-5kg, mutta ei vyötäröltä

Näämmä painoa lähtee nyt keskimäärin hiukan yli kilo viikossa, joka lienee sellainen terveellinen vauhti – mutta ei motivoiva, varsinkin kun lukee muualta rouvista, jotka kehuu laihtuneensa luokkaa 30 kiloa kuukaudessa ihan vaan sillä, että jätti karkit pois ja silloin tällöin käy salilla :laughing:

Olisi tietysti ihan kiva, että se näkyisi vyötärölläkin - joka ei kapene. Juujuu, tiedäntiedän. 5 kiloa on vähän ja aikaa on mennyt vielä vähemmän. Silti. Meikäläisen taipumus on/off-toimintaan vaatii jotain mitattavaa hyötyä.

Tein viime viikon malliin tunti aamulla ja noin 75 minuuttia illalla. Kävelyä askelmittarilla kolme kilometriä per treeni, johon meni aika tarkkaan 37 minuuttia. Viime sunnuntaina kävin hiekkatiellä ja vauhti pysyi 4,5 km matkalla samana, joten jotain kehitykstä kuitenkin tapahtui. Loppu oli vastuskumeilla voimaa ja liikkuvuutta – lauantai oli totaalilepoa.

Lopputulos oli se, että maanantaina väsytti, vitutti ja kaikki pitkät lihakset oli kipeinä. Liikkuvuus itseasiassa heikkeni, joten ehkä tuli peruskunto huomioiden hiukka liioiteltua.

Nyt on tiistai. Vastuskumit tulee mukaan kuvioihin torstaina, tai sitten jätän koko viikon väliin. Joten nyt mennään vaan kävelyä 30 + 30 minuuttia malliin eka minutti 4 km/h, toinen minuutti 4,5 km/h ja sitten 5 km/h kilometri täyteen - tuossa vaiheessa on aikaa mennyt hiukan päälle 12 minuuttia. Sitten vauhtia lisää 5,5 km/h ja 28 minuuttia täyteen, jolloin viimeiset 2 minuuttia lönkötellään 4 km/h.

Kello laskee käden liikkeestä askeleet ja askelpituudesta arvioi kilometrit ja se ei ihan pidä paikkaansa. Matto näyttää noin 1,2 km, kun kello sanoo saaneensa kilsan täyteen. Joten kaikkiaan vauhdit ovat jotain välillä hiukan alle 10 min/km … 12 min/km.

Periaatteessa aerobisen kunnon kannalta olisi pitänyt repiä jostain motivaatiota kävellä ajassa kauemmin, mutta mulla alkaa olla nyt jo mielenterveydellisiä ongelmia tuon puolenkin tunnin aikana. Hiekkatie on paska kävellä ja maaseudulla en lähde asvaltille. Vielä vähemmän kun kohta talviaika hyökkää taas.

Toinen syy haluttomuuteen lisätä aikaa on tuo meidän vanha juoksumatto. 40 minuutin jälkeen rullat alkaa kuumentua aika tavalla. Viime viikolla yhtenä päivänä Minna oli kävellyt ensin 75 minuuttia ja minä lähdin heti perään omalle taipaleelleni - paitsi että vartin kuluttua koko tupa haisi savuavalta sähköaparaatilta. Joten pakko säästellä hiukan sitäkin.

Tarttis varmaan ostaa luikkaria sille, en tiedä koska on viimeksi silikonia saanut maton alle.

Verenpaine on vakiintunut 123/74 tasolle. Ja kun syke pyörii olossa edelleen 100 paikkeilla, niin se tarkoittaa, että sydän ei jaksa pumpata tarpeeksi ja valtimot on niin kovettuneet, että ilman sykkeen nostoa veri ei riitä joka paikkaan. Kyl minä niin oppikirja esimerkki olen suomalaisesta miehestä, jonka takia meidän miesten vuosi on vain 10 kuukautta teihin naisiin verrattuna :joy:

2 Likes

Noi sun treenimäärät järkevöityy joka viikko :sweat_smile::+1:
Eihän tommosta tappotreeniä kaksi kertaa päivässä kukaan kestä kovin pitkään :joy:
Mikä mahtaa olla säästöliekin merkitys noilla treenimäärillä?

