"Hemmetin Suomi. Nyt meidänkin on ehkä pakko mennä mukaan", parahti

Niin. Joskus ajat muuttuvat. Kuten että Väyrynen ei yritäkään presidentiksi. Mutta Ruotsin rimpuilussa, ja ajopuumalliin ajautumisessa Natoon, on puhtaan koomisia facepalm-aineksi, jos Svenska Dagsbladetiin on uskomista.

ruotsalaisilla [demareilla] oli vaikeuksia saada tolkkua Suomen demareiden kannasta, sillä vanhat yhteydet vanhemman polven demaripoliitikkoihin johtivat erilaisiin johtopäätöksiin kuin keskustelut nuorempaa polvea edustavan Marinin kanssa.

Hurrit ovat niin tottuneita betonoituun status quohon, että onhan se vaikeaa. Varsinkin kun Ruotsissa ihan jokaisen puolueen politiikot tulevat samasta broilerkasvattamosta kuin vanhatkin — oikeammin, vanhat ovat munineet ne uudet.

Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson tokaisi tässä vaiheessa, ettei Ruotsin hallitus näytä tajuavan mitä Suomessa on tapahtumassa.

Voisi kuvitella, että ruotsalainen demarikin voisi seurata suomalaista mediaa. Vaikka media ei todellakaan ole sama kuin mitä aidosti ajatellaan ja tehdään, niin ei niin kattava sama kanta tyhjästä kumpua. Ja sitten tarvitaan kokoomuslainen selittämään demarille mitä Suomessa ja Suomen demareiden joukossa tapahtuu.

Mutta silti jään ihmettelemään, että millä korteilla Marin aikoinaan pelasi, että hän pääsi noin nuorena noin nopeasti nousemaan noin korkealle ilman, että puolueen läskivatsat vanhukset onnistuivat potkimaan päähän. Demareissa on täytynyt olla ihan helvetin vahna sisäinen kapinaliike vanhaa järjestelmää vastaan.