Hampurilaismestojen työolosuhteet

Nyt kun on alettu — vihdoin — keskustelemaan Hesburgerin myötä hampurilaispaikkojen työolosuhteista, eikä asiaa kuitata vaan sillä kuinka hyvä tapa se on opiskelijoille tienata vuokrarahat opiskelun lomassa, niin Twitterissä on innostuttu aiheesta.

Huvittavaa on se, että jopa työnantajapuolueiden edustajat ovat närkästyneitä. Sellaista se on, paikallinen sopiminen.

Minäkin kysyin aiheesta:

Muuttunut on ainakin:

  • Jatkuva kasvava työvoimapula
  • iso meteli Amazonin paskoista työoloista
  • ehkä Pam on onnistunut valistamaan nuoria työntekijöitä pitämään puoliaan?

Yleinen ilmapiiri ongelmien esiinnostamisessa? Se mikä tätä on muuttanut, en tiedä.

1 Like

Vai onko työmoraali huonontunut entisestään?

Paskoja paikkojahan noi pikaruokaketjut on aina ollut. Samoin kuin mainostenjakaminen.
MUTTA.
Niillä tuloilla on maksettu vuokra, laskut ja vähän säästetty opiskelun ohella.

Jos taas opiskelu ei kiinnosta, voi olla vaikea saada työtä johon ei kouluja tarvitse käydä.

Huonolla työmoraalilla varustettu työntekijämäärä on vakio siinä mielessä, että niitä on aina. Mä näen tän asian enemmän niin päin, että kun valtamedioissa kirjoitetaan paperittomien/ suomea osaamattomien työntekijöiden riistosta Suomessa, se on vähän vaikeaa ja noloa enää vaieta kantasuomalaisten huonoista työoloista.

Ehkäpä sukupolvien asenne-erot myös vaikuttaa? Millenaiaalit, saati sitä nuoremmat, ei enää hyväksy asiaa…

Vaikka olisi helppo duuni, tarve syödä ja hengähtää ei katoa mihinkään. Kiireaikoina niiden tarve on vielä suurempi. Imo nälkäinen ja väsynyt työntekijä on huonompi asia kuin ei työntekijää. Mua kiinnostaisi tietää, missä tapauksissa tuo äärirajoille vetäminen on yrityksen linjaus ja milloin se on vaan paskaa työvuorosuunnittelua. Normaalitilanteessa. Mulle on hyvin tiedossa, että kuluneen puolentoista vuoden aikana on ollut todella vaikeaa saada saikkutuurajaa, kun lomautettu/osalomautettu on mieluummin kotona ansaitsemassa ansiosidonnaista kuin tulee töihin.

Mua on jo useamman vuoden ärsyttänyt se, että huudetaan vain työnantajan vastuuta elämiseen riittävästä palkasta. Yksi iso tekijä liiketoiminnan kannattavuudessa on vuokrat. Oon vain hyvin harvoissa yhteyksissä nähnyt, että olisi puhetta vuokranantajien yhteiskuntavastuusta. Ne saa nostaa vuokrakuluja kaikessa hiljaisuudessa just niin paljon kuin tykkäävät.

Tässä on mielestäni nyt kolmesta eri asiasta kysymys:

  • huonot työntekijät, mukaanlukien palkattu työnjohto, jotka kuormittavat työnantajaa, muita työntekijöitä ja myös loppujen lopuksi asiakasta
  • huonot työnantajat, jotka kuormittavat kaikkia työntekijöitä, ja loppujen lopuksi myös asiakasta — joka ei kiinnosta, jos riittävä volyymi tuo tulosta
  • B2B sopimukset, jotka ovat kahdenvälisiä sitovia sopimuksia

Juu, paskoja työntekijöitä on ollut aina. Toki nyt ajattelen varmaan setämiesmalliin ja yritän selittää miten ennen kaikki oli paremmin, mutta kun nuorten työkokemus perustui useampaan kesätyöpaikkaan, eli parin viikon pään-taputtelu-TET:iin, niin oltiin opittu

  • tekemisen perusteet ja pelisäännöt
  • kello ja kalenteri

Nykyään nuoremmilta ei oikein suju edes kello ja kalenteri. Ja työntekokin pitää opetella siinä vaiheessa, kun pitäisi tehdä oikeasti töitä ja kun ei tajuta, että

