisen päivän vielä vain muutaman kilsan rauhallisella taaperruksella ja lihaspuolen jutuilla. Ensi viikon alusta täytyy muutenkin muuttaa painotuksia.

Jos unohdetaan väsyminen ja mietitään sitä sen kautta, että minulla ei ole aikoihin ollut näin syvää unta, niin onhan se parempi asia kuin herääminen kuselle kahden tunnin välein tai muuten vaan säpähtäminen hereille milloin mistäkin syystä.

Voin muuten paremmin. Tai en minä vointiani osaa arvioida ja minulle se tarkoittaa useimmiten sitä, että ei suuremmin satu mihinkään, vatsa toimii kohtuullisen hyvin eikä ole nälkä tai paha ähky (no, ähkykin on hyvä asia, joskus).

Ainoat mitkä ovat muuttuneet, on treeniksi luokiteltavan duunin väheneminen ja olen syönyt enemmän. Vedetäänkö tästä johtopäätös, että ns. terveellisemmät elintavat ovat perseestä ja saavat ihmisen voimaan huonommin? Osaltaan noin tapahtuukin – kuunnelkaapa laihduttavien pakonomaista tarvetta hehkuttaa kuin hemmetin hienosti asiat ovat. Samaa itsensä psyykkaamista kuin röökin lopettaneiden pakonomainen tarve mainostaa kuinka hienosti asiat on ja nyt on ollut polttamatta niin ja niin monta viikkoa, päivää, tuntia ja minuuttia.

Jos unohdetaan laihdutuskuurini alun 1200 kcal sekoilu, niin 1750 kcal päiväraja perustuu puhtaasti meemiin syö 500 kcal vähemmän ja kuluta 500 kcal enemmän, niin laihdut puoli kiloa viikossa*. Ero omassa toteutuksessani on siitä, että en ottanut vähennettäväksi lähtötasoksi sen aikaista syömistä tai edes painon vaatimusta.

Lähtötaso oli 85 kiloisen täysin liikkumattoman henkisen työn tekijän peruskulutus 2300 kcal. Se, että en asettanut rajaksi 1800 kcal, kuvaa enemmänkin omaa ajattelumaailmaani. On parempi kiristää hieman enemmän, koska laskut ovat kuitenkin aina optimistisiä – tiedän, 50 kcal on merkityksetön ero, mutta luku näyttää paljon paremmalta kuin 1800.

Kyllä, plasebo toimii sellaisillakin, jotka tietävät saavansa plaseboa ja itsepetos onnistuu, vaikka tietää huijaavansa; tuossa oli oikeastaan kyse vain eräänlaisesta 99-hinnoittelusta, jolla sain itselleni hieman kirkkaamman kruunun.

Mutta.

Minä kulutan aika harvoin 2300 kcal päivässä – ja kulutuksen suhteen puhutaan epävarmasta kellosta, mutta kun muutakaan ei ole. Lepopäivinä, riippuen onko käyty jossain vai vaan homehduttu kotona, niin kulutus on ollut keskiarvoisesti aika tarkkaan 2600 kcal.

Normiarkena, kun teen sitä sun tätä, niin kulutus on vaihdellut 3600 - 3800 välillä. Eli olen keskimäärin mennyt viimeiset pari kuukautta 1500 - 2500 kilokalorin miinuksilla päivässä. Keskiarvona miinusta on ollut vain 1800 kcal, koska en ole syönyt määrää täyteen, mutta kukas näitä nyt niin tarkkaan laskee :innocent:

Nyt alkaa punainen lanka taas kadota, enkö enää ihan tarkkaan muista miksi näitä aloin selittämään, enkä vaivaudu scrollaamaan juttua ylöspäin, mutta varmaan kyse on siitä, että ehkä se 85 kiloa olisikin minulle parempi vaihtoehto kuin 80 kiloa. Ja kun paino on nyt 85, pyöristyssääntöjen mukaan ja kukas nyt satoja grammoja miettii, niin minun pitäisi lopettaa diettaaminen. Oikeammin – minun pitäisi nyt siirtyä siihen määrään ja tapaan, jolla pitäisi pärjätä, jos ei ihan loppuikää, mutta pitkään kuitenkin.

En minä taaskaan suostu ihan täysin menemään oppikirjan mukaan, mutta minun oletetulle pituudellani ja 85 kilon painolla sekä matalalla aktiivisuudella minun pitäisi laskukaavan mukaan syödä 2800 kcal päivässä. Otin sen käyttöön uudeksi syöntimääräksi,

Jösses. 1000 kcal lisää päivässä, joka pitäisi tulla ruuasta. Tästä tulee… mielenkiintoista.

