Joet, järvet, meri sekä jäätilanne: satelliittikuvat

Aloittelevan, ja miksei kokeneempienkin, melojien eräs ongelma on löytää sopivat rantautumispaikat, maihinnousut sekä yöpymismahdollisuudet. Niiden löytämisessä auttaa kuulemma Google Maps, kun ottaa satelliittikuvat käyttöön. Minua ne eivät ole kovinkaan hyvin auttaneet, mutta on se parempi kuin entiset puhelinluetteloiden kartat (jonnet ei muista). Mutta näin kevään korvilla kiinnostaa tietää ovatko vedet auenneet sen vertaa, että voi ylipäätään siirtyä avantouinnista melontaan.

Siinäkin auttaa satelliittikartat. Tällä kertaa ehkä näppärin, tai ainakin toimivin, on Sentinel Hub.

Sentinel Hub myy satelliittietoja. En penkonut sen enempää heidän hinnoitteluaan ja tarjontaansa, koska alin kuukausiveloitus oli 20 euroa. Plus he tarjoavat ilmaisenkin vaihtoehdon, joka esittää (ymmärtääkseni) päivän vanhaa tietoa rajoitetuilla työkaluilla. Mutta esimerkiksi jäätilanteen selvittämiseen ilmainenkin on toimiva.

Jos palvelu kiinnostaa enemmän, niin kokeilemalla pääsee eteenpäin. Mutta jos haluaa jonkinlaisen kuvan, että ovatko vedet sen vertaa auki, että talven jälkeen pääsee melomaan, niin aika perusasetuksilla pärjää. Sen verran varoitukseen sanaa, että kännykällä sivuston käyttö on aika tuskaa — kuten aina kun rakenne on hiukankaan laajempi tai monimutkaisempi. Joten tabletti tai isompi näyttö malliin läppärit ja isommat tietokoneet ovat jollain tapaa vähimmäisvaatimus.

Tältä näytti Vihdin suunnalla Hiidenvedellä 14.4.22:

Vertailuksi vuotta aiemmin sama paikka…

Jotta saisi hahmotettua mikä on maata ja saaria, ja missä pitäisi olla vettä tai jäätä, niin karttakuva on tällainen:

Peruskäyttö

Hakukenttää laitetaan haluttu paikka. Ja sitten karttaa saa suurennettu ja pienennetty tutulla tavalla. Pari asetusta kannattaa kuitenkin huomioida.

Kun avaa vasemmalta valikon, niin ensimmäinen välilehti on Rendering. Sillä saa muutettua mitä ja miten satelliittikuva esittää, vaimentaa tai vahvistaa. Lienee helpointa kun käyttää ensimmäistä valmista valintaa: Natural colors.

Siirrytään seuraavaan välilehteen Effects. Siellä ehkä kannattaa laittaa täppä päälle kohdassa * Show acquisition dates*. Silloin satelliittikuva näyttää päivämäärän, josta kuva on otettu. Jos kuva tuntuu liian tummalta, kuten muina aikoina kuin talvella tapahtuu — ei ole vala heijastavia kohteita — niin Gain säätö auttanee. Sopiva arvo riippuu omasta silmästä, mutta ainakin keväisisissä kuvissa, kun mukana on vielä lunta, niin ehkä 1,5 toimii.

Oletuksena on joko kuluva tai edellinen päivä, riippuen onko kuvamateriaalia jo saatu ja julkaistu. Mutta päivämäärä riippuu toisestakin asetuksesta: pilvisyydestä.

Satelliittukuvien tarkkuus riippuu pilvisyydestä. Jos taivas on harmaa, niin ei maastakaan saada kuvaa. Siksi pystyy säätämään pilvipeitteen määrää, jolloin haetaan tuorein kuva, joka vastaa haluttua pilvisyyttä. Asetus löytyy pilvi-ikonin takaa ja asetetaan vetämällä haluttuun prosenttiin.

Kolmas asetus koskee itse näkymää. Sentinelin ilmaiseksi antamat satelliittikuvat eivät ole kovinkaan tarkkoja — tai ainakin oletan, että epätarkkuus koskee ilmaista materiaalia — joten aina ei ole niin helppoa hahmottaa missä kohtaa on joku kartasta tuttu paikka. Tai jos katsoo jäätilannetta, niin tumma kohta ei kerro onko se avovettä vai saari. Silloin kannattaa ottaa satelliittinäkymä pois päältä ja vilkaista tuttua karttanäkymää.

Sen löytää työkaluriviltä viimeisenä vasemmalta. Ikoni on satelliitin kuva. Voit myös vaihtaa satelliittia, ja ne muuttavat kuvaa jossain määrin; itse olen pärjännyt vähäisessä käytössäni Sentinelin satelliiteilla. Satelliittikuva otetaan pois päältä tai laitetaan takaisin päälle napauttamalla satelliitin valintamerkkiä.

Muista asetuksista sekä niiden merkityksestä omalle käytöllä pääsee kärryille ihan vaan kokeilemalla mitä mikäkin tekee.