  • puolen tunnin safkis on puoli tuntia, ei 45 minuuttia, koska vetkuttelu estää seuraavaa pääsemästä tauolle ja kusee koko vuorotuksen
  • puhelinta ei voi selailla silloin kun pitäisi tehdä tuottavaa työtä
  • myöhässä töihin tulo kusee kaikkien duunit
  • urakka tarkoittaa urakkaa ja urakan kuseminen kusee muidenkin ansiot, vaikka itseä ei nappaisi

niin alkaahan siinä olla ongelmissa muiden kanssa, isoissa työpaikoissa työkavereiden kanssa ja pienemmissä myös omistajapuolen suuntaan. Isoissa tehtaissahan taasen pystyy lusmuamaan vaikka kuinka, koska työnjohtoa ei nappaa, toimihenkilöt eivät tiedä mitä salissa tapahtuu ja omistajia kiinnostaa vain kvartaali.

Juu, kädettömiä ja ihan vaan laiskoja on kokeneissakin työntekijöissä. Ja iso osa nuorista tekee työnsä kunnolla.

Se, että työnantaja kiristää ruuvia edellyttämällä esimerkiksi töihin liittyvien aloittavien töiden tekemistä omalla ajalla ilman palkkaa, eli ennen varsinaisen työajan alkua, on oma juttunsa.

Sama asia taukojen kanssa, tai taukojen puuttumisessa. Tai liian pienen työntekijämäärän kanssa. Tai että työntekijän pitäisi tehdä maksimitulosta paskoilla työkaluilla. Tai että ammattitaidosta halutaan maksaa alin pakollinen liksa.

Kun aina huono työntekijä ei ole huono siksi, että ei halua tehdö paremmin. Kun työnantaja toteaa, että rasvapannu on keittäjää arvokkaampi, ja että työntekijä — jota ilman ne koneet ei toimi — on yritykselle vain rasite ja kuluerä, niin voi ottaa kellosta aikaa koska suurin osa työntekijöistä muuttuu huonoiksi työntekijöiksi.

Minulla on kirjava työhistoria. Osa johtuu minusta, yleensä vaan halusta tehdä jotain muuta. Useimmiten tuo halu syntyy siinä vaiheessa, kun minulle todetaan liksasta, että maksetaan TES:n mukaan ja huomaan, että kannusteet eivät tule osaamisesta ja työpanoksesta, vaan sosiaalisista suhteista — kaunis ilmaisu sille, että nuoleskelusta maksetaan.

Minä olen aina ollut hassu työntekijä, Olen aina aika äkkiä oppinut työni, ja aika paljon siihen liittyviä asioita — kuten miten laitteisto toimii ja varsinkin miten niitä korjataan. Tai säädetään.

On tuonut mukanaan sen, että kun en saa liksaa lisää siksi, että osaan ja kykenen enemmän kuin muut, niin vaihdan työpaikkaa. Minulla kun ei ole mitään syvempää suhdetta työpaikkaan, vaan teen töitä rahan takia. Ja kun lähden, niin vien aina mukanani tolkuttomasti hiljaista tietoa ja takaan, että seuraajani on tullut aina maksamaan talolle enemmän, kuin mitä minun palkankorotukseni olisi ollut.

Mutta se olen vain minä.

Ongelma jonkun Hesen kohdalla on tolkuton kiire yhdistettynä paskaan palkkaan, jonka houkuttelevuus perustuu yhteiskunnan kompensaatioon, kun palkataan opiskelijoita.

Minähän tein joku aika sitten puolen vuoden keikan viinatehtaalla. Oli rauhallisempaa ja aika ajoin tekee ihan hyvää olla palkkatöissä. Minulle maksettiin eroissa, ja aika pitkälle myös ostovoimaltaan, sama liksa kuin jonka olin saanut markka-aikana 80 luvun alussa kesätöissä.

Ajatelkaa. Sama palkka, mutta kovemmat vaatimukset, ja aikaväliä oli 40 vuotta. Siinä sitä teille suomalaisten työmarkkinoiden kehittymistä :rofl:

Se, että tein ylipäätään sen puolen vuotta töitä, perustui kahteen ja vain kahteen asiaan:

  • perheen molemmat aikuiset pääsivät samalla kyydillä, joten työmatkakulut eivät olleet merkityksellisiä
  • yrittäjäpohjalta sain manipuloitua verkorttini käytännössä nollakortiksi

Eli ilman yhteiskunnan antamaa tukea, joka vastasi noin 30 prossaa nettopalkasta, en olisi todellakaan nostanut persettäni ylös keittiön pöydän äärestä. Ihan siksi, että normiverotuksella ja matkakuluilla olisin itseasiassa maksanut siitä ilosta, että pääsen tehtaaseen töihin kolmeen vuoroon. Siinä sitä, kannustusloukkua.

En ole koskaan ollut Hesellä tai muussa hampurilaismestassa töissä. Mutta muutama tuttu on. Samaten tiedän toista kautta mitä työolosuhteet olivat aikoinaan Hesen Kaarinan einestehtaalla.

Muotoilen asian näin. Minä tiedän mitkä ovat levollisuuteni ja myös oikeuteni. Tiedän myös mitkä ovat työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. Jos olisin Heselle mennyt töihin, niin skenaarioita olisi ollut kaksi ja vain kaksi

  • olisin lähtenyt kävelemään ensimmäisen tunnin jälkeen
  • vanhana (sanan kaikissa merkityksissä) ay-aktiivina olisin hoitanut järjestäytymisen kuntoon ja pysäyttänyt koko perkeleen lafkan

Hesen (ja muiden) vedätykset ja päähän potkimiset onnistuvat vain siksi, että työntekijäpuoli on lyhytaikaisia, eivät tiedä oikeuksiaan ja uskovat satuihin miten maailma paranee, kun nousee vuoropäälliköksi ja saa eriväriset kuteet.

Se, että melkoinen osa Hesen rafloista, varsinkin ABC:t, ovat ihan hemmetin hitaita ja tilausten saaminen oikein on enemmänkin tuuria kuin taitoa, on yrityksen asia.

Verratkaa työntekijämäärää missä tahansa hesen raflassa verrattuna Maciin tai Burger Kingiin. Siinä sitä, syytä. Ja kun siihen yhdistetään vielä työpaikasta johtuva motivaatiopula, niin soppa on valmis. Tai tässä tapauksessa: se soppa ei valmistu tai toimitetaan makkaraperunoina.

Edelleenkin: tuo on yrityksen valinta. Yritetään hoitaa kolmella työntekijällä duuni, joka vaatii viisi käsiparia. Ja se on sitten työntekijöiden vika?

Alkaa lipsumaan jo off topikkiin, mutta minä en enää suuremmin syö Hesellä. Olen kuitenkin turkulainen ja käynyt Hesellä ensimmäisen kerran kun se oli vielä yksi katukeittiä Naantalissa. Ehkä kerran tai kaksi vuodessa voin ottaa Megan. Paitsi etten jaksa odottaa tupla-aikaa, niin yksi suuri syy on, että tilaaminen on tehty ihan helvetin vaikeaksi. Toinen syy Hesen välttelemiseen on ruokien mauttomuus.

On kolmaskin syy. Salmela on meuhkaava kusipää.

Mauttomuuden takia välttelen myös Mäkkäriä. Joskus tarjouksessa on jotain el macoa tai muuta, niin silloin voidaan piipahtaa. Enkä ole vieläkään antanut anteeksi, että Big Bacon siirretiin öiseen aikaan juoppojen ruuaksi — tuolleKAAN valinnalle firman puolelta ei ollut mitään perusteluja. No, Burger King tekee parempaa.

Sitten on se B2B-puoli. Ei vuokrat liity asiaan mitenkään. Se on yrityksen kulu ja omistajan neuvotteluun kuuluva asia. Nyt vingutaan, että maksaja ei saa muuttaa sopimustaan siksi, että ei ole rahaa.

Tämä voi tulla yllätyksenä, mutta ei kukaan saa koskaan ja missään. Kuluttajapuolella on yksi poikkeus: äkillinen sairastuminen tai työttömyys. Sillä pystyy einen pelaamaan aikaa.

Sama oikeus on muuten yrityksillä, joka aina tuppaa unohtumaan. Tukivaihtoehtoja on vaikka kuinka. Ero kuluttajaan on siinä, että yritys voi tehdä rahoituskierroksen. Kuluttaja ei.

Yritykset, kokoomus ja EK huutavat paikallisen sopimisen perään työntekijäasioissa. Kun ainahan siinä on kaksi tasavertaista neuvottelukumppania pöydän molemmilla puolilla.

Jostain kumman syystä sitten tämä paikallisen sopimisen onni ja autuus ei kuitenkaan koske mm. vuokria :rofl:

1 Like

En minäkään ole ollut töissä tuommoisessa paikassa, mutta moni tuttu on.

Itse en edes pidä Hesen tuotteista joten ei tule edes kannatettua koko yritystä. Ranskalaiset ihan paskoja ja mauttomia.

Mutta, ikävä kyllä joka työpaikoilla on noita jotka ei ymmärrä selkeitä pelisääntöjä. Että jos et noudata aikoja tai tee annettuja tehtäviä se kaatuaa toisen niskaan.
Kyllä tätä on vanhoissakin, mutta aivan järkyttävän paljon näissä milleniaaleissa joilla käsitys työnteosta on ihan omaa luokkaansa.
Ja ei voi tosiaan yleistää että kaikki kuuluvat tähän kastiin.

Ja mikä on hämmästyttää minua edelleen on se, että jos ei ole erikseen sanottu että tee jokin suorite eli työtehtävä niin sitä ei sitten tehdä :woman_facepalming:.

Aamen tälle! Miten ne onnistuu pilaamaan moisen peruseineksen, ei tajua.

1 Like

10 vuotta riittää tuohon samaan. Toki tulee pamin neuvottelemat vuosikorotukset, mutta koska TES niin sitten tes. Palkasta ei neuvotella, työmäärä kasvaa. Ja koska kulut kasvaa, työtunteja vähennetään. Mutta ei työmäärää.

Aamen tälle!

Osa työnantajista kehuu ylpeyttä äänessään maksavansa TES:n mukaista palkkaa. Se onkin hyvä kehunaihe: maksaa alinta mahdollista :rofl:

2 Likes

Teidän vastauksista päättelin, että kyseisessä tapauksessa se on yrityksen linjaus. Nyt on herra iso herrakin ottanut kantaa asiaan. Innolla jään odottamaan, mitä saavat aikaiseksi.

Mahtaako tämäkin olla maksumuurin takana:

Mä olen ollut 10 vuotta nykyisellä työnantajalla. Yrityksestä tykkään, asiat on aina hoidettu niin kuin pitääkin.
Myyjänä ollessa mulla ehti olla viisi eri myymäläpäällikköä, joilla kaikilla tietysti samat ohjeistukset ja yritysarvot johtamisen takana.
Hajonta tekemisessä ja johtamisessa oli todella isoa, pahimmillaan niin perseestä, että oma motivaatio tehdä yhtään mitään oli pakkasen puolella.

Ja erityisesti se työvuorolistojen suunnittelu oli yksi isoin motivaatiota syövä tekijä. Kun työvuorot suunniteltiin niin, että niissä olisi mahdollisimman vähän/lyhyet tauot. Kyllähän sitä jaksaa neljä tuntia parilla voileivällä, mutta jos työvuoro on klo 10-14, niin sori nyt vaan, mun vatsani tarvitsee lounaan (jonka se saa, jos työvuoro onkin 10-18), jota en ehdi syödä 12 minuutissa.
Joten jos 13.45 kysytään, että voinko olla pidempään töissä kun onkin vähän ruuhkaa, niin vastaus on, että en voi, kun on jo kaksi tuntia ollut huutava nälkä.

Ja tämä oli siis yksi niistä viidestä, neljän muun kanssa ei ollut samaa ongelmaa. Sillä yhdellä oli kova tarve miettiä vaan työntekijöistä aiheutuvia kuluja ja yrityksen “etua” :woman_facepalming:

Noniin, Hesburger vastaa

"VIITASEN mukaan viime vuosien aikana Hesburgereihin on tullut tilauksia useista tilauskanavista, mitä hän kuvaa ”toimintaympäristössä tapahtuneeksi haastavaksi muutokseksi”. Tähän myös koronaepidemia on Viitasen mukaan tuonut oman lisänsä.