Tappotreenit on aika kaukana – Käypä hoito -suosituksen mukaan ihan vaan ylläpitoon pitäisi tuhrata 30 minsaa päivässä reipasta kävelyä :smile:

Säästöliekki, testovaje (tarttis sekin mitata), ihan vaan ikä, jokin muu mikä saattaa nostaa leposykkeen… joku noista tai jokin ihan muu, mutta lopputulos on koko ajan sama: palautuminen heikkenee reippaasti ja painonlasku hidastuu.

Mutta realistisesti ottaen – eihän tässä iässä muutenkaan saada enää mitää radikaaleja tuloksia aikaiseksi. Ainakaan jos meinaa hengissä selvitä sen kuurin :joy:

Mulla on vaan hiukan ongelmia löytää sopiva mittari työn mitoitukseen. Vitutus ei kelpaa. koska silloin en tekisi mitään. Syke on liian korkea ja nousee heti, joten sitäkään ei voi käyttää. Joten ainoaksi mittariksi jää väsyminen.

Jaa, kävelet siis aamulla tunnin töihin ja illalla saman takaisin :joy:
Vastuskuminauhatreenit kahdesti päivässä vaikutti jo tappotreeniltä.

Rakenna työhuone pellon reunaan? Rakentamisella saa myös lihakset kipeäksi ja paikat jumiin. Sit kun tönö on valmis, joudut joka päivä kävelemään ulkona :ok_hand:

Mutta tosissaan. Pystyiskö motivaattoriksi ottamaan jotain tulostavoitetta? Tammikuuhun mennessä vahvempi vastusnauha tms?
Oishan se hienoa jos kiinnostusta liikkumiseen olisi vielä maaliskuussakin :wink:

1 Like

Mulla on torakan pinna. Tulostavoitteet täytyy olla per viikko :joy:

1 Like

Ja koska data on kivaa, niin…

Kuten sanoin, niin tällä viikolla otetaan rauhallisemmin ja vaan kävellään pakolliset:

kuva

(Kauttaviivan jälkeen on päivän minimitavoitteet, jotka laitoin tarkoituksella alas. Osaksi koska Apple on ollut liikunta-apissaan vakaasti sitä mieltä, että minkäänlaiseen lepoon ei kannusteta. Osaksi, ettei ala pännimään kun ei saa tavoitetta täyteen :smile: )

Ja kellon mielestä iltakävely meni näin:

kuva

Juoksumatto antaa kylläkin hieman enemmän metrejä ja paremmat km-ajat, ja koska sillä rukalla ei ole kuin yksi tehtävä ja laskea vetorullan pyörähdykset, niin luotan siihen enemmän kuin tähän kellonretkuun. Mutta kun elän kellon mukaan, niin saan vertailukelpoisempaa — tai ainakin illuusion moisesta.

Aidostihan kyse ei ole mitenkään merkityksellisestä asiasta ja jos haluaa tehdä jotain suunnitelmallisemmin (ja kunto/laihdutusliikkujan suunnitelmallisuus on muka mitä?) niin minuutit ja sykkeet riittää.

1 Like

Onko sulla mittanauha käytössä? Jos lihasta tullut, niin eihän se puntarikaan sille minkään mahda.
Juotko päivän aikana kahvin lisäksi ihan puhdasta vettä?

Onko jumalauta pakko rääkätä itteään tolleen!?!
Jos olet ollut tekemättä mitään…

Paitsi, että miehillähän tunnetusti on usein tuo “mielummin överit…” tyyli.

