Glukosamiinin pitoisuudet glukosamiinituotteissa

Käytännössä aina kun koiralle annostellaan glukosamiinia, niin annetaan tuotteesta ja glukosamiinin muodosta riippumatta niin, että saadaan ilmoitettua yhdistettä noin 40 mg/kgEP. Tuo on elämää helpottava yksinkertaistus, joka johtuu, paitsi halusta ja kaipuusta yksinkertaisempaan elämään, myös glukosamiinitutkimusten vajeista.

Glukosamiinia on käytännössä kolmea eri laatua:

  • glukosamiini hydrokloridi (glukosamiini HCL)
  • glukosamiinisulfaatti
  • glukosamiinisulfatin kaliumsuolo (glukosamiini KCL)

Glukosamiinisulfaatti ja KCL ovat samoja, mutta KCL:ssä on vähemmän glukosamiinia, se on helpommin valmistettavaa ja luultavasti einen stabiilimpaa. Mainoksissa väitetään usein, että KCL on parhaiten imeytyvä. Väite ei itseasiassa oikein pidä paikkaansa, vaan ratsastaa glukosamiinisulfaatin toimivuudella itseasiassa aika vahvasti… jos ei täysin valehdellen, niin ainakin rajusti liioitellen.

Ohitetaan tällä kertaa se, että niin ihmis- kuin hevostutkimuksissa glukosamiini HCL ei ole auttanut kuin plasebon verran (paitsi yhdessä tolkuttoman laaduttomassa hevostutkimuksessa). Glukosamiinisulfaattia taasen ei tiettävästi ole tutkittu kuin ihmisillä ja se näyttäisi toimivan — yksi syy siihen miksi glukosamiinsulfaatti saa reseptilääkkeenä, mutta ymmärtääkseni HCL:ää ei enää. Koiristahan kukaan ei tiedä mitään.

Tutkimukset ovat annostelun suhteen täysin ristiriitaisia. Osa ilmoittaa puhtaan glukosamiinin määrän, osa ilmoittaa käytetyn yhdisteen määrän ja loput sitten kutsuu glukosamiini HCL:ää väärin glukosamiiniksi — tuo on ihan sama kuin kutsuisi tieteellisessä tutkimuksessa magnesiumoksidia magnesiumiksi.

Tuo aiheuttaa sen, että tutkimusten keskinäinen vertailu on tolkuttoman vaikeaa. Mutta käytännön elämässä sillä ei ole merkitystä, koska koko ajan ollaan samassa: polven nivelrikossa ihmisillä tavoiteannos on gramma glukosamiinia riippumatta muodosta. Yleisesti on hyväksytty — ainakin Suomessa — että sama gramma on 30 kg koiran tavoiteannos.

Tämä on muuten mielenkiintoista. Kun 2000-vaihteen jälkeen aloin käyttämään kaavaa 1000 mg/30 kg, niin sitä ei käyttänyt kukaan muu. Nyttemmin sama annostus löytyy myös lisäravinteista sekä useammankin eläinlääkärin käyttämästä annostuksesta.

Glukosamiinin määrissä per yhdiste on kuitenkin eronsa ja 1000 mg glukosamiinisulfaattia antaa eri määrän puhdasta glukosamiinia kuin glukosamiini HCL tai KCL.

  • glukosamiini HCL: glukosamiinia on 83,1 %
  • glukosamiini KCL: glukosamiinia on 59,2 %
  • glukosamiinisulfaatti: glukosamiinia on 75,3 %

Tuo tarkoittaa silloin sitä, että jos annetaan 1000 mg eli yksi gramma, niin glukosamiinia saadaan:

  • glukosamiini HCL:stä 831 mg
  • glukosamiini KCL:stä 592 mg
  • glukosamiinisufaatista 753 mg

Jos miettii vain absoluuttisia määriä, niin HCL antaa enemmän. Mutta ongelmana on edelleen se, että ihmis- ja hevostutkimuksissa se ei ole toiminut. Määrä on ylipäätään aina hieman hankala ainoana mittarina — on ihan sama paljonko magnesiumoksidi antaa magnesiumia, koska krampit eivät häviä, mutta ripuli on taattu.

Joten ehkä enemmän kannattaa miettiä glukosamiinisulfaatin muotoja keskenään. Glukosamiini KCL:ää kun pitäisi annostaa lähes kolmanneksen enemmän, että saisi saman määrän glukosamiinia kuin mitä glukosamiinisulfaatista saa.

Koska nuo kaksi ovat molemmat glukosamiinisulfaattia, niin niiden eroja bioaktiivisuuden suhteen ei tarvitse tiettävästi murehtia. Kaliumsuolo on edelleenkin valmistus- ja varastointikysymys, eikä liity mitenkään siihen nivelrikkoiseen koiraan.