”Reagointi tähän muutokseen ei ole ollut riittävää”, Viitanen sanoo tiedotteessa.

”Asettamamme tavoitteet ovat johtaneet siihen, että ravintoloita on paikoin johdettu liian tuloshakuisesti ja työntekijöiden kuunteleminen on jäänyt taka-alalle.”

“Lisäksi ravintolapäälliköt saavat jatkossa enemmän tukea esimiestyöhön. Heillä on myös paremmat mahdollisuudet vaikuttaa oman ravintolansa toimintaan, henkilöstön riittävyyteen ja hyvinvointiin sekä asiakaspalvelun laatuun, tiedotteessa todetaan.”

Yritys ei siis ole tehnyt väärin, vika on esihenkilöissä.

Mielenkiintoisin osuus oli tämä:

"Hesburgerin tiedotteen mukaan yhtiö tulee viestimään henkilöstölleen selkeästi työaikojen joustamiskäytännöistä. Kotiinlähtö ennen vuoron loppumista voi tapahtua joko työntekijän tai esimiehen aloitteesta vaatien kummankin suostumuksen.

”Vastaavasti työntekijää voidaan myös pyytää jäämään pidempään töihin, ja jo vakiintuneen käytännön mukaan Hesburger maksaa siitä työntekijälle ylimääräisen korvauksen”, tiedotteessa todetaan."

Tuohan on jo todella edistyksellistä, tuskin ravintola-alan tes tuota vaatii? Onko kellään tietoa, paljonko korvaus on? Euro?

Salmelahan otti tuon kannan jo heti alkuun. Yrityksen kulttuuri on toinen, eikä yrityksen johto tiennyt mitä missäkin tapahtuu — syy on pelkästään keskikastin johdossa ja varsinkin liikkeiden esimiehissä.

Ne kympit, joita voidaan kutsua esihenkilöiksi, vuoropäällikoiksi tai ihan miksi tahansa, toteuttivat talon politiikkaa, jonka on alkujaan sanellut Salmela.

Jos hän ja perheensä eivät muka tiedä mitä yrityksessä tapahtuu, niin ehkä heidän pitäisi myydä yritys, taas, jollekin muulle?

Mutta eihän tämä siis pelkästään Hesburgerin ongelma ole. Siellä on vaan asiat tainneet jo pitkään olla olleet huonommassa jamassa kuin muissa ketjuissa.

Kaivakaa esille muinaiset uutisoinnit Hesburgerin Kaarinan tehtaan työolo-ongelmista — hassun tuttua, ja silloin Salmela puolusteli tilannetta. Mutta tietysti, eri aika ja silloin siitä ei tehty isompaa numeroa. Pointti on siinä, että moinen toimintatapa on aina ollut tuon jätkän kantava ajatus.

Hienoa, että Hese kertoo henkilökunnalleen, että pivittäiset työaikajoustot täytyy tehdä kuten on määrätty :person_facepalming:

Hienoa myös sekin, että maksavat jonkun korvauksen ylipitkistä päivistä, suurin osa aloista ei maksa. Mutta jos se korvaus on joku muu kuin ylityö tai sen korvauksen lisäksi ei seurata työaikasaldoa, kuten pitäisi, niin minä kävelisin ensin liittoon ja sen jälkeen työsuojelupuolelle, kun viimeinen osoite olisi kanteen nostaminen palkkasaatavista.

Onko kaupan alalla tapana, että yliajasta ei makseta ja aikaisemmin kotiin lähteminen on palkatonta rokulia? Mutta olen täysin varma, että raflojen noudattama TES määrittelee ylityöt — kun se ei ole pelkästään sopimuskysymys, vaan työaikalakiin sidottu.

Erään toisen henkilön kanssa keskustelin muissa yhteyksissä koirapuolen kivijalkaliikkeiden palkoista. Se, että liikkeet eivät kannusta myymään, on toinen juttu.

Myös se, että kesälapsi-tason palkan takia alalle ei hakeudu kuin sellaisia, jotka kykenevät elämään tai olemaan minimaallisella palkalla, on matalapalkka-alojen globaali ongelma.

