148: Voi, siirappi ja koiranruuan manipulaattorit (podcast)

Alunperin julkaistu: 148: Voi, siirappi ja koiranruuan manipulaattorit (podcast) | Katiska

Koiran ruokaa pitäisi miettiä kokonaisuutena. Piatsi kun se on pakko pilkkoam osasiin. Oikeammin kyse on silloin valikoinnista niistä syistä ja seurauksista miksi jotain ruokaa annetaan koiralle. Silloin ruoka lakkaa olemasta ruokaa koiralle ja käyttötarkoitus onkin olla ravintolisä. Kaksi yleistä esimerkkiä ovat voi ja siirappi, joita kumpaakin kannattaa harkita koiran ongelmissa.

Voi: näppärä rasvalisä koiralle

Voi on katoavaa kansanperinnettä suomalaisessa keittiössä. Ketoilun ja muiden VHH-ruokavalioiden muodikkuuden myötä voi on hieman palautunut muuhunkin ruokakäyttöön kuin perinteisen leivonnan rasvalisänä, mutta silti kovien rasvojen käyttö vähenee kokonaisosuudesta. Koirille voita ei kannata käyttää perusruokinnassa, koska rasva olisi syytä saada perusruuasta. Mutta voi saattaa olla käyttökelpoinen energialisä, varsinkin suolisto-ongelmaisilla, närästäville tai muutoin rasvarajoitteisilla koirilla.

Voi on syystä tai toisesta koirilla kohtuullisen hyvien siedetty. Kukaan ei oikeastaan tiedä miksi, mutta ylipäätään kovat rasvat aiheuttavat vähemmän ongelmia kuin öljyt. Yksi syy siihen saattaa olla niinkin yksinkertainen asia kuin rakenne. Se sulaa ja käyttäytyy kuin muukin ruoka, vaikka taatusti sulaa nopeammin, mutta silti olomuodon muutos juoksevaksi kestää aikansa. Silloin voi (ja muut kovat rasvat) ehtivät eräällä tavalla sekoittua ruokamassaan.

Öljyt sen sijaan pysyvät erottuneina pidempään ja juoksevina myös nousevat helpommin eräänlaisena ohivirtauksena vatsalaukun supistuessa. Kun öljy, vatsahappojen takia matalamman pH:n saaneena, pusertuu koiran normaalistikin ihmistä väljemmän ylemmän vatsaportin läpi nieluun, niin se tuntuu närästyksenä.

Suurin syy voin sopivuuteen rasvaongelmaisille koirille lienee kuitenkin yksinkertaisempi. Se on maitorasvaa ja ylipäätään koostumukseltaan erilaista kuin lihan tai kasvien rasvat. Lisäksi se mielletään puhtaaksi rasvaksi, mutta ei se ole. Voissa on noin 20 prosenttia vettä joukossa.

Maidossa rasva on miselleinä, eräänlaisisan rasvapalloina. Jokaista palloa ympäröi fosfolipideistä ja proteiineista muodostuva kalvo. Kun maito aletaan hapattamaan ja sen jälkeen kirnuamaan, niin nuo kalvot rikotaan. Silloin rasvapallukat alkavat yhdistymään ja aletaan saamaan voita. Nestettä, vettä ja heraa, kaadetaan pois, kirnuamista jatketaan ja loppuvaiheessa voimassaa jopa hieman huudellaan vedellä vaivaamisen yhteydessä, että saadaan viimeisetkin maidon, kerman tai piimän jäämät pois.

Voissa rasva on kolmessa eri olomuodossa:

  • vapaana maitorasvana
  • rasvakiteinä
  • alkuperäisinä rasvamiselleinä

Tuon kolmikon keskinäiset suhteet vaikuttavat voin rakenteeseen, kuten mitä enemmän rasvaa on kiteinä, niin sitä kovempaa se on. Entisaikoina itsekirnutun voin koostumus riippui siitä miten kukakin maitoa oli käsitellyt, ja kuinka paljon voihin jätettiin vettä. Teollinen voin valmistus tuottaa melkoisen tasalaatuista jälkeä, ja jos eroja on, niin se löytyy enemmältkin meijereiden väliltä, ei meijerien omien erien väliltä.

Tuo kaikki yhdessä – rasvan rakenne, rasvahappokoostumus sekä vesimäärä – selittävät hyvin pitkälle miksi voi on usein vatsaystävällisempää kuin läski tai öljy.

Voi eroaa rasvakoostumukseltaan jonkun verrankin niin öljyistä kuin lihankin rasvoista. Jotta asia olisi hieman hankalampaa, niin rasvakoostumus eroaa myös naudoittain ja varsinkin millaista rehua ne ovat saaneet. Mutta koska nautojen pitäminen ja ruokkiminen on hyvin samanlaista kaikilla navetoilla, niin ravinnolla ei ole suurtakaan käytännön merkitystä voin rasvakoostumukseen. Paitsi jos joku meijeri päättää haluta tuottaa hieman toisenlaista maitoa rasvan suhteen.

Siirappi: nopeaa energiaa koiralle

Siirappi on nopeita hiilihydraatteja. Se on niiden voima koiran ruokinnassa, sekä suurin syy omistajille olla käyttämättä sokereita. Ihmisten ylipainon ja ahneuden takia hiilihydraatit on demonisoitu ja niiden potentiaali jätetään hyödyntämättä silloin kun edut koiralle olisivat selvät.

Siirappi säilyy, on kohtuullisen edullista ja helposti annosteltavaa. Sen koostumuksesta iso osa on glukoosia, joka imeytyy suoraan. Loput ovat muuten vain yksinkertaisia ja helposti hyödynnettäviä sokereita.

Siirapilla haetaan niitä kahta ainoaa asiaa, jonka takia hiilihydraatteja ylipäätään syödään: energiaa ja insuliinin nostamista. Toki kumpikin onnistuu ilmankin sokereita, mutta nopeus ei ole sama. Lisäksi yksinkertaisilta sokereilta puuttuvat usein ne haitat, jonka takia koira ei kykene syömään riittävästi rasvaa – närästys ja suolisto-oireilu.

Koiran ruokaa katsotaan aina laajemmin+

Voi ja siirappi ovat hyelppoja esimerkkjä siitä miten ruokaa on mietittävä laajemmin kuin uskomusten tai jonkun yhden nimetyn ominaisuuden kautta. Toki se vaatii erilaisten asioiden syvempää osaamista ja perusteita parempaa osaamista, mutta melkoinen osuus tuostakin nippelistä löytyy jo pelkän perustiedon kautta. Niitä ei vain osata tai tajuta kytkeä koiran ruokintaan.

Podcastissä mainitut

Kaffepaussissa viitattiin pariin jo julkaistuun juttuun:

1 Like

“Koirat syö kaikista paskinta ruokaa mitä maa päällään kantaa”, totaalinen repeäminen :rofl: