Joskus ratkaisu on helppo: punaiset värjäytymät

Varsinkin (pienillä) valkoisilla koirilla kysellään usein syljen ja kyynelnesteen aiheuttamaan punertavan ruskeaa värjäytymää. Sellainen tyypillinen vastaus varoittaa kuparista, beeta-karoteenista tai ylipäätään sopimattomasta ruuasta.

Oikea vastaus sen sijaan on, että värjäytymät syntyvät entsyymitoiminnasta. Ylipäätään syljen tai kyynelnesteen erittymiseen, jopa sen koostumukseen, voi ruoka aika ajoin vaikuttaa. Mutta ei kuparin ja porkkanan kautta.

Oli koira, jolla värjäytymää oli kuonossa, naamassa ja ohimoilla. Kun tyypillisesti valkoisen koiran värjäytymän puhdistaminen saattaa olla einen hankalaa (kuulemma rasva auttaa, kuten meikkien poistossa), niin tällä saatiin naama kuosiin ihan vaan pesulla.

Joten seuraava johtopäätös, koska teorian täytyy aina olla mahdollisimman monimutkainen, ehdotti pään alueella yleistynyttä hiivaa. Ongelma vaan oli siinä, että moinen olisi ihan tolkuttoman harvinaista — varsinkin kun korvat olivat sisältä puhtaat.

Syy löytyi aika helposti.

kuva

Koirien ruokailutavathan aiheuttavat aika ajoin ongelmia. Usemmiten kyse on ahmimisessa ja sitä kautta ilman haukkomisessa vatsaan. Sama voi aiheutua myös närppijöillä, joilla on suunnaton tarve noukkia ruokaa ensin etuhampaillaan, sitten ihmetellä nokaretta kupin vieressä ja lopuksi pureskella palasta kuin hevonen ruokaa.

Tämä tapaus sai turvotettua kuivamuonaa, johon oli lisätty lihaa. Ei sapuska aivan liisteriä ollut, mutta tahmeaa kuitenkin. Se oli myös tolkuttoman ahne.

Lopputulos oli, että ruokaa oli ylt’ympäri kupien reunoja ja siinä sitten nojailtiin kuppiin, että sai kaiken nuoltua.

Värjäytymä ei ollut mitään sen kummallisempaa kuin pikkumukuloiden tapa heitellä ruokaa päälleen. Toisin sanoen, että ruokalappu olisi korjannut värjäytymät.

Tällä kertaa onnen ja autuuden toi… spanielikuppi.

1 Like