Mutta minulle sanottiin näin:

Ai saatana mä nauroin paskasesti ku eka tili tuli: tein jotain 20 h /vko elokuun ni verojen jälkeen 702 € :joy::joy::joy::joy::joy: Kuka hullu tällä elää päätyökseen :rofl:

Oma vastaukseni oli aivan yhtä ymmärtävä:

Minä olen aina miettinyt sitä, että kuinka epätoivoisia ne kivijalkaliikkeiden rouvat on, kun eivät pysty vaihtamaan duunia. Minä en tuolla netolla nousisi edes sängystä, jos ei siihen liity muita kannustimia.

Olisi siinä pari sanaa kannustinloukkuajattelustakin ja miten jostain syystä se, että maksetaan köyhyysrajan korvaus työstä, jotenkin poistaisi kannustusloukkuja, kun palkalla pitäisi pystyä edes elämään.

Tiedän. että töitä ei kasva joka puussa. Ei minun tarvitse enää hakea töihin minnekään ja elän yrittäjänä aika pitkälle pakosta, en valinnasta. Mutta kyllähän matalapalkka-aloja elättää nimenomaan työntekijöiden mahdottomuus vaihtaa muualle. Ja opiskelijat, jotka ovat ikiaikaisesti vääristäneet monenkin alan palkkoja.

En tiedä. Taitaa nyt saada virrata aika paljon vettä Aurajoessa ennen kuin minä menen seuraavan kerran Heselle.

1 Like

Jos työvuoro on suunniteltu 4h pituiseksi ja pyydetään olemaan 6h, kyse ei ole ylityöstä vaan lisätyöstä. Ylityölisiä maksetaan vasta, kun työvuoro ylittää 10h (ellei tessissä ole toisin sovittu). Siksi olen yllättynyt siitä, että Hese maksaa sen normipalkan lisäksi ylimääräisen korvauksen siitä, että tarvittaessa pidennetään työvuoroa.

Yliajasta maksetaan palkkaa, mutta tosiaan ylityölisä tulee vasta 10h/vrk ylittävästä työajasta. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää lähtemään kotiin etuajassa palkatta, mutta asiasta voidaan sopia työntekijän kanssa.
Jos työvuoro on suunniteltu 6h pituiseksi ja tt on töissä vain 4h, tuo 2h suunnitellaan tulevissa työvuorolistoissa hänelle uudestaan. Käytössä on siis tasoittumisjakso, esim meillä se kestää 6kk. Tuona aikana työntekijälle on suunniteltava ja toteuduttava sopimustuntien mukaiset työtunnit.
Erikseen on sitten se, että työntekijä luopuu työtunneistaan, niitä ei tarvitse suunnitella uudestaan.

Ja työntekijällä on oikeus kieltäytyä olemasta töissä pidempään kuin alunperin työvuorolistaan on suunniteltu. Ainakin kaupan puolella.

Terveisin, entinen pääluottamushenkilö :laughing:

Meikäläisen ay-ura, ja sittemmin palkanlaskijana, alkoi kv-tessin puolelta. Sittemmin mukaan tuli, tekijänä, metalli ja hetken aika elintarviketeollisuus.

Muotoilen näin. Vaikka tyypillinen työaika rakennetaan alle 40 h viikko (pekkaset huomioiden) niin 10 h vaatimus on päätön. Vaihtakaa sopimusneuvottelijat. Varsinkin kun ollaan alalla, jossa nollasopimukset ovat maan tapa.

Vaikka olisin nuorempi, niin ennen helvetti jäätyisi kun lähtisin kaupan alalle (no, hyvällä konseptilla ehkä vahvalla provikalla ehkä :wink: ). Paska palkka, paskat työajat ja paskat työehdot. Ja usein myös paskat työnantajat.

Tarkoitatko, että ylityölisää tulisi saada jo aiemmin? Vai mitä?

Kaupan puolella ei ole käytössä pekkasia (varastopuolella vissiin on, niillä sama tes, mutta omat liitteet ja lisäykset). Meillä on kikyt käytössä, tehdystä 220 työtunnista tulee palkallinen vapaapäivä. Ennen kikyjä oli arkipyhiä varten joku muu systeemi, mitä en ikinä hiffannut. Tein silloin 30h/vk niin ei ollut niin väliksikään.

