ūüó£ 4: Kakkaa ja kuonokoppia (podcast/vlog)

Ketju toimii kommenttina myös näille Katiskan julkaisuille:

1 Like

Ja yksi kuvapostaus, jotta selviäisi niin simppeli asia, että koprofagia kiusaa ihan kaikki joka puolella:

Kyllä. Pakkanen ja jäätyneet pökäleet lisää halua. Eikä kukaan tiedä miksi.

1 Like

Marjastajan ripuli on koirani huippuhetki kakan parissa tähän asti. Siinä sekä kylvettiin että aitä syötiin. Luojan kiitos löysin kuivasta metsästä ojan jossa sain pahimmat pois ennen automatkaa kotiin.

1 Like

"Koirien ulosteiden syömiselle löytyy muutama yleinen syy:

  • se on koirasta hieno ajatus"

Mä niin tykkään tästä lauseesta :joy:

Vaikka meillä on stressaava ja närästelevä koira joka pääsääntöisesti ei syö kuitua, oon sitä mieltä, että se ulosteiden syöminen on sen mielestä vaan hieno ajatus ja syöminen ylipäätään on kivaa. Ja vielä upeampi ajatus on siinä paskassa pyöriminen.

Paska maistui jo ennen närästelyä ruoan vielä ollessa nappulaa. Noin yksivuotiaaksi saakka se pyrki syömään myös muiden koirien ulosteita. Vaikka sitä estettiin ja kiellettiin, niin en tämän loppumisesta onnitellut itseäni hyvästä kouluttamisesta. Todennäköisempää on, että koirankakka ei enää kiinnostanut.

Tekniikan Maailma, tuo nykyisellään ilta-lööppien tasoinen klikkijournalismin helmi, päätti myös julkaista jutun koprofagiasta:

https://tekniikanmaailma.fi/miksi-koirat-syovat-omaa-kakkaansa-uuden-tutkimuksen-mukaan-vastaus-saattaa-loytya-muinaisesta-susien-kaytoksesta/

Klikinsäästäjä: juttu on täysin turha, eikä tarjoa mitään.

Siinä oli pari kohtaa, jotka haluan nostaa näkyviin. Ei siksi, että ne liittyisivät sinällään mitenkään ulosteiden syömiseen, vaan että ne kuvaavat missä (eläinlääke)tieteessä mennään.

Veterinary Medicine and Science -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kysyttiin asiaa 1 552 koiranomistajalta, ja heistä noin kuudesosa eli 16 prosenttia kertoi nähneensä koiransa syövän kakkaansa ainakin kuusi kertaa.

Tutkimus[1] itseasiassa käsitteli tuotteita, joiden pitäisi estää tai vähentää ulosteiden syömistä. Jotta koprofagian yleisyyttä saataisiin tunnistettua, niin asiaa kysyttiin kahdessa web-kyselyssä. Toiseen tuli vastauksia 1552 ja toiseen 1475. Niiden perusteella 16 % koirista oli syönyt omaa tai jonkun toisen ulostetta ainakin kerran.

Olen nyt jo t√∂rm√§nnyt v√§itteeseen, ett√§ 16 % koirista harrastaa koprofagiaa. Ei, vaan 16 % noista kahden kyselyn valikoituneiden vastaajien koirista oli harrastanut koprofagiaa. Min√§ pystyn helposti tekem√§√§n kaksi kysely√§, joissa koprofagian yleisyys vaihtelee paljonkin ‚ÄĒ ei siihen muuta tarvita kuin sopiva bias,

Itse väitän, että prosentti on 80 - 90.

Yksikään tuotteista ei muuten auttanut.

Toinen huomioitava asia on erään professorin mielipide. Tai näkemys. Miten sen haluaa muotoilla.

PENNSYLVANIAN YLIOPISTON professori James Serpell puolestaan sanoo, että kehittyvissä maissa elävät koirat syövät paljon ihmisten ulosteita paikatakseen puutteellista ravintoaan. Nykyisin koirat syövät ruokia, joissa on paljon rasvaa ja proteiinia, joita niiden ruoansulatus ei pysty välttämättä täysin käsittelemään. Oman ulosteen syöminen voi olla houkutteleva tapa täydentää ruokavaliota, Serpell sanoo Washington Postissa.

Tämä on ikivanha oletus. Tai uskomus, miten sen haluaa muotoilla. Asiaahan olisi kohtuullisen helppo tutkia, jos haluttaisiin. Ensin selvitettäisiin mitä koira syö ja miten se suhtautuu edes NRC:n vaatimuksiin. Sen jälkeen analysoitaisiin syödyt ulosteet. Kun ne laitetaan vierekkäin, niin voidaan aloittaa jossittelu, että

  • onko ulosteiden sulamattomalla ravintosis√§ll√∂ll√§ mit√§√§n yhteist√§ oletetun vajaasaannin tai puutoksen kanssa
  • miten sulamaton ravintosis√§lt√∂ haisee ja vaikuttaisi koiran kykyyn kehitt√§√§ sy√∂mistarve juuri sille tai niille ravintoaineille; tiett√§v√§stih√§n moista tarvetta ei ole kuin suoloille, ja ne eiv√§t oikein haise

Professorin näkemys on sellainen, että hieman arvuuttelen, että onko hänellä koskaan ollut koiraa. Nimittäin noin 100 % ihan kehittyneidenkin maiden koirista syö ihmisten ulosteita ja ihan ilman tarvetta paikata ruokavaliotaan.