Vaeltajat ja retkeilijät

Lapissa Sentinelin satelliittikuvat saattavat hieman kertoa siitä paljonko lunta on maassa, mutta se ei kerro mitään lumen laadusta tai syvyydestä. Metsäisemmillä alueilla ei oikein saa tietoa edes siitä onko lumipeitettä vielä jäljellä. Johtuu ihan puista, jotka peittävät maaston — ainakin havumetsissä, lehtimetsissä tilanne saattaa olla toinen, enkä jaksanut penkoa niin syvällisesti.

Yritin hahmottaa saisiko satelliittikuvista hieman tietoa siitä, että kuinka kevät etenee. Toisaalta, näen se omasta ikkunastakin ja jos ollaan suunnilleen samoilla leveysasteilla, niin eipähän moiseen satelliittia tarvita. Asia kiinnostaa oikeastaan vain siksi, että se lyhyt hetki, jolloin kasvu räjähtää ja vihreän sävyt muuttuvat joka päivä, on ihan pahuksen kaunista aikaa — saattaisin silloin haluta liikkua jossain. Tuon suhteen maantiede on tylsä. Turussa kaikki tuppaa alkamaan ennen kuin Uudellamaalla. Ja Helsingissä kevät tulee aikaisemmin kuin 40 kilometrin päässä ja yhden ilmastoa jakavan harjun takana Vihdissä.

Vilkaistaan kertoisiko vaikka asetus Color infrared mitään sen kaltaistakaan — anteeksi, testaan samalla kun kirjoitan, joten en tiedä mihin päädytään tai onko tästä mitään iloa, joten laitan kuvakaappaukset klikkaamisen taakse piiloon, niin eivät pidennä postausta tarpeettomasti.

Minä haluaisin kiertää Porkkalanniemen kärjen, kajakilla, joten ihan ensimmäiseksi vilkaisen miltä jäätilanne näyttää juuri tällä päivämäärällä. Samalla saan eräänlaisen vertailukohdan kasvustosta kertovalle infrapunalle.

Porkkalanniemen kalliot, 9.4.22

En saanut tuoretta kuvaa, koska on ollut liian pilvistä. Kun sallin 60 % pilvipeitteen, niin pääsin riittävän lähelle niin ajassa kuin että ylipäätään näin maaperän.

Meri on jo auki, mutta en löisi vetoa rantojen suhteen — siihen tarjotun kuvan tarkkuus ei yksinkertaisesti riitä. Maissa on varjoisissa ja suojaisissa kohdissa vielä lunta, mutta paljon paremmalta tuolla tilanne näyttää kuin meillä täällä Lohjanharjun toisella puolella.

Vilkaistaan infrapuna:

Jep. Puutahan siellä kasvaa.

Kierretään aikakonetta vuosi taaksepäin johonkin vuoden -21 äitienpäivän tienoille, koska silloin kasvu oli jo käynnissä.

Porkkalanniemen kalliot, 12.5.21

Tavallinen kuva kertoo, että lunta ja jäätä ei ole. Onpa yllätys, NOT, koska vuonnan 2021 kevät tuli kuten kuuluikin.

Infrapuna on punainen, kuten kuuluukin, mutta ei tuosta väristä mitään eroa saa tämänhetkiseen ennen kasvukauden alkua otettuun.

Alan olla vakuutunut siitä, että vaikka infrapuna nimensä mukaan on kytketty kasvustoon, niin se itseasiassa kertoo maaperän lämmön — kuten infrapunalla oletettavaa olisikin. Joten hypätään vuoden 2021 heinäkuuhun, keskellä kiivainta kasvua ja vuosiin pahinta helleaaltoa.

Porkkalanniemen kalliot, 14.7.21

Vihreys on samaa kuin aikaisemmassa. Mutta lahdissa näkyy vedessä kasvustoa. Voitaisiinko siitä vetää johtopäätöksiä levän määrästä vai voiko se olla meriveden korkeudesta riippuvaa


? En tiedä, kun en ole koskaan vesillä liikkunut noilla seuduin.

Infrapuna ei kerro yhtään mitään enempää. Eli edes teoria lämpökuvasta ei toimi. Suomessa vaan kasvaa liikaa puita, että näistä olisi mitään iloa siihen tarpeeseen, jota minä kaipaan.

Joten väittäisin, että näistä lähtökohdista Sentinel on jollain tapaa hyödyllinen vain vesilläliikkujalle, kun odotellaan jäiden lähtemistä tai arvuutellaan koska talven alussa kaivattaisiin parempaa jäänkantoluokkaa keularakenteelle.

Mutta jos keksit Sentinel Hubille ja sen satelliittikuville muuta käyttöä, niin kerro kommenteissa.

Kai se kevät tulee — vaikka nyt vapun molemmin puolin mennään enemmän yöpakkasille. Mutta hyvin lumet häipyneet, vaikka viikko tai kaksi sitten tuntui vielä toivottomalta.

Tältä näyttää nyt Hiidenvesi — Vihti on edelleen yläkulmassa. Alkaa sulaa vettä näkyä enemmän.