Työvuoron pituus on jotain 4 ja 8 tunnin välillä. Jos vuoro kestää yli 7h, siihen tulee 0,5h palkaton safkis. Tämä on käsittääkseni se ero pekkasia käyttävillä, niiden työvuoroissa ei ole palkatonta safkista? Kysyn kun en tiedä, oon yrittänyt tätä eroa selvittää ihan vaan uteliaisuudesta.

Työvuoron saa suunnitella korkeintaan 9h pituiseksi, ellei luottiksen kanssa ole erikseen sovittu, että se voidaan suunnitella 10h pituiseksi.

Mä oon kerran tehnyt yli 10h päivän kun en saanut saikkusijaista. Ihan helvettiä yrittää jaksaa edes olla, saati olla ystävällinen asiakkaille. Ja kun työ on myyntiä ja aspaa, niin eipä tuommoiset työvuorot oikein palvele ketään. Kauppa pysyy auki mutta muuten hommat kusee.

10h päiviä tulee välillä tehtyä jos on odottamaton ruuhka/kuormaa kiertynyt paljon/ suunnitelmat tai aikataulut muuttuu lennossa. Eniten sen takia, etten halua jättää henkilökuntaani pulaan. Kyllä ne selviää, mutta yksi käsipari lisää ei ole ollut haitaksi. Vastaavasti oon tehnyt lyhyempää päivää silloin, kun mitään ei tapahdu.

Kun nyt saisivat edes 8h työpäiviä niiden jatkuvien 4-5h pätkien sijaan :angry: multa tullaan jatkuvasti kyselemään työharjoittelupaikkoja. Tekisi mieli kysyä että ihanko oot tosissasi tälle alalle haluamassa, kannattaisi miettiä uudestaan. Ja uudestaan. Ja ehkä vielä kolmannenkin kerran. En ole kysynyt kun oon vaan vastannut, että en ota harjoittelijoita.

Vituttaa ja naurattaa ne klikkiuutisoinnit siitä, kuinka kaupan kassa tienaa näin ja näin paljon. Joo, jos oot kaikki illat ja yöt ja vkloput töissä, niin ihan hyvin kiertyy lisiä. Olettaen, että työnantajalla on antaa niitä työtunteja.
Mutta jos haluaisit välillä vaikka vapaita vkloppuja ja iltoja, niin tulot jää hyvin pieniksi. Mikä sitten on kenellekin tärkeää…

Mistä päästään siihen ihanuuteen, että kun kaupassa iltalisä on päälle 4e, kioskipuolella se on alle euron :woman_facepalming:

Lisään tähän vielä, työnantajalla on tietyissä tilanteissa oikeus määrätä työntekijä olemaan pidempään töissä. Mutta paska/osaamaton työvuorosuunnittelu / halu vierittää yritystoiminnan riskejä työntekijöiden niskaan ei ole pätevä syy direktio-oikeuteen. Imo.

Juurikin sitä. Viikkolepokorvaukset on oma asiansa.

Nuo ehdothan ovat… perseestä. Ja noita sitten pitäisi vielä huonontaa, eikun saada kannustinluokkuja purettua, että kaupan kilpailukyky kasvaisi ja vetovoima työmarkkinoilla paranisi :exploding_head:

Mitä ne on?

Katoin guuglettimesta.

Kaupan puolella ylityötä on vasta 48h/vk menevä aika :woman_facepalming:

Ja tässäkin voi käyttää tasuria apuna. Tehdyn työajan voi tasoittaa tasurissa niin, että keskimääräinen viikkotyöaika jää alle 48h. Koskee siis suunniteltuja tunteja. Jos tekee lisätöitä niin paljon, että viikkotyöaika ylittää tuon 48h, sitten saa ylityökorvausta.

Edit. Mutta juuh, metalli ja paperipuolella on osattu neuvotella vähän paremmin. Ne kun tuo rahaa valtiolle, toisin kauppa.

Paremmin asiansa hoitaneissa liitoissa saa viikonlopun ylitöistä sunnuntaina viikkolepokorvauksen, kun 40 h viikkotyöaika on täynnä, ja lauantaina on tehty 6 tuntia. Eli 100 % korvaus siitä, että ei ole työaikalain edellyttämää vähintään yhtä vapaapäivää viikossa.

1 Like