Samaa akselia, ja tämä on se ikivanha käsitys, on ajatus ylipäätään ravitsemuksen korjaamisesta tai ahneudesta, koska koirat syövät jonkinkaltaista ruokaa. Kun tässä se ajatusleikki pissii toisen kerran. Ensimmäisen kerran se hajoaa ulosteiden koostumuksessa. Toisen kerran ajatelma hajoaa luuloissa siitä mitä koirat syövät ja mitä niiden ruuat sisältävät. Kuivamuonat, joihin hän viittaa, eivät todellakaan sisällä ihmeellisen korkeaa proteiini- ja rasvamäärää, eivätkä ruuansulatusongelmat niistä johdu (varsinkin kun prof. Serpell on maasta, jossa koirien sairaalloinen ylipaino on vähintään yhtä suuri ongelma kuin omistajienkin).

Serpell on hieman hajulla yhdessä tilanteessa, ja se liittyy kehittyviin maihin. Jos koiralla on nälkä, niin kynnys syödä ulosteita romahtaa. Mutta se ei liity ihmisulosteisiin mitenkään, vaan syödään mitä tahansa ja silloin kelpaavat myös ulosteet.

Jutussa oli mukana myös aina pakollinen vitsiosuus.

Toinen selitys voi liitty√§ koirien esi-isiin eli susiin. Erilaiset loiset eiv√§t tartu tuoreeseen ulosteeseen, vaan ulosteesta tulee vaarallista vasta muutaman p√§iv√§n p√§√§st√§. Yksi teoria on, ett√§ tuoreen ulosteen sy√∂minen voi olla ollut keino susille ‚ÄĚsiivota‚ÄĚ kotipes√§√§, jos sairas tai vanha susi vahingossa ulosti sinne.

Tämä on vielä vanhempi tarina kuin ulosteiden ravintoarvo. Ensinnäkin sellaisia suolistoloisia ei ole. Toiseksi nyt annetaan ymmärtää, että emä siis madottaa pentunsa syödessään ulosteet. Kolmanneksi kuvitellaan, että ne muut sudet olisivat jotenkin loisvapaita, ja pysyisivät sellaisina, kun syövät ulosteet tuoreina.

Mitä sitten tehdään, kun varsinkin jäätyneet ulosteet kelpaavat paremmin?

Pahinta tuossa sitkeässä uskomuksessa on, että ei ole olemassa mitään, siis ei minkäänlaista, näyttöä susien moisesta toiminnasta. Tuo perustuu edelleenkin tarhasusien käytökseen 40- … 60-luvulla. Samaan sontaan, jonka takia kuvitellaan susien syövän vatsalaukkua.

Aidostihan moinen käytös, kummassakin tapauksessa, kertoo masentavammasta asiasta:

  • virikkeett√∂m√§√§ tarhael√§imen sijaisk√§ytt√§ytymisest√§
  • kroonisesta n√§l√§st√§

Pidän huolestuttavana sitä, että moinen perusasia on lipsahtanut Kalifornian yliopiston eläinlääketieteellisessä (disclaimer: oletuksena, että TM kopioi se tutkimuksesta, ei esim. Gizmodon :man_facepalming: artikkelista)

‚ÄĒ


  1. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/vms3.92 ‚Ü©Ôłé

Onkohan tuo sanavalinta ollut täysin harkittu vain täysin vahinko :joy:

Täysin harkittua Googlen kääntäjän käyttöä. Anteeksi, artikkelien toimittamista.

1 Like

Törmäsin Facebookin aina niin antoisassa maailmassa pysäyttävään kommenttiin ulosteiden merkityksestä luonnon kierrossa:

ulosteet ovat ehkä tärkein osa luonnon kiertokulkua, sillä eläimistä muuten vapautuu aineita kiertoon vain poistuman kautta, kerran elinkierrossa , mutta yllämaintulla tavalla parhaiten useita kertoja vuorokaudessa. Kanadan havumetsien tärkein typen lähde oli satoja tuhansia vuosia, lohta syöneiden karhujen jätöksen jne. Koko luonnon kehittyminen ja olemassaolo perustuu samoihin perusteihin. Maanviljely tarvii tehostetussa muodossa keino ja väkilannoitteita

Tuo oli pysäyttävä siksi, että se oli niin kategorisen kattavasti aivan päin helvettiä. Oikeastaan ainoa asia, joka oli kohdallaan, oli Maanviljely tarvii tehostetussa muodossa keino ja väkilannoitteita (sic!), mutta kontekstissään sekin oli perseellään (pun intended).

Ei liity mitenkään koirien tapaan syödä ulosteita, mutta tuo keskustelu liittyi kysymykseen miksi linnut syövät keltaista lunta. Lainaus on vain esimerkkinä siitä miten paljon paskaan liittyy ihan puhdasta paskaa.