"Ainakaan en syö kasviksia"

Russelipennut viettävät viimeisiä aikojaan kotona. Kahdeksan viikon rajapyykkiä lähestyy ja seuraavan muutaman päivän aikana jokainen kakaroista siirtyy viettämään itsenäistä elämää. Paitsi kotiin jäävä, joka saa nauttia äidistään vielä jonkun aikaa, ehkä viikon.

Nauttiminen loppuu siinä vaiheessa, kun emä siirtää tyttärensä luokasta omat jälkeläiset kastiin se ärsyttävä pikkukoira samassa taloudessa.

Kerroin Facessa mitä pennut (ja emä) söivät lähes kaksi viikkoa sitten,

Jos et ole Facessa...

Ihmisiä kiinnostaa aina mitä muiden koirat syö, vaikka se ei auta mitään mihinkään. Mutta annetaan yksi esimerkki:

6x 6vk ikäisiä jackrusseleita, ei hajuakaan mitä ne painaa nyt, jotain 2 kg kipale? Päivässä menee tällä hetkellä

  • neljä kourallista RC:n startteria, ehkä 1/2 l kuivana?

  • 150 g Maukkaan voittoa (huomenna ohjelmassa on Maukkaan Into)

  • maksapallukan

  • porukalla pari nakkia, muutaman lihapullan, juustoa, leikkeleitä plus mitä ihmisten lautasella on

Emä, noin 8 kg ehkä, taasen syö

  • noin 1/2 l RC:n Medium Puppyä

  • jotain lihaa parisataa grammaa, oliskohan Kennelrehulta

  • pentujen paskaa

Osalle on tuttu teesi “pentu ruokitaan kuin rotunsa aktiivinen aikuinen”. Laajennetaan sitä. "Normikokoinen pentue syö ennen luovutusta saman verran kuin emänsä.

Seuraava maininta asiasta olikin täällä, kun pennut olivat tipauttaneet syöntikertansa 2,5 kertaan päivässä – se puolikas tuli siitä, että aamuruuasta ei enää syöty kuin puolet.

Lähes aina kun puhutaan pentujen (ja miksei aikuistenkin) nirsoudesta, niin suurin murheenkryyni on aamuruoka. Ei vaan putoa. Vaikka aamussa on pisin aika edellisestä syömisestä, niin suurin osa siitä ajasta on ollut nukkumista. Se kuluttaa aivan eri tavalla kuin valveilla olo.

Tosin pikkupentujen suhteen energian kautta ajattelu on hieman… paradoksaalista. Kasvu nimittäin tapahtuu yöllä ja silloin vasta kulutetaankin. Paradoksin ratkaisuun ei tarvita aikakonetta tai muuta scifin aihepiiriin kuuluvaa.

Se, että pidemmän ajan jälkeen, kasvun vaatiessa enemmän kaloreita ja enemmän ihan kaikkea, selittyy ihan niin yksinkertaisella asialla kuin hidastuneella ruuansulatuksella.

Kun sanotaan, että tämä tai tuo ruoka pitää parhaiten nälän loitolla, niin koirien kohdalla voi sanoa, että nukkuminen syömisen päälle pitää nälän loitolla.

Niin tai näin, niin lopputulos on, että nyt pennut ovat siirtyneet syömisessään 2,1 kertaan - ja ne ovat edelleenkin hieman alle 8-viikkoisia. Ja miellyttävän paksuja. Tuossa ei ole mitään korjattavaa, pennut eivät ole rikki eikä ruoka huonoa – ruokaa vaan annetaan liikaa ja liian usein.


Ei, emä ei enää imetä. Se on lähes ehtynyt. Erossa vietetyn yön jälkeen moinen nisien lussutus on enemmänkin henkistä hoitoa. Stressin purkua. Artikkelikuvan tilanteen jälkeen pennuille muistutettiin, että tissit eivät ole leikkikalu, ja siirryttiin tähän:

(anteeksi. kamera sekoili asentonsa kanssa, enkä jaksanut nähdä 6 sekunnin klipin takia alkaa sitä erikseen kääntämään)