Tuon pitäisi pysäyttää laihtuminen. Mutta koska se on samalla päivittäisellä tasolla edelleenkin 500 - 1000 kcal alle, niin ei pitäisi myöskään lihota,

Njaa, arvaus on, että ensimmäisen viikon lihoo hiukan. Säästöliekki kuitenkin pyrkii palauttamaan balanssin - tosin, onhan minulla ollut jo jouluajan eräänlaisia latauspäiviä.

Vyötärö kuitenkin on edelleen, Ehkä nyt teen aidosti sen treenin painotuksen muutoksen, josta olen jauhanut jo pitkään. Vähennän kävelyä/juoksuyrityksiä määrällä X ja korvaan ne lihasvoimalla. Joten yritän muuttaa läskiä lihakseksi.

Kuinkahan kauan menee ennenkuin muutan taas tämänkin suunnitelman… mutta juuri nyt lopputulos on, että syys/lokakuun vaihteessa aloitettu laihdutuskuuri on valmis, Nyt siirrytään kehonmuokkaukseen ja se onkin paria kertaluokkaa kovempi homma kuin laihdutus.

Joku on heittänyt minulle pariin otteeseen, että ei minulla olisi varsinaista tarvetta laihdutuskuuriin. Valitan, jos kuva järkyttää ja alaikäisten ei pitäisi katsoa tätä ilman aikuisen läsnäoloa.

Tästä aloitin:

Tässä ollaan nyt:

Joten kyllä, vielä on matkaa jäljellä. Paljon.

2 Likes

Voisiko olla vain ylikunto tai jokin lievä väsymys/masennus?

Mulla on tavoista poiketen ollut neljä päivää migreeni :expressionless:.
Ja, ei. En ole juonnut alkoholia viimeeksi ennen joulua yhden lasin valkoviiniä.

Tänään harrastin helvetin hyötyliikuntaa, kun kolasin ja lapioin yli 40 cm lunta. Ja lisää näyttää tulevan eli myös huomenna on hyötyliikunta päivä luvassa normi lenkkien lisäksi.

Onko teillä lunta?
Meinaan jos tuo pakollinen rutiiniliikunta ei nyt luonnistu niin kokeileppa tota hyötyliikuntaa vitutuksen kautta kuten minä :joy::joy:.

Aamu- ilta tallit teet uusilla, korostetuilla liikeradoilla kuitenkin niin ettet riko itseäsi.

Itsestäni sen verran, että valon määrän lisääntyessä minulla pahenee massennus ja ahdistus.
Kevät on yhtä helvettiä.

Masennukselle minä olen aika immuuni. Sen sijaan väsyä voin kylläkin, ja vittuuntua.

Ylikunto olisi houkutteleva ajatus, koska se tarkoittaisi, että on tullut tehtyä paaaaljon. Ehkä kuitenkin vaan pientä ylirasituksen poikaa yhdessä kalorivajeen kanssa. Tai vaan kyllästymistä.

Minä tein eilen talven ensimmäiset lumityöt. Tuli huimaavat ehkä 7 senttiä tuota valkoista paskaa.

Et ole tainnut koskaan tehdä tallin siivoamista? Siinä ei tehdä korostetuilla liikeradoilla yhtään mitään tai homma ei vaan onnistu :grin:

Mutta. Onkos nyt jo kolmas päivä kohta pulkassa korkeammilla kaloreilla? Eikun rajat on olleet korkeammat kolme päivää, mutta olenhan minä syönyt enemmän melkein viikon. Seuraukset on olleet mielenkiintoiset.

Paino on noussut kilon. Se ei ollut mikään yllätys. Säästöliekin sammuminen tehostaa hetkeksi kalorien muuttumista läskiksi, siinä ei ole mitään uutta. Silti syön sen 500 - 1000 kcal alle kulutuksen, joten tasaantuu jossain vaiheessa. Ja jos ei, niin sitten leikataan syömistä uudelleen.

Vatsa toimii taas kunnolla. Onpa ihmeellistä, kun syö enemmän :smile:

Mutta hassuinta on se, että olosyke on tipahtanut. Riitelin kellon kanssa, kun olin varma, että se mittaa väärin. Mutta hitot. Nyt kun istun pöydän ääressä, niin syke on välillä 70 - 80, useimmiten 72 - 75. Eli syke tipahti sellaiset 20 pinnaa muutama päivä sen jälkeen kun aloin syömään enemmän.

Siinä sitä, säästöliekin stressioireilua kehon tasolla. Toki kyse voi olla sattumastakin, mutta syke myös nousee rasituksessa hieman hitaammin ja siitä minulla on dataa.

Muttamutta… enpä olisi uskonut tätä sanovani, mutta 2800 kcal on hieman hankala saada täyteen ruualla. Tietysti se onnistuisi torttutaikinalla ja suklaalla, tai homejuustolla, mutta se ei liene homman pointti.

2000 kilokaloriin pääsen aika helpolla, mutta 2200 alkaa olla rajoilla. Onneksi candy caneja on vielä hiukan jäljellä.

2 Likes

Voi kuule olen tehnyt tallin siivoamista. Samoin navetan :wink:.

Mutta ajattelin, että voisit kokeilla jotain ekstreemiä kun sulla on tota vipuvartta enemmän :rofl:.

Tänään (ai niin, tulee väärä päiväleima kun on yli puolenyön, eli 5.1.) paino oli 85,6. Tuli päivässä kilo, hiukan toista, alas. Sanoisin, että vessa on edelleenkin hassu keksintö.

Ihan hieno idea nostaa syötävien kalorien määrää. Mutta kun en ehdi syömään riittävästi. Tänään jäi 2200 kcal.

Joko tyhjennyskuurista, tai jostain muusta syystä, vanhat tutut krampit palasivat. Ovatkin olleet hieman kauemmin kadoksissa. Vasen sisäreisi aloitti yöllä ja on huomautellut olemassaolostaan koko päivän. Samaten oikean varpaat — niiden kramppi on muuten ajaessa perinjuurin vittumaista, mutta onneksi osaan käyttää kaasua vasemmallakin.

Nyt on vedetty sitten magnesiumia ja kalia kaksin käsin. Vettä, kahvilla ja ilman, on mennyt sen verran, että suurin osa laihduttavista naisistakin kadehtisivat.

Ja jotta liian vähä syöminen suhtautuisi oikein kulutukseen, niin tänään oli core-päivä. Mikään ei rakenna intoa niin paljon kuin kunnollinen ja täydellinen epäonnistuminen vatsaohjelmassa.

Juujuu, tiedän. Olen minuuttitasolla tehnyt vatsalihaksia suunnilleen saman verran kuin urakan ensimmäisellä viikolla kävelyä, eikä sekään ollut silloin mikään suksee… Joten se, että six pack on enemmänkin rypyssä olevaa läskiä, ei pitäisi yllättää. Mutta vituttaa onnistumattomuus silti.

Hyvä puoli on tietysti siinä, että moisessa ei syke nouse, niin kellokaan ei valehtele mitään megakulutuksia.

Joten tein vatsalihassarjan jälkeen ainoan mahdollisen ja järkevän ratkaisun. Hyppäsin matolle ja laitoin vauhdiksi 6,2 km/h. Kolme kilometriä eli hilkun vajaa puoli tuntia sitä, niin sain sykkeen ylös ja pitkästä aikaa kunnon hien päälle.

Joten jos ensi yönä jalat pitää hereillä, niin sen täytyy johtua maasäteilystä tai jostain.

Mutta jollain tavalla pitäisi saada syötyä enemmän. Hieman hankalaa, kun ei ole nälkä riittävän usein ja vaikka olisikin, niin ei ehdi syömään.

tiedän vetäväni nopeita johtopäätöksiä taas, ja aamulla saatan taas pyörtää sanani, mutta juuri nyt tuntuu siltä, että viisaammat saattoivatkin olla oikeassa siinä, kun huokailivat minun menevän liian kovilla miinuskaloreilla.

Paskamaista, oikeammin siis nöyryyttävää, tässä on se, että minähän selittelin säästöliekistä. Jos olisin noudattanut niitä juttuja, niin olisin laihtunut ungefär saman verran, mutta olo olisi ollut ehkä parempi ja olisi saanut vähistä treeneistäkin paremmat hyödyt. Ehkä.

2 Likes

En pääse kaloreihin ilman turhaa höttöä. Mutta tänään totesin, että ei ole sellaista kalorivajetta, jota ei saa korjattua pullollisella Ediä, kahdella Runebergilla ja Tuplalla.

Tämän päivän välipalat on muutenkin… ei ehkä niin suositusten mukaiset.

1 Like

Toi tumma suklaa :nauseated_face:.

Mihinkään muuhun en tartu tai puutu :joy:.

Puutu vaan siihen Profeeliin. Se on makean nälkään ehkä paras ratkaisu markkinoilla, kun laskeskellaan kaloreita.

Juu. Marabou on onnistunut tuossa sarjassa. Ei ne muutkaan pahoja ole, mutta tykkään mintusta.