Perkelettäkö täällä taas olen kommentoimassa?
Lupasin, että en kommentoi tai tee aloituksia ennen kuin saan uuden kaffepaussin kuunneltavaksi.

Eihän tuo mitään rääkkiä ole :thinking: Suurin osa liikkuu koiransa kanssa ihan samanlaisia määriä.

On mitta. Sentti hävinnyt vyötäröltä. Eikä tuolla duunilla vielä mitään lihasta tehdä…

Onko vichy puhdasta vettä?

Sä niputit mut podcast-asiassa samaan Saurin kanssa, vähempikin pelottaa :crazy_face:

Ens viikon tavoitteeksi Kaffepaussin tekeminen matolla kävellessä? :smile:

1 Like

Toi on hemmetin hyvä idea :joy:!
Saadaan vaan @Jagster innostumaan asiasta.

Tuli muuten mieleen, että tuleehan tota itekkin liikuttua aika reippaasti päivän aikana eliöiden kanssa ja yöllä töissä.

MUTTA kun kyseessä oot siä, niin ajattelin että tommonen yhtäkkinen reuhtominen saattaa nopeuttaa lähtöä sydänosastolle :thinking:
Että jos silleen hissukseen kohottaisit kuntoa, kun toivoisin jatkoa kaffepausseille…

Vai onko sullakin tähtäimessa ensi vuodelle täysmaraton?

Nää. Teen asioita harkitummin kuin parin ensimmäisen viikon alkukiiman aikana. Pidän sykkeen 2/3 ajasta alle 160 ja se loppu pysyy alle 170. Jäähdyttely menee nykyään matalalla nopeudella niin kauan, että syke painuu takaisin alle 150 – joskus riittää 5 minsaa, joskus menee vartti.

Tuo syke vaan kompensoi sydämen heikkoutta ja valtimoiden joustamattomuutta. Ainoa, jolla sitä saa fiksattua, on riittävä rasitus usein. Ei se viikoissa parane (siis suoritustasolle, kunnolliseksi ei tule koskaan), vaan enemmänkin ollaan kysymässä miltä näyttää vuoden kuluttua.

Muutostahan on sinällään tullut jo aika paljon, ihan vaan neljässä viikossa. Kun aloitin, niin 20 minuuttia vauhdilla 12 min/km nosti sykkeen 170 pintaan. Nyt voin pitää tuota vauhtia niin kauan kun jalat kestää ja syke pysyy alle 160. Kun nostin tempoa, niin eka kilsa 12 min/km ja seuraava 10 min/km nosti viimeisen viiden minuutin aikana sykkeen lähelle 170. Viikko myöhemmin menee se 3 km, josta 2 kovemmalla temmolla ja syke on ekalla kilsalla 145 paikkeilla, ja nousee sitten jonnekin 162 tasoon, ottaen antaen.

Nyt alkavalla viikolla nostan taas tempoa hiukan ja loppuviikosta sitten näkee saako matkaa pidennettyä ja kuinka paljon – mutta kun käsken maton pyöriä 6 km/h niin aletaan olla mun kävelytekniikan ylärajalla ja seuraavaksi pitäisi ruveta juoksemaan, ja sitä en tee. Ei ole hölkkä mun juttu.

Joten kaikesta sekoilusta huolimatta mulla on määrättyä suunnitelmallisuutta hommassa, vaikka ne onkin hyvin lyhytaikaisia ja hepposia :smiley:

Maratonin alkuperäinen juoksija kuoli, ja niitä suunnitelmia minulla ei ole.

2 Likes

Testasin puhumista matolla. Onnistuu, en minä niin paljon hengästy, mutta maton moottori kuuluu liikaa läpi, enkä tiedä mihin olen arkistoinut lavalierin. Suurempi ongelma on se, että vaikka olen multtaskaava persoona, niin ajattelu, puhuminen ja kävely ei vaan onnistu yhtä aikaa :crazy_face:

2 Likes