Aurinkokenno ja puhelimen lataaminen

Ostin talvempana poistomyynnistä Kodak SP21 aurinkokennon. Antaa kolmella A4-kokoluokan kennolla 21 wattia ja painoa moisella on kaapeleineen 884 grammaa. Vertailuksi: Trustin 20 000 mAh varavirtapankki painaa 471 — joten pari noita ei paljoakaan enempää paina ja sähköä riittää muutamaksi päiväksi, ja itku tulee vasta kun ne tyhjenevät.

Tässä ketjussa on hieman kuvailua tuosta aurinkokennosta:

Aurinkokennon idea on tismalleen sama kuin varavirtapankkien. Kun laitteet alkavat retkeilyssä, vaelluksessa tai vaikka melonnassa tyhjentyä (joka tapahtuu nopeammin kuin uskoisikaan, jos käyttää jotain karttaohjelmaa ja siinä GPS-reitin piirtoa), niin laitteet saa ladattua reissun päällä.

Jos siis aurinko paistaa.

En ole tuota vielä käyttänyt kertaakaan aidoissa olosuhteissa, mutta testasin latausta pihalla. Olosuhteet olivat optimaaliset, eli kesäkuun alussa täysin pilvetön taivas ja olin lähempänä puolta päivää.

Puhelimessa oli varausta 43 %, joten ei se vielä kuoleman kielissä ollut. Mutta tehokkaalla pöytälaturilla saan sen täyteen ehkä puolessa tunnissa, alle tunnin kuitenkin. Aurinkovoimalla meni einen kauemmin.

Kun tunti tuli täyteen, niin akkumittari näytti 87 %. Sitten roikuin netin ihmeellisessä maailmassa ja menin katsomaan tilannetta: 100 % akkua. Joten suorassa auringonvalossa moinen 21 watin aurinkopaneeli latasi vanhan iPhone 7 plussan ehkä noin tunnissa ja vartissa.

Joten ruokailupaussi maastossa olisi riittänyt akun täyttämiseen. Jos aurinko paistaa, eikä ole varjoa.

Ihan siedettävää minusta.

Silti kysymys kuuluu, että kannattaako kantaa pienempää virtapankkia ja aurinkokennoa, vai vaikka paria isompaa virtapankkia… sanoisin, että parin yön reissulla aurinkokenno ei ole tarpeen. Jos kajakilla tai kanootilla kulkee, niin silloinhan lisäpaino ei merkitse mitään.

Ai niin, tuo SP21 on niin vanha, että siinä on tavallinen USB-lähtö. Virran pitäisi riittää uudempien lataamiseen, mutta silloin tarvitsee USB → USB-C sovittimen.