Juokseva koira ei elä vanhaksi

Talouden vanhin greyhound Laura (La Tua Cantante) on nyt 10 vuotta . Nimi ei sano täällä mitään, mutta se oli narttu, joka oli Suomen kautta aikojen nopein ja menestynein kilpakoira keskipitkillä ja pitkillä matkoilla – eli niillä metrimäärillä, joilla tärkeimmät kilpailut käytiin.

Koirat saivat pisteitä Vuoden Koira -kilpailussa menestyksensä mukaan. Paras oli Vuoden Greyhound. Koska nartut ovat fyysisesti heikompia kuin urokset, koirissakin, niin parhaat pisteet kerännyt narttu oli sitten Vuoden Narttu – mitään vsp-palkintoa ei ollut. Systeemi on kopioitu maailmalta, mutta yhdellä oleellisella erolla: muu maailma äänesti voittajan, Suomessa se tuli saavutuksilla. Ja jos narttu oli tarpeeksi hyvä, niin se oli sitten Vuoden Greyhound ja Vuoden Narttu.

Paitsi Suomessa, jossa urosten omistajille tuli paha mieli ja hallitus muutti palkitsemissysteemiä. Miten niin minulle jäi aiheesta jotain hampaankoloon :laughing:

Ei minun siitä pitänyt kirjoittaa, vaan tehdä hieman off topic postaus, koska lihaksisto-alue on niin hiljainen. Siitä miten kisakuntoinen peruskunto näkyy vanhempanakin (eli käänteistä mitä itsellä on fittiness-alueella…) .

Vanha suomalainen sananlasku sanoo, että juokseva koira ei elä vanhaksi. Positiivissävytteisempi tulkinta on, että kyse on eräällä tavalla matkamittarista ja kun kilometrit tulee täyteen, niin se on sitten siinä (aihe, johon greyhound-puolella jokainen kokeneempi uskoo, mutta yleensä reiden graciliksen suhteen). Yleensä sairastutaan syöpiin ja patteisiin ja oletus olisi, että kiihtynyt aineenvaihdunta altistaisi.

Varmasti sekin, mutta ehkä kuitenkin ennen vanhaan, niinä vanhoina hyvinä aikoina, koirat elivät huonolla ruualla ja kun siihen yhdistettiin pihavahdin roolin lisäksi syksyinen ja talvinen metsästysura, niin kynttilää poltettiin molemmista päistä.

Masentavampi selitys olisi, että koska koiralla oli selvä käyttöarvo, ja turhan syöjiä ei pidetty, niin vanhuuden hidastaessa liikaa uhrattiin koiraan yksi luoti. Samaa kuin kysymyksessä koska valjakkokennelit päättää valjakon koirat: ennen kuin maa jäätyy.

Mutta minä väitän, ilman faktan hiventäkään, että nykyään asia on päinvastoin. Juokseva koira elää pidempään. Fyysinen kunto suojaa ja kunto laskee huomattavan hitaasti iän myötä, vaikka oltaisiinkin laiskana eläkkeellä.

Se, että ihmiset oman harrastusintonsa takia kilpailevat ja harrastavat vanhusten kanssa aivan liian pitkään, on kylläkin kasvava ongelma. Antakaa niille vanhuksille oikeus eläkkeeseen ja ostakaa nuorempi harrastuskoira!

Laura on esimerkkinä siksi, että se oli ammattilaismittapuulla töhti. Se on juossut ja sitä on treenattu koko sen ikä aina eläkepäätökseen asti. Nyt, 10 vuotiaana, se on kaukana kilpailukunnosta, mutta mitä olen seurannut maan harvalukuisen kilpailevan greyhound-kannan tulostasoa, niin se hakkaisi edelleenkin suurimman osan 2 - 3 vuotiasta, parhaassa iässä ja kunnossa olevat.

Kyllä. Vahvasti geneettinen lahja, mutta treenillä se pintaan tuotiin.

Laura pitää kuntoaan yllä juoksemalla talon ympäri, ihan omaksi huvikseen. Ja että ei tulisi toispuolisuuksia, niin kolmen kierroksen jälkeen vaihdetaan suuntaa. Matkaa kertyy kaikkiaan 400 metriä, noin.

Se mikä erottaa Lauran 6 vuotiaasta sukulaistytöstään, on askeleen kauneus ja juoksun vaivattomuus. Mikä tärkeintä – sitä on myös helppo pitää mittarina terveydestä. Kun juoksu vaikeutuu, niin jotain on pielessä.

Pointti on ehkä siinä, että vaikka ei tehtäisikään fysiikaltaan kilpailutason koiraa, niin hyvä fyysinen kunto suojaa pitkälle vanhuudessa – kunhan sitä ei ole ajettu loppuun keski-ikäisenä ja rikottu niveliä; lihasvammat eivät merkitse mitään, ne vaikuttavat vain kisauraan.

Ja kun ikää tulee, niin vanhenevan koiran täytyy saada liikkua halunsa mukaan.

Olen sanonut, että vanhuksen ja pennun ruokinta ei eroa perusteiltaan mitenkään. Laajennetaan sitä. Vanhuksen ja pennun liikuttaminen ei eroa toisistaan mitenkään.

**
Niin, mikä La Tua Cantante? No, tämä:

4 Likes

Vastaan nyt kuitenkin, vaikkei mulla olekaan kilpa-harraste koira…
Allekirjoitan tuon ainakin Sohvin kohdalla ( coton de tulear 13,5v ), hyvä peruskunto luotu aikanaan ja nyt kun muutin ruokailun 3v sitten…muori on kuosissaan nyt :slight_smile: ja sai keväällä ipana Sirkun kaverikseen…
Eletty täällä vanhuksen ja ipanan ( nyt vuosikas ) kanssa sekä lenkkeilyn ja ruokailun suhteen ja hienosti menee :slight_smile:

Olisin laittanut videon Muorin lenkkeilystä…mutta ei onnistunut…tiedä syytä ? ja en ole mikään data immeinen…jaa…tuli vastaus ettei uudet käyttäjät saa laittaa liitteitä

@pirjosohvi

Liitteet onnistuu 24 tunnin kuluttua ensimmäisestä käynnistä ja kun on avannut muistaakseni 3 ketjua. Se on ihan puhdas spämmisuoja. Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että moista ei tarvittaisi ja sitä voisi lieventää. Se 24 tunnin raja tulee kylläkin softasta eikä siihen pysty vaikuttamaan.

Nyt en edes muista pystyykö videota siirtämään. Olen saattanut estää sen, tai olla estämättä – niissä tulee usein koko vastaan.

Ja piipahdin katsomaan kirjoittamistani ohjeista :laughing:

Onnistuu, mutta on kokorajoitus – taisi olla 14 megaa.

Vois muuten olla kokeilemisen arvoinen tuo videon pallopeli. Edesmenneellä staffilla oli agrimarketin sikapallo, mutta ongelmaksi muodostui palloon tarttuva hiekka joka kävi hampaisiin kun koira koitti purra palloa. Kuonokoppa estäisi sen.

https://drive.google.com/file/d/1-o8IJm_rKLvt7hq_y6bO4ncd-3CxZ7Go/view?usp